En tule pääsemään ikinä töihin
Olen 28v ilman mitään työkokemusta, peruskoulun viimeksi käynyt loppuun ja sen jälkeen kolme keskeneräistä koulua, hienosti meni taas.. Mikähän on todennäköisyys etten koskaan työllisty mihinkään, varmaan jo jotain 80%, vaikka mitä tekisin.
Kommentit (35)
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja ei ilmeisesti ole koskaan aikuiskoulutuksesta kuullut?
Vai onko nyt vaan tarkoitus uhriutua ja hakea hyväksyntää loppuelämän loisimiselle?
Olin vasta omaehtoisessa opiskelussa, mutta alavalinta olikin väärä, jonka vuoksi motivaatio oli nollassa. Huono ryhmä henkikin vielä. Tarvitsisi joko kiinnostavan alan tai hyvän motivoituneen opiskeluryhmän, joka innostaa ja kannustaa, mieluiten molemmat.
Vierailija kirjoitti:
Hae apua itsellesi. Mene työkokeiluun, moni työllistyy sitä kautta. Tilanne ei muutu voivottelemaan vaan nyt otat tilanteen haltuun ja muutat elämäsi suunnan.
Harva työllistyy työkokeilun kautta, ehkä jotkut saavat jatkaa palkkatuella, mutta ei sekään tietääkseni yleistä ole. Itsekin olen työkokeilussa tällä hetkellä.
M32
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja ei ilmeisesti ole koskaan aikuiskoulutuksesta kuullut?
Vai onko nyt vaan tarkoitus uhriutua ja hakea hyväksyntää loppuelämän loisimiselle?Olin vasta omaehtoisessa opiskelussa, mutta alavalinta olikin väärä, jonka vuoksi motivaatio oli nollassa. Huono ryhmä henkikin vielä. Tarvitsisi joko kiinnostavan alan tai hyvän motivoituneen opiskeluryhmän, joka innostaa ja kannustaa, mieluiten molemmat.
Oletko hyödyntänyt työkkärin ammatinvalintapsykologin palveluja?
En minäkään pääsisi jos en alkaisi hoitajaksi. Sillä ehkä työllistyy. On huono yo-todistus ja täysin turhat (työllistymistä ajatellen turhat) amk-opinnot.
Mene lähihoitaja kouluun aikuiskoulutukseen.
Joka ikinen työllistyy, jos vain on valmis tekemään töitä pienellä palkalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja ei ilmeisesti ole koskaan aikuiskoulutuksesta kuullut?
Vai onko nyt vaan tarkoitus uhriutua ja hakea hyväksyntää loppuelämän loisimiselle?Olin vasta omaehtoisessa opiskelussa, mutta alavalinta olikin väärä, jonka vuoksi motivaatio oli nollassa. Huono ryhmä henkikin vielä. Tarvitsisi joko kiinnostavan alan tai hyvän motivoituneen opiskeluryhmän, joka innostaa ja kannustaa, mieluiten molemmat.
No voi kyynel. Pitäisikö kuitenkin tehdä joku aika töitä jotka ei motivoi? Veikkaan että näin tekee noin 90% ihmisistä päivittäin, läpi elämän. Aika harvalla on sellaista luksusta että joka aamu riemuissaan ryntää työpaikalle ihmettelemään miten onnekas sitä onkaan, kun tällaisen alan on valinnut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja ei ilmeisesti ole koskaan aikuiskoulutuksesta kuullut?
Vai onko nyt vaan tarkoitus uhriutua ja hakea hyväksyntää loppuelämän loisimiselle?Olin vasta omaehtoisessa opiskelussa, mutta alavalinta olikin väärä, jonka vuoksi motivaatio oli nollassa. Huono ryhmä henkikin vielä. Tarvitsisi joko kiinnostavan alan tai hyvän motivoituneen opiskeluryhmän, joka innostaa ja kannustaa, mieluiten molemmat.
No voi kyynel. Pitäisikö kuitenkin tehdä joku aika töitä jotka ei motivoi? Veikkaan että näin tekee noin 90% ihmisistä päivittäin, läpi elämän. Aika harvalla on sellaista luksusta että joka aamu riemuissaan ryntää työpaikalle ihmettelemään miten onnekas sitä onkaan, kun tällaisen alan on valinnut.
Hyvinvointiyhteiskunnissa harvoilla työttömillä on halua tehdä aidosti epämiellyttäviltä tuntuvia asioita. Se muutama satanen enemmän per kuukausi mitä matalapalkkatyöstä saa verrattuna työttömyystukeen ei kerta kaikkiaan motivoi siihen, että tyyliin pyöräilisi lumituiskussa työpaikalle pesemään takapuolia yövuorossa.
Vierailija kirjoitti:
Tiedät kyllä itsekin mitä sun on tehtävä. Sun on valittava ala, jolla tällä hetkellä työllistyy ja mentävä kouluun. Justiinsa esim. lähihoitajakoulu. Sitten opiskelet ja aika isolla varmuudella pääset töihin, jos vaan halut töihin.
Et tietenkään pääse töihin tolla kokemuksella; ei työkokemusta, ei koulutusta. Ei kukaan muukaan pääse! Siksi on otettava se seuraava askel tohon tavoitteeseen pääsemiseksi.
Juuri näin, hyvin sanottu. Eikä edes tarvi olla mikään pitkä ja vaativa koulutus, kunhan vaan on koulutus. Parjatut amikset pärjää työelämässä hyvin.
T: Työkkärin tätinä työskentelevä
Vierailija kirjoitti:
Kiva että tullaan ikuisesti tuomitsemaan tuon oman vaikean ja itseltä vähän hukkaan menneen vuosikymmenen takia, vaikka tästä päivästä eteenpäin tekisin mitä tahansa urotekoja, vaikka kuinka ylittäisin itseni ja kävisin koulun loppuun ja toisenkin.
Sun asentees on syvältä ja itsesäälin määrä estää yrittämästä. Miksi koulut jäivät kesken, onko ymmärryksessä ongelma? Adhd tutkittu?
Noin negatiivinen ihminen ei tosiaankaan tule työllistymään koska syyllistyy jatkuvaan itsesabotointiin. Ei sua voi kukaan ulkopuolinen auttaa, sun ittes pitää se homma tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja ei ilmeisesti ole koskaan aikuiskoulutuksesta kuullut?
Vai onko nyt vaan tarkoitus uhriutua ja hakea hyväksyntää loppuelämän loisimiselle?Olin vasta omaehtoisessa opiskelussa, mutta alavalinta olikin väärä, jonka vuoksi motivaatio oli nollassa. Huono ryhmä henkikin vielä. Tarvitsisi joko kiinnostavan alan tai hyvän motivoituneen opiskeluryhmän, joka innostaa ja kannustaa, mieluiten molemmat.
No voi kyynel. Pitäisikö kuitenkin tehdä joku aika töitä jotka ei motivoi? Veikkaan että näin tekee noin 90% ihmisistä päivittäin, läpi elämän. Aika harvalla on sellaista luksusta että joka aamu riemuissaan ryntää työpaikalle ihmettelemään miten onnekas sitä onkaan, kun tällaisen alan on valinnut.
Hyvinvointiyhteiskunnissa harvoilla työttömillä on halua tehdä aidosti epämiellyttäviltä tuntuvia asioita. Se muutama satanen enemmän per kuukausi mitä matalapalkkatyöstä saa verrattuna työttömyystukeen ei kerta kaikkiaan motivoi siihen, että tyyliin pyöräilisi lumituiskussa työpaikalle pesemään takapuolia yövuorossa.
Onpas arsesta asenne. Se muutama satanen voi hyvinkin olla se pieni ero hyvän ja huonon elämän välillä jos ne sataset laittaa töihin. Sen lisäksi kun käy töissä veroprossa on alempi, saa kaikenlaisi verovähennyksiä, voi varaustua pikkuhiljaa jos kärsivällisyys kestää eikä ole viranomaisten armoilla. Ihan ite saat valita.
pääseekö lähäriksi jos on rikosrekkari?? ei mitään vakavaa mutta oon kuullut että ei voi lasten kans työskennellä mutta kuitenki pitäisi suorittaa joku jakso lapsiin liittyen??
Minulla itselläni palkkatukityö katkaisi pitkän työttömyyden ja sain loppujen lopuksi työskennellä samassa paikassa kaksi vuotta, kunnes korona vei työt. Nyt sitten vellon taas samassa suossa kuin silloin vuosia aikaisemmin. Pitkäaikaisen työttömyyden stigma on kamala, entinen pomonikin myönsi, että jännitti minkälainen tyyppi on tulossa haastatteluun ja oli kuulemma todella yllättynyt siitä, että olinkin fiksu ja hyvännäköinen. Varmaan odotti jotain räkälän ruusua paikalle....
Johonkin aspaduuniin voit päästä.
Kouluun hop!
Mee raksalle kantamaan betonisäkkejä. Sinne tarvitaan raavaita isokokosia miehiä
Jos et pääse töihin, niin et pääse. Tee silti niitä asioita mistä tykkäät, kehitä itseäsi, opiskele. Aina kuitenkin jotain töitä luulisi löytyvän, esimerkiksi puhdistusalan tai kaupan alan hommia. Jos asut pienellä paikkakunnalla, niin muuta isompaan kaupunkiin missä on paremmin töitä ja muita mahdollisuuksia tarjolla. Ja jos et pääse suoraan töihin, niin hae vaikka ensin työkkärin kautta työharjoitteluun. Ei kannata vielä lannistua ja antaa kokonaan periksi.