:( Lääkäri Arto Nieminen: "Influenssa on yhtä vaarallinen ellei vaarallissempi kuin koronavirus." :(
"Se on tullut nähtyä teho-osastolla."
https://www.kalajokilaakso.fi/uutinen/603644
Ja tämä mies on NÄHNYT OMIN SILMIN molempien tautien seuraukset teho-osastolla.
Kerrankin rehtiä puhetta selkokielellä.
Kommentit (131)
Koronavirukset aiheuttavat flunssan. Niitä on kymmenittäin ja tartuntoja osuu itse kullekin.
Influenssasta seuraakin sitten jo influenssa. Influenssaviruksia on vain muutama erilainen. Kaikki eivät sairasta influenssaa elämänsä aikana.
Onhan noilla selvä ero.
Muistiko kukaan näistä älypäistä kertoa, kuinka korona tuli influenssan ja suolan *lisäksi*, ei tilalle? Toki ihminen voi kait kuolla vain yhteen sairauteen kerrallaan.
Molemmat sairastaneena väitän, että influenssa on ainakin oireiden rajuudeltaan ihan omaa luokkaansa. Huom. siis oikea A-influenssa, ei mikään influenssaksi veikattu kuumeflunssa.
En ymmärrä miksi kuvitellaan että rokote ehkäisee flunssan oireita. Yskää ja nuhaa ei voi rokotteella ehkäistä eikä lievittää oli se muumiviirus tai joku muu. Paha flunssa voi joskus viedä sairaalaan ja jälkätautejakaan rokotteet ei voi ehkäistä. Yhtä pahana voi flunssa iskeä oli muumirokotteen ottanut tai ei.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi kuvitellaan että rokote ehkäisee flunssan oireita. Yskää ja nuhaa ei voi rokotteella ehkäistä eikä lievittää oli se muumiviirus tai joku muu. Paha flunssa voi joskus viedä sairaalaan ja jälkätautejakaan rokotteet ei voi ehkäistä. Yhtä pahana voi flunssa iskeä oli muumirokotteen ottanut tai ei.
Flunssaan ei ole rokotetta. Influenssa sen sijan on ihan eri tason tauti ja siksi siihen on kehitetty rokote.
Keuhkokuumeessa influenssassa ysärillä ja koronan vuoksi keuhkokuumeessa sairaalaan viime joulukuussa: enpä halua kokea enää kumpaakaan. Ja mulla ei edes ole mitään perussairauksia
Korona ja influenssa ovat myös muilta osin erilaisia. Yhdysvaltalaisessa sairaalahoitoon päätyneitä potilaita koskeneessa tutkimuksessa vuodelta 2021 influenssapotilaisiin verrattuna koronapotilaat mm. päätyivät tehohoitoon tai hengityskoneeseen ja kuolivat useammin. Koronapotilaat olivat myös sairaalassa influenssapotilaita pidempään.
Koska koronavirus on paljon influenssaa tarttuvampi, voi se aiheuttaa paljon enemmän ja nopeammin tartuntoja ja viiveellä myös kuolemia. Yhdysvalloissa influenssa tappoi lokakuusta 2019 huhtikuun alkuun 2020 24 000 62 000 ihmistä, mikä tarkoitti 331 kuolemaa per päivä. Koronavirus sen sijaan tappoi helmikuusta huhtikuuhun 2020 yli 62 850 ihmistä, mikä tarkoitti noin 739 kuolemaa päivässä. Jo tuolloin koronavirus teki siis kahdessa kuukaudessa sen, mihin influenssalla kesti puoli vuotta. Tämän jälkeen koronavirus on muuntunut vielä helpommin tarttuvaksi eikä suojatoimia ole laajalti käytössä, mikä korostaa eroja influenssaan etenkin kuolemien osalta entisestään.
[...]
Lievänäkin sairastettuna riski sydän- ja verisuonitauteihin (mm. aivoverenkiertohäiriöt, rytmihäiriöt, iskeeminen sydänsairaus, sydänpussitulehdus, sydänlihastulehdus, sydämen vajaatoiminta ja tromboembolinen sairaus) kasvaa. Riski on vielä vuoden jälkeenkin 39 prosenttia suurempi verrattuna koronaa sairastamattomiin; pienempi kuin sairaalaan tai tehohoitoon viedyillä koronapotilailla, mutta silti merkittävä. Tämäkin tarkoittaa yli kolminkertaista riskiä sydänlihastulehdukseen ja kaksinkertaista riskiä keuhkoveritulppaan.
Koronavirus voi myös aiheuttaa vaurioita aivoissa ja hermostossa sekä häiritä aivoveriesteen toimintaa. Lieväkin korona voi myös tuoda mukanaan neurologisia oireita. Näitä ovat mm. heikkouden tunne, väsymys, hajuaistin katoaminen, "aivosumu", masennus, sekä keskittymis- ja muistihäiriöt. Syyskuussa julkaistun tutkimuksen mukaan koronan takia sairaalahoitoon joutuneiden kognitiivisten taitojen heikkeneminen vastaa aivojen ikääntymistä noin 20 vuodella.
Koronan sairastaminen myös heikentää immuunijärjestelmän toimintaa, oli kyse sitten lievästä tai vakavasta taudista. Koronavirus pystyy tunkeutumaan taudinaiheuttajien tunnistamisesta ja pitkäaikaisesta immuniteetista vastaaviin T-soluihin ja aktivoimaan niiden itsetuhomekanismin. Immuunisolujen säätelymolekyylien määrä kasvaa, mikä voi kertoa immuunijärjestelmän säätelyhäiriöstä. Kun tämän seurauksena immuunijärjestelmä on heikentynyt, on ihminen alttiimpi sairastumaan erilaisiin sairauksiin, jotka olisivat ennen olleet haittana vain harvemmin. Esimerkiksi viimeaikaisen RS-viruksen ja keuhkokuumeen laajan leviämisen ja vakavamman sairastamisen on nähty johtuvan koronaviruksen aiheuttamasta immuunijärjestelmän säätelyhäiriöstä. Myös syöpätapausten määrän lisääntymisen on spekuloitu johtuvan koronaviruksesta.
https://rant.li/koronakanava/mutta-koronahan-on-kuin-influenssa
Itse olen sairastanut molemmat ilman rokotusta ja influenssa vei sairaalaan. 😢 Korona oli niin lievä että en meinannut uskoa että mulla oikeasti on se. 😄
Influenssarokotuksen olen aina ottanut sen sairastamisen jälkeen. Muuten ahdistaisi pelko että joudun taas sairastamaan sen... enää ehkä en kestäisi elossa.
Kumpaakaan en ole vielä ikinä sairastanut, vaikka en ole piikkejä ottanut. Molempiin tutkijat arvailevat mitä koktailia minäkin vuonna laitetaan, mutta usein ei tehoa niissä enää ole sen kauden tautiin kun se jo ehtinyt muuntua.
Jotain näiden tautien erosta kertoo se, että koronarokote ei ole vuosiin ollut pakollinen sairaanhoidon henkilöstölle, mutta influenssarokote on ollut jo kauan ja on edelleen.
Koronarokotteita tarjotaan vain herkimmälle riskiryhmälle, mutta influenssarokote koko väestölle.
Että kumpikohan noista taudeista nähdään suurempana uhkana? 🤣