Lue keskustelun säännöt.
Onko parisuhde on rasite naisille?
25.02.2021 |
Mulle on kyllä muodostunut lähipiiriä seuranneena ja myös oman kokemuksen pohjalta tämä tunne.
Eronnut nainen on helpottunut ja alkaa nauttia ihan erilailla elämästään ja usein myös jää yksin asumaan.
Kommentit (95)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole ainakaan minulle. Jaksan tätä elämää paljon paremmin parisuhteeni takia. Meillä on hyvä rakastava parisuhde enkä voisi kuvitella elämääni ilman miestäni.
N30Saatatte olla epäterveessä riippuvuussuhteessa.
Voihan sitä rakkautta noinkin rumasti nimittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huono ja epätasa-arvoinen parisuhde on rasite sukupuolesta riippumatta. Uuvuin niin paljon edellisessä suhteessani että pelkkä parisuhde -sana saa ahdistuksen pintaan. Ole kohta 2 vuotta ollut onnellinen sinkku ja taidan jatkaa näin hamaan tulevaisuuteen. N44
Vierailija kirjoitti:
On. Lähes poikkeuksetta naisten työmäärä lisääntyy, kun muutetaan yhteen.
Höpsis pöpsis. Minä en ole imuroinut sen jälkeen kun muutimme yhteen 15 vuotta sitten. Tehtiin diili, että minä en imuroi eikä mies tiskaa. Kumpikin pääsi eroon siitä kotityöstä, mitä inhoaa.
Parisuhde oikean ihmisen kanssa on suunnaton voimavara ja tekee elämästä tuhat kertaa helpompaa kuin sinkkuna. Puhumattakaan kaikesta rakkaudesta, hellyydestä ja läheisyydestä.
Tämä tietysti edellyttää hieman arvostelukykyä kumppanin valinnassa -ja sellaisia rahkeita, että voi todellakin valita mieleisensä, eikä tarvitse tyytyä mihinkään.
Tuntemani naissinkut ja eronneet naiset ovat yksinäisiä, masentuneita ja etsivät jatkuvasti miestä eri deittipalveluista.
En usko aloitusta hetkeäkään.
Toki joskus on kiva olla yksin ja vapaa, muttei pidemmän päälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole ainakaan minulle. Jaksan tätä elämää paljon paremmin parisuhteeni takia. Meillä on hyvä rakastava parisuhde enkä voisi kuvitella elämääni ilman miestäni.
N30Saatatte olla epäterveessä riippuvuussuhteessa.
Se, että ei voi kuvitella elämää ilman toista ei tarkoita etteikö pystyisi elämää hyvää elämää ilman sitä toista. Tuo asia tarkoittaa sitä, että ei halua elää ilman sitä toista, vaikka voisikin, koska yhteiselo on niin ihanaa. Hyvästä parisuhteesta saa paljon voimaa jaksaa niitä arjen paskoja juttuja. Ei kyse ole riippuvuussuhteesta vaan rakkaudesta. Kun on oikean ihmisen kanssa niin ei halua elää elämää ilman sitä toista, jos on mahdollisuus pitää se toinen siinä elämässä mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä lopetin suhteen, koska koin olevani niin suuri rasite toiselle vaikka väittikin että olen suurinpiirtein parasta maailmassa tähän mennessä. Ei se kovin tasaväkiseltä vaikuttanut, että itse olisin ollut tyytyväinen mutta tuotin jatkuvasti pettymyksiä asiassa jos toisessakin mitkä toi selvästi ilmi. Sen kautta koin suhteen itselleni liian rasittavaksi, vaikka hän jostain ihmeen syystä olisikin halunnut jatkaa. Ei vaan tuntunut hyvältä olla jatkuvasti jollain tapaa epäkelpo ja riittämätön toiselle. Ehkä hän sitten nautti juuri sellaisesta valta-asetelmasta että sai itse kokea olevansa se "parempi".
Oletko varma, ettei nuo epäkelpouden ja riittämättömyyden tunteet ole vain oman pääsi sisällä? Onko sinun hankala keskustella vaikeista asioista ja ottaa vastaan kritiikkiä?
Kuulostat nimityäin eksältäni. Hän ei joustanut missään asiassa eikä kyennyt keskustelemaan yrityksistäni huolimatta, vaan tulkitsi yritykset hyökkäyksiksi itseään vastaan. Aika vaikeaa oli saada suhdetta syntymään tuollaisessa tilanteessa, kun kaikki erimielisyydet ovat haram ja viikkokausienkin mykkäkoulun alkusyy.
Vierailija kirjoitti:
Tuntemani naissinkut ja eronneet naiset ovat yksinäisiä, masentuneita ja etsivät jatkuvasti miestä eri deittipalveluista.
En usko aloitusta hetkeäkään.
Toki joskus on kiva olla yksin ja vapaa, muttei pidemmän päälle.
Tämähän se. Kummallista miten nämä niin kovin voimaantuneet ja itsenäiset naiset vetää mielialalääkkeitä kuin leipää ja ravaa terapeuteilla kipuilemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaffepulla kirjoitti:
Sitähän se perhe-elämä on. Paskaa.
Varmaan olisikin kaltaisesi miesvihaajalehmän kanssa, paskapulla
Niin olisikin, koska pistäisin miehen maksamaan sen lystin. Ja se ei tulisi halvaksi. Itse en ole niin tyhmä, että moiseen ilmaiseksi lähtisin.
🇺🇦🇮🇱
37:lle, tervetuloa realismiin!
Sinkkuelämän haikuja kuulen kirjoituksestasi. Pitäiskö sun lähteä etsimään itseäsi radalta, huomataksesi, että olet jälleen palannut lähtökuoppiin naisten kanssa? Kysytkö koskaan vaimoltasi mitä hänelle kuuluu lapsiperheen toisena osapuolena?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On se ainakin joillekkin. Miehet on aina yrittäneet määräillä mua niin mieluummin mä itsekseni olen kuin kenenkään komennettavana.
Mulle parisuhde on rasite vähän samalla tavalla kuin lemmikkien pito on rasite. Anteeksi tää vertaus, mutta mielestäni sopiva.
Rakastan lemmikkejäni, saan niiltä iloa ja seuraa, mutta onhan ne myös melkoinen riesa. Ulkoiluttaa, siivota, ruokkia, viedä lääkäriin, pestä ja puunata... Mutta en silti niistä luopuisi, koska vaivanpalkaksi saan jotain mikä on mulle tärkeää.
Mies on myös rasite, mutta toisaalta saan häneltä kumppanuutta, iloa elämääni ja päähierontaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koskeeko tämä myös naisten välisiä parisuhteita? Onko helpotus, kun se päättyy?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole ainakaan minulle. Jaksan tätä elämää paljon paremmin parisuhteeni takia. Meillä on hyvä rakastava parisuhde enkä voisi kuvitella elämääni ilman miestäni.
N30Saatatte olla epäterveessä riippuvuussuhteessa.
Voihan sitä rakkautta noinkin rumasti nimittää.
Noinhan se sanotaan jokaisessa asiaa käsittelevässä artikkelissa. Jos joku kokee niin ettei voi elää ilman toista, niin kyse voi olla epäterveestä riippuvuussuhteesta. Koska ei terve ihminen ole riippuvainen muista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä lopetin suhteen, koska koin olevani niin suuri rasite toiselle vaikka väittikin että olen suurinpiirtein parasta maailmassa tähän mennessä. Ei se kovin tasaväkiseltä vaikuttanut, että itse olisin ollut tyytyväinen mutta tuotin jatkuvasti pettymyksiä asiassa jos toisessakin mitkä toi selvästi ilmi. Sen kautta koin suhteen itselleni liian rasittavaksi, vaikka hän jostain ihmeen syystä olisikin halunnut jatkaa. Ei vaan tuntunut hyvältä olla jatkuvasti jollain tapaa epäkelpo ja riittämätön toiselle. Ehkä hän sitten nautti juuri sellaisesta valta-asetelmasta että sai itse kokea olevansa se "parempi".
Oletko varma, ettei nuo epäkelpouden ja riittämättömyyden tunteet ole vain oman pääsi sisällä? Onko sinun hankala keskustella vaikeista asioista ja ottaa vastaan kritiikkiä?
Kuulostat nimityäin eksältäni. Hän ei joustanut missään asiassa eikä kyennyt keskustelemaan yrityksistäni huolimatta, vaan tulkitsi yritykset hyökkäyksiksi itseään vastaan. Aika vaikeaa oli saada suhdetta syntymään tuollaisessa tilanteessa, kun kaikki erimielisyydet ovat haram ja viikkokausienkin mykkäkoulun alkusyy.
Jos se kritiikki on pelkästään yhteen suuntaan jatkuvasti, niin alkaahan se olla hemmetin rasittavaa. Silloin ilmiselvästikään ei asiat ole toisen osapuolen mielestä kunnossa, liekö koskaan mihinkään tyytyväinen.
Vierailija kirjoitti:
Tuntemani naissinkut ja eronneet naiset ovat yksinäisiä, masentuneita ja etsivät jatkuvasti miestä eri deittipalveluista.
En usko aloitusta hetkeäkään.
Toki joskus on kiva olla yksin ja vapaa, muttei pidemmän päälle.
Toki sen on pakko olla totta, jos sinun 'tuntemasi' naissinkut kuulemma tälläisiä ovat. Tässä on toki sellainen varaus että puhut omiasi.. Kuinka monta kymmentä naissinkkua tunnet ja kuinka syvällisiä he kanssasi keskustelevat?
on samalla tavalla kuin nainen tulisi merkitä miehen papereihin taloudelliseksi rasitteeksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntemani naissinkut ja eronneet naiset ovat yksinäisiä, masentuneita ja etsivät jatkuvasti miestä eri deittipalveluista.
En usko aloitusta hetkeäkään.
Toki joskus on kiva olla yksin ja vapaa, muttei pidemmän päälle.
Toki sen on pakko olla totta, jos sinun 'tuntemasi' naissinkut kuulemma tälläisiä ovat. Tässä on toki sellainen varaus että puhut omiasi.. Kuinka monta kymmentä naissinkkua tunnet ja kuinka syvällisiä he kanssasi keskustelevat?
Voi herkkää mimosanhiutaletta, hellanlettas.
Miesten kohdalla sopii yleistää, kuten tässäkin ketjussa? Sehän on eri asia, eikö vaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntemani naissinkut ja eronneet naiset ovat yksinäisiä, masentuneita ja etsivät jatkuvasti miestä eri deittipalveluista.
En usko aloitusta hetkeäkään.
Toki joskus on kiva olla yksin ja vapaa, muttei pidemmän päälle.
Tämähän se. Kummallista miten nämä niin kovin voimaantuneet ja itsenäiset naiset vetää mielialalääkkeitä kuin leipää ja ravaa terapeuteilla kipuilemassa.
Minä lopetin mielialalääkkeiden käytön viimeisimmän parisuhteen jälkeen ja hoitokontakti lopetettiin puolisen vuotta myöhemmin. Nyt vuosia tyytyväinen sinkku. Ei miestä, ei tarvetta terapialle ja psyykelääkkeille. Itseasiassa viimeisen suhteen aikana kävin kahdella terapeutilla ja psykiatrilla. On tullut suljetullakin käytyä lataamassa muutamaan otteeseen että on jaksanut parisuhdehelvettiä.
Eiköhän tuo riipu naisesta. Oman kokemukseni mukaan on parisuhde on loputon rasite joka pilaa elämän. Ei enää koskaan.
Minä lopetin suhteen, koska koin olevani niin suuri rasite toiselle vaikka väittikin että olen suurinpiirtein parasta maailmassa tähän mennessä. Ei se kovin tasaväkiseltä vaikuttanut, että itse olisin ollut tyytyväinen mutta tuotin jatkuvasti pettymyksiä asiassa jos toisessakin mitkä toi selvästi ilmi. Sen kautta koin suhteen itselleni liian rasittavaksi, vaikka hän jostain ihmeen syystä olisikin halunnut jatkaa. Ei vaan tuntunut hyvältä olla jatkuvasti jollain tapaa epäkelpo ja riittämätön toiselle. Ehkä hän sitten nautti juuri sellaisesta valta-asetelmasta että sai itse kokea olevansa se "parempi".