1980-luvulla syntyneiden lapsuus ja nuoruus oli hyvää aikaa
Oma ikäpolveni 1980-luvulla syntyneet liikuttiin ja leikittiin kesät talvet ulkona 18 ikävuoteen asti. (Urheiltiin, leikittiin radio-ohjattavilla, kiipeiltiin, retkeiltiin, pelailtiin, kilpailtiin jne). Huonoilla keleillä pelattiin lautapeleillä, tietokoneella tai konsolilla, koottiin legoja jne.
Kommentit (8)
Ai, ei mulla ollut hyvä lapsuus. Mua kiusattiin, oltiin köyhiä ja ei ollut varaa harrastuksiin. Kiva, että sulla oli kivaa.
Minulla oli ihan kamala lapsuus ainakin noina aikoina.
Eli ei ehkä kannata yleistää. Se, että sinulla oli hyvää aikaa ei todellakaan tarkoita, ettäkö muilla oli.
Heh, liikuttiin kun oli pakko, ikinä ei mihinkään viety. Lapset olivat vapaasti missä sattuu, ei vanhemmat olleet huolissaan lapsista. Ruumillinen kurittaminen oli sallittua ja sitä ei vältelty. Todella nuorena alkoi moni juomaan alkoholia, koska kännääminen oli tapa ja yleisesti hyväksyttyä. Mitään poikkeavaa ei hyväksytty.
Joo kyllä me pelattiin paljon ulkona, se olikin kaikkein parasta.
Allekirjoitan. Oli verrattain "nykyaikaista" ja olihan 80-luku hyvinvoinnin kulta-aikaa. Tulevaisuus näytti valoisalta ja kansa melko sopuisaa keskenään.
Ite oon 03 ja niin mekin aina tehtiin noita samoin juttuja ku mitä te silloin:)
Mä olin jo kasarilla nörttilapsi. Ei kiinnostanut urheilut eikä ulkoilut. Tietokoneet kyllä senkin edestä. Koodausharrastus alkoi vuonna 1982, kun sain Sinclair 81-tietokoneen. Sillä aloin koodailla 7-vuotiaasta eteenpäin. Sitten tuli hienompia koneita ja myös pelejä. Mutta pelejä ja koodausta mun lapsuus ja nuoruus oli. Oikein hyvä nörttilapsuus kyllä. Ja koodaamisesta tulikin myös mun ammatti aikuisena, sitä vieläkin käytännössä paljon teen vaikka nimike nykyään onkin Systems Architect.
Tuntuu, että mielikuvitusta oli paljon enemmän. Keksittiin vaikka mitä tekemistä. Nyt kun katsoo omia lapsia niin on nykylapsuus aika erilainen..