Miksi siivoojan työ nolottaa? En voi sille mitään että minua nolottaisi olla siivooja
Kyllä ymmärrän että jonkun se täytyy tehdä ja itsekin olen tehnyt siivoojan töitä ja tekisin jatkossakin jos muuta ei ole, mutta en vaan voi sille mitään että se homma tuntuu nöyryyttävältä, ja aina on sellainen olo että ihmiset kattoo "Voi voi tuota raukkaa kun ei parempaa työtä löytänyt". Miksi juuri siivousalalla on sellainen leima? Ei mua yhtään nolottaisi olla vaikka lähihoitaja tai talonrakentaja, vaikka saman tason hommia ovat.
Kommentit (22)
Enimmäkseen tuo ajattelu on jäänyt 90-luvulle. Se on jäänteitä lama-ajasta, jolloin työttömäksi jääneitä joka alalta tuli siivoamaan, ja keksittiin ajatus "kuka tahansa osaa siivota".
Välivuosina tulivat uudelleenkoulutukseen aaltoina ne, joilta rakennemuutos vei työt. Ensin ompelijat, sitten elektroniikkateollisuus, viime vuosina media-alan väkeä. Nykyään alanvaihtajia on jo kaikenlaisilla taustoilla, tällaiset pitkän linjan tekijät ovat harvassa, eivätkä yleensä yksityisellä. Ne paikat, joissa mitoitus, välineet ja työehdot palkkausta myöten ovat kohdallaan, löytyvät harvoin sieltä. Ammattisiivous ei välttämättä ole raskasta tai erityisen huonosti palkattua, mikäli työnantajaa kiinnostaa pitää nämä asiat kunnossa.
Itsellä on kevyt ja mukava työ. Tämä ensimmäinen ammatti maksoi asuntolainan ja elättää taas nyt korona-aikana, kun yliopistokoulutus ei. Mitään nolosteltavaa ei ole, vieläkään.
Mä olen tehnyt molempia. En osaa hävetä kumpaakaan. Seksipalveluissa vaan on niin paljon säätämistä, että siivous on jokseenkin helpompaa. Vaikka toisessa työssä ansaitsee päivässä sen, minkä siivoojana muutamassa päivässä.