Miten toimitte sellaisen ihmisen kanssa joka on teille kiva mutta jotenkin ongelmainen?
Kommentit (31)
Sellaisen joka pitää minusta, tietysti!
Enpä usko, että haluaisin olla ongelmaisen ihmisen kanssa. En kaipaa draamaa elämääni, vaan olen oikein tyytyväinen mutkattomaan hyvään elämääni.
Eli jätän muille ongelmat.
Toimin niin että olen kiva takaisin. Tietenkin. Et taida olla empaattisimmasta päästä?
Liian lyhyt elama olla ongelmaisen kaverina, jos se kaveri etsii terapeuttia ja auttajaa.
Jos kaveri osaa olla kaveri, niin ok.
Tosin usein elamanhallintaongelmainen on muutenkin sekava ja hajalla, joten ei ole hyvaa, ravitsevaa seuraakaan.
Kerro ap tarkemmin mitä haet tällä kysymyksellä? Eli haluatko mieluummin vähän ressukan ja sinusta riippuvaisen ja kivan vai kaikki jees -tyypin?
Vierailija kirjoitti:
Enpä usko, että haluaisin olla ongelmaisen ihmisen kanssa. En kaipaa draamaa elämääni, vaan olen oikein tyytyväinen mutkattomaan hyvään elämääni.
Eli jätän muille ongelmat.
Eivät ongelmat elämässä tarkoita välttämättä minkäänlaista draamaa.
Vierailija kirjoitti:
Sellaisen joka pitää minusta, tietysti!
Yleensäkin on normaalia olla sellaisten ihmisten kanssa, jotka ovat asiallisia, joista pitää ja arvostaa, mutta minulla ainakin on ihan tarpeeksi fiksuja ihania ystäviä ympärilläni, enkä halua mitään hörhöä lähelleni. En vaikka hän pitäisi minusta. Luultavasti minä en osaisi arvostaa toisen omituisuutta ja palvova kaverisuhde ei ole normaali.
Kerro taustaa aloituksellesi. Tuosta on vähän vaikeaa kommentoida mitään. Millaisista elämänhallinnan ongelmista on kyse? Miten ne ilmenevät?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä usko, että haluaisin olla ongelmaisen ihmisen kanssa. En kaipaa draamaa elämääni, vaan olen oikein tyytyväinen mutkattomaan hyvään elämääni.
Eli jätän muille ongelmat.
Eivät ongelmat elämässä tarkoita välttämättä minkäänlaista draamaa.
Veikkaanpa, että juuri sitä se tarkoittaa. Ottakoot muut omaksi huolekseen sen ihmisen. En tarvitse elämääni myöskään mitään neutraaleja tyyppejä, meni heillä sitten ihan miten hyvin vain. Olen aikuinen itsenäinen ihminen ja voin valkata seurani. Minun ei tarvitse tyytyä huonoihin.
Millaisia elämänhallinnan ongelmia? Onko sillä ihmisellä potentiaalia selvitä niistä ongelmista? Jos kyse on vaikkapa vain siitä että on potentiaalia, mutta ei usko itseensä, niin voisin koittaa auttaa ja rohkaista. Jos kyse on jostain alkoholistista tai huumeiden käyttäjästä, joka ei halua hoitoon, niin en ehkä haluaisi olla tekemisissä. Väkivaltaisen kanssa en myöskään olisi.
Niin ja ehdottomasti olisin sellaisen kanssa joka pitää minusta. Mitä iloa on olla sellaisen kanssa joka suhtautuu neutraalisti, vaikka sillä menis kuinka hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Toimin niin että olen kiva takaisin. Tietenkin. Et taida olla empaattisimmasta päästä?
En ole törkeä kenellekään. Mutta alkaisitko siis kaveeraanaan? Kivahan ei maksa vaivaa olla.
Ap
Olisin peruskohtelias takaisin mutta tuskin alkaisin virittelemään lähempää kaveruutta. Toki joku vähän liian usein tissutteleva mutta muuten mukava, sopuisa ja asiallinen tyyppi voisi olla ihan ok seuraa. Rajatonta, holtitonta ja ailahtelevaa ihmistä en sen sijaan tuttavapiiriini haluaisi, puhumattakaan kaveruudesta/ystävyydestä.
Jos ihminen on mielenkiintoinen ja ongelmat ei liian pahoja tai vakavia kuten huumeongelmat, rikollisuus, pahat rahaongelmat, niin mieluummin kiva ja rosoinen kuin tylsä ja täydellinen.
Olen itsekin aika sähläri vaikka elämä on periaatteessa ihan kunnossa, joten viihtyisin paremmin edellä mainitun kanssa.
"Raukat vain menköhöt merten taa..."
En ole raukkojen pelastaja.
Vierailija kirjoitti:
Kerro taustaa aloituksellesi. Tuosta on vähän vaikeaa kommentoida mitään. Millaisista elämänhallinnan ongelmista on kyse? Miten ne ilmenevät?
No, on vaikka ajautunut johonkin tiukkaan uskonsuuntaukseen. Ei se välttämättä ole elämänhallinnan ongelma, mutta siis jotain mitä et itse allekirjoita.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toimin niin että olen kiva takaisin. Tietenkin. Et taida olla empaattisimmasta päästä?
En ole törkeä kenellekään. Mutta alkaisitko siis kaveeraanaan? Kivahan ei maksa vaivaa olla.
Ap
Meneekö antaminen ja saaminen suurinpiirtein tasan tyypin kanssa? Vai huomaatko pian olevasi se antaja, ymmärtäjä ja mahdollistaja, mutta toinen ei tee mitään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toimin niin että olen kiva takaisin. Tietenkin. Et taida olla empaattisimmasta päästä?
En ole törkeä kenellekään. Mutta alkaisitko siis kaveeraanaan? Kivahan ei maksa vaivaa olla.
Ap
Meneekö antaminen ja saaminen suurinpiirtein tasan tyypin kanssa? Vai huomaatko pian olevasi se antaja, ymmärtäjä ja mahdollistaja, mutta toinen ei tee mitään?
Niiden ongelmien takia hän ei pystyisi antamaan tasaveroisesti?
Ap
Ja lisäkysymys:
Olisitko mieluummin ongelmaisen ja sinusta pitävän henkilön kanssa vai sellaisen jolla menee hyvin ja suhtautuu sinuun neutraalisti.
Ap