Poikaani kiellettiin hakemasta lisää ruokaa koulussa, onko oikein?
Poika kertoi keittäjän sanoneen että jos on jo ottanut grahamlihaiirakan, ei voi hakea toista. Poika on yläasteella ja oli tosi nälissään kun tuli kotiin. Laitoin jo eilen opelle viestiä että kasvavan nuoren pitäisi saada syödä maha täyteen, ei ole tullut vastausta vielä. Toimiiko keittäjä oikein jos kieltää hakemasta lisää?
Kommentit (387)
terveys edellä kirjoitti:
Meillä ei moisia syödä edes kotona.
Erittäin epäterveellistä jopa lapsen ravinnoksi.
Meillä syödään tasapainoista terveellistä ruokaa johon kuuluvat kasvikset,vihannekset,marjat,hedelmät jne.
Ainoastaan synttäreillä esimerkiksi on sipsiä kakkua sun muuta mutta vain sen yhden päivän eikä niitä mussuteta viikko tolkulla.olisiko aika opettaa lapselle terveelliset ruokailu tottumukset ihan pienestä pitäen?
meillä näin on toimittu ja toimitaan vastedeskin,meillä halutaan että lapsista kasvaa terveitä,normaali painoisia aktiivisia aikuisia eikä missään pulla mössössä kasvaneita palleroita.
Meillä mussuteltiin pääosin itsetehtyä peruskotiruokaa, hedelmiä, marjoja, sokerimehua sai juoda, välillä jälkkäriksi jätskiä, karkkipäivänä sai karkkia tai sipsiä tai mitä nyt ikinä halusi. Joskus leivottiin pullaa. Saattoi olla satunnaisia pitsa- tai kalapuikkopäiviä. Sama linja jatkuu edelleen. Ja hoikka ja terve olin sekä olen edelleen kuten sisarukseni myös. Ei tarvi vetää myöskään toiseen ääripäähän. Kultainen keskitie hyvä.
Kouluruoka ei laadukasta kirjoitti:
Monella lapsella ei ole yhtään nälkä aamulla ennen kouluunlähtöä. Aamupala pitää melkein pakottaa syömään. Oma hoikka urheilullinen poika syö vain pari leipää ja maitolasin aamulla. Muu ei maistu. Lounaalla on kamala nälkä ja nykyään tarjolla on usein jotain epämääräistä kasvismömmöä tai porkkanakeittoa. Nämä eivät ihan riitä iltapäivään saakka. Surullista miten huonoksi ja proteiiniköyhäksi on kouluruokailu mennyt. Kasvavien lasten kannalta huono juttu.
Nyt puhut kyllä potaskaa. Kouluruoan ravitsemukselliset standardit on laissa määritelty ja kouluruokailu on sisällytetty myös valtakunnallisiin opetussuunnitelmiin. Yleisin ongelma on se, että lapset eivät syö koulussa lautasmallin mukaisesti tai jättävät kokonaisia ruoka-aineryhmiä syömättä joko nirsouttaan tai muista syistä. Jotkut syövät koulussa pelkkää leipää. Tällöin syyttävä sormi tulee kohdistaa ensisijaisesti lapseen itseensä, vanhempiin sekä kotikasvatukseen.
Meidän koulussa meinattiin joutua luopumaan hernekeittopäivän pannarista, kun jotkut ääliöt kasasivat niitä piiloon lautastensa alle. Monet jäivät sitten ilman.
Kouluruuan budjetti ei ole välttämättä kuin pari euroa per ateria. Muutamia vuosia sitten ei ollut sitäkään alimmillaan. Ei tähän hintaan voi kovin paljon santsata, eikä hakea kasapäin lihapullia ja piirakoita. Valitettavasti.
Osta lihapiirakoita kotiin. Ja anna pojan syödä niin paljon kuin haluaa. Koulussa on piirakat laskettu nuppiluvun mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Kouluruoka ei laadukasta kirjoitti:
Monella lapsella ei ole yhtään nälkä aamulla ennen kouluunlähtöä. Aamupala pitää melkein pakottaa syömään. Oma hoikka urheilullinen poika syö vain pari leipää ja maitolasin aamulla. Muu ei maistu. Lounaalla on kamala nälkä ja nykyään tarjolla on usein jotain epämääräistä kasvismömmöä tai porkkanakeittoa. Nämä eivät ihan riitä iltapäivään saakka. Surullista miten huonoksi ja proteiiniköyhäksi on kouluruokailu mennyt. Kasvavien lasten kannalta huono juttu.
Nyt puhut kyllä potaskaa. Kouluruoan ravitsemukselliset standardit on laissa määritelty ja kouluruokailu on sisällytetty myös valtakunnallisiin opetussuunnitelmiin. Yleisin ongelma on se, että lapset eivät syö koulussa lautasmallin mukaisesti tai jättävät kokonaisia ruoka-aineryhmiä syömättä joko nirsouttaan tai muista syistä. Jotkut syövät koulussa pelkkää leipää. Tällöin syyttävä sormi tulee kohdistaa ensisijaisesti lapseen itseensä, vanhempiin sekä kotikasvatukseen.
Enpä usko potaskaa puhuvani. Kyllä kouluruuan laatu on heikentynyt viime vuosina merkittävästi. Ei ole vaan oma keksintöni, vaan tästä paljon puhuttu lehdissä ym. Myös omat koululaiseni valittavat usein nälkäänsä. Syyttävää sormea taas kotiin on tuha tässä tapauksessa osoittaa. Lapseni saavat kyllä ruokaa ihan niin paljon kuin tahtovat. Mutta minä en voi sille mitään, että aamulla ei maistu ruoka leipäpalaa enemmän ja ennen myöhäistä iltapäivää on tarjolla esimerkiksi vain kasviskeittoa koulussa. Se todella on liian kevyt ateria hoikalle urheileville paljon kasvaville nuorille. Onneksi välipalan voi ottaa joinakin päivinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluruoka on halpaa, mutta olisi suotavaa että sitä on riitävästi saatavilla.Pelkkä hokema, ota näkkileipää lisäksi ei ole ratkaisu.
Ja isompikokoinen ja yleensä pojat syö enemmän, energiantarve on suurempi.Ei ole oikein että pienikokoinen tyttö ja urheileva poika saa molemmat ottaa esim.viisi lihapullaa.En tiedä saitko alapeukkuja hinta-arviosta vai tuosta, että lapsien energiantarve on erilainen.
Kumpikin on osaltaan totta. Kouluruoan hinta on painettu niin alas, että siitä ei pääse enää alemmaksi paitsi laatua laskemalla.
5 lihapullaa on kyllä naurettavan vähän sellaiselle 80-kiloiselle jääkiekkoilijalle, mutta 40-kiloinen tyttö pärjää sillä koulupäivän mainiosti.
Miksi valmiiksi ylipainoisen jääkiekkoilijan pitäisi saada yhteiskunnan maksamaa ruokaa enemmän kuin ikätoveriensa?
Jokaiselle on laskettu tietty määrä ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulu on oppilaitos, ei ruokala.
Mutta jos oppilaitoksessa ollaan 7 tuntia päivässä ja meidän vanhempien palkoistakin menee puolet veroihin, niin kyllä se ravitseva kouluruokailu siellä koulussa on oikein paikallaan. Kun aamupala syödään klo 7 ja koulu loppuu klo 15 ja kotona on kävelyn jälkeen klo 15.30 niin syömättäkö pitäisi kasvavan urheilevan nuoren olla. Tai lautasellisella porkkanakeittoa? Haloo
Lopeta uhriutuminen ja opettele ajattelemaan loogisesti.
Vanhemmilla on velvollisuus huolehtia siitä, että lapsi saa tarvitsemansa VÄLIPALAT koko päivän ajan. Jokaiselle oppilaalle tarjotaan koululounas (määrätty annoskoko) ja jos tuo ei lapselle riitä, niin vanhemmat joutuvat maksamaan välipalat.
Huvittavaa nähdä, miten moni vanhempi kehuu lapsensa olevan "urheileva nuori" mutta perheen ruokavalio on täysin päin helvettiä. Lapset eivät syö kunnon aamiaista eivätkä ota eväitä mukaan kouluun. Sitten valitetaan nälkää, kun koululounas ei ollutkaan "brunssi" eli yksi helvetin iso mättöateria, jossa vedetään samalla kertaa KOLMEN aterian kalorit: aamiainen, aamupäivän välipala ja lounas.
Porkkanakeitot ja muut höpöruuat pitäisi ehdottomasti jättää pois. Ne eivät käy kasvavalle nuorelle emmekä me ylipainoiset aikuisetkaan pärjää tuollaisella ruualla, vaikka laihduttaisimme. Kouluruuan budjettiin pitäisi panostaa sen verran että on varaa tarjota tavallista kunnollista perusruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluruoka ei laadukasta kirjoitti:
Monella lapsella ei ole yhtään nälkä aamulla ennen kouluunlähtöä. Aamupala pitää melkein pakottaa syömään. Oma hoikka urheilullinen poika syö vain pari leipää ja maitolasin aamulla. Muu ei maistu. Lounaalla on kamala nälkä ja nykyään tarjolla on usein jotain epämääräistä kasvismömmöä tai porkkanakeittoa. Nämä eivät ihan riitä iltapäivään saakka. Surullista miten huonoksi ja proteiiniköyhäksi on kouluruokailu mennyt. Kasvavien lasten kannalta huono juttu.
Nyt puhut kyllä potaskaa. Kouluruoan ravitsemukselliset standardit on laissa määritelty ja kouluruokailu on sisällytetty myös valtakunnallisiin opetussuunnitelmiin. Yleisin ongelma on se, että lapset eivät syö koulussa lautasmallin mukaisesti tai jättävät kokonaisia ruoka-aineryhmiä syömättä joko nirsouttaan tai muista syistä. Jotkut syövät koulussa pelkkää leipää. Tällöin syyttävä sormi tulee kohdistaa ensisijaisesti lapseen itseensä, vanhempiin sekä kotikasvatukseen.
Enpä usko potaskaa puhuvani. Kyllä kouluruuan laatu on heikentynyt viime vuosina merkittävästi. Ei ole vaan oma keksintöni, vaan tästä paljon puhuttu lehdissä ym. Myös omat koululaiseni valittavat usein nälkäänsä. Syyttävää sormea taas kotiin on tuha tässä tapauksessa osoittaa. Lapseni saavat kyllä ruokaa ihan niin paljon kuin tahtovat. Mutta minä en voi sille mitään, että aamulla ei maistu ruoka leipäpalaa enemmän ja ennen myöhäistä iltapäivää on tarjolla esimerkiksi vain kasviskeittoa koulussa. Se todella on liian kevyt ateria hoikalle urheileville paljon kasvaville nuorille. Onneksi välipalan voi ottaa joinakin päivinä.
Kouluissa on yleensä yksi keittopäivä viikossa. Se ei riitä selittämään lapsesi nälkää koulupäivän jälkeen. Ongelma tuskin on se, etteikö kotona saisi riittävästi ruokaa vaan se, minkälaista asennekasvatusta ja esimerkkiä kotoa on saatu ruokailun suhteen. Aamupalaa olisi hyvä opetella syömään juurikin tuon nälkäasian vuoksi, eikä eväiden tekeminenkään ole huono vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Ei näytä miltään G jutulta. Aika kohtuutonta käytöstä kraham piirakoita kohtaan.
Pojat on poikii.
Aijaa. Saako tytöt sitten pärjätä miten tahtovat ja olla nälissään kun pojat on poikii.
ap: Jos jotain piirakkaa on tarjolla, niin sitä saa ottaa vain kerran tai määrätyn määrän.
Koulussa oli varmaan muutakin pääruokaa, kuten vaikkapa perunaa + kastiketta tai muuta plus aina 2-3 eri salaattia tai raastetta, plus maotia tai piimää tai mitä nyt vettä. Niiden ottamisesta lisää ei koskaan kielletä. Eikä näkkärin. Mutta jos on n s pehmeätä leipää (usein keiton kanssa), niin sitä saa ottaa 1 kpl, muu leipä otetaan sitten näkkärinä.
Keittähäjät tai valvontavuorossa oleva opettaja kieltää, totta kai, ottamasta liikaa sitä ruokaa tai piirakkaa, jota saa ottaa vain tietty määrä. Poika olisi voinut ottaa sitä perusruokaa lisää.
Peruskoulussa ja muuten aikuiselämässäkin on aika lailla eri sääntöjä.
Tässä on nyt se sääntö ja sen idea, että kaikille riittäisi, eikä ne jotka ehtii, ottaa mieluisan palan, koska "minä tykkään" ja muut odottakoot.
Jos on vaikka perheessä muutama lapsi ja piirakkaa on jäljellä vain 1 kpl per nenä, niin ei kukaan viisas vanhempi tee niin, että antaa salaa nopeammin ehtivälle, vaan jakaa kyllä jäljelle jääneet palat lasten kesken. Puhtaasti kasvatuksellinenkin pointti, eikö niin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluruoka on halpaa, mutta olisi suotavaa että sitä on riitävästi saatavilla.Pelkkä hokema, ota näkkileipää lisäksi ei ole ratkaisu.
Ja isompikokoinen ja yleensä pojat syö enemmän, energiantarve on suurempi.Ei ole oikein että pienikokoinen tyttö ja urheileva poika saa molemmat ottaa esim.viisi lihapullaa.En tiedä saitko alapeukkuja hinta-arviosta vai tuosta, että lapsien energiantarve on erilainen.
Kumpikin on osaltaan totta. Kouluruoan hinta on painettu niin alas, että siitä ei pääse enää alemmaksi paitsi laatua laskemalla.
5 lihapullaa on kyllä naurettavan vähän sellaiselle 80-kiloiselle jääkiekkoilijalle, mutta 40-kiloinen tyttö pärjää sillä koulupäivän mainiosti.
Miksi valmiiksi ylipainoisen jääkiekkoilijan pitäisi saada yhteiskunnan maksamaa ruokaa enemmän kuin ikätoveriensa?
Huh tätä keskustelun tasoa? Kuinka moni jääkiekkoileva poika on ylipainoinen. Pitkällä aikavälillä jääkiekkoilijat tulevat kyllä halvemmaksi yhteiskunnalle, vaikka vähän enemmän söisivätkin koulussa, kun vertaa esimerkiksi kaiken aikansa tietokonepeliin ääressä pyöriviin. Se nyt vaan on niin, että isompi tarvitsee ruokaa enemmän kuin pienempi. Samoin kuin joku tarvitsee tukiopetusta ja toinen ei tarvitse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluruoka ei laadukasta kirjoitti:
Monella lapsella ei ole yhtään nälkä aamulla ennen kouluunlähtöä. Aamupala pitää melkein pakottaa syömään. Oma hoikka urheilullinen poika syö vain pari leipää ja maitolasin aamulla. Muu ei maistu. Lounaalla on kamala nälkä ja nykyään tarjolla on usein jotain epämääräistä kasvismömmöä tai porkkanakeittoa. Nämä eivät ihan riitä iltapäivään saakka. Surullista miten huonoksi ja proteiiniköyhäksi on kouluruokailu mennyt. Kasvavien lasten kannalta huono juttu.
Nyt puhut kyllä potaskaa. Kouluruoan ravitsemukselliset standardit on laissa määritelty ja kouluruokailu on sisällytetty myös valtakunnallisiin opetussuunnitelmiin. Yleisin ongelma on se, että lapset eivät syö koulussa lautasmallin mukaisesti tai jättävät kokonaisia ruoka-aineryhmiä syömättä joko nirsouttaan tai muista syistä. Jotkut syövät koulussa pelkkää leipää. Tällöin syyttävä sormi tulee kohdistaa ensisijaisesti lapseen itseensä, vanhempiin sekä kotikasvatukseen.
Enpä usko potaskaa puhuvani. Kyllä kouluruuan laatu on heikentynyt viime vuosina merkittävästi. Ei ole vaan oma keksintöni, vaan tästä paljon puhuttu lehdissä ym. Myös omat koululaiseni valittavat usein nälkäänsä. Syyttävää sormea taas kotiin on tuha tässä tapauksessa osoittaa. Lapseni saavat kyllä ruokaa ihan niin paljon kuin tahtovat. Mutta minä en voi sille mitään, että aamulla ei maistu ruoka leipäpalaa enemmän ja ennen myöhäistä iltapäivää on tarjolla esimerkiksi vain kasviskeittoa koulussa. Se todella on liian kevyt ateria hoikalle urheileville paljon kasvaville nuorille. Onneksi välipalan voi ottaa joinakin päivinä.
Kouluissa on yleensä yksi keittopäivä viikossa. Se ei riitä selittämään lapsesi nälkää koulupäivän jälkeen. Ongelma tuskin on se, etteikö kotona saisi riittävästi ruokaa vaan se, minkälaista asennekasvatusta ja esimerkkiä kotoa on saatu ruokailun suhteen. Aamupalaa olisi hyvä opetella syömään juurikin tuon nälkäasian vuoksi, eikä eväiden tekeminenkään ole huono vaihtoehto.
Aamupala on opeteltu syömään ja se syödään klo 7. Kouluruokailu on noin klo 12. Mutta jos sinulla ei ole 10 cm vuodessa kasvavaa jalkapalloilevaa poikaa kotona, et ymmärrä, että asennekasvatus ei auta 5 tunnin ruuatta oloon aamupäivällä eikä porkkanakeitto paranna asiaa, kun seuraava ruoka on klo 15.30. Eväät on lisänä mukana niinä päivinä, kun se on sallittua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluruoka ei laadukasta kirjoitti:
Monella lapsella ei ole yhtään nälkä aamulla ennen kouluunlähtöä. Aamupala pitää melkein pakottaa syömään. Oma hoikka urheilullinen poika syö vain pari leipää ja maitolasin aamulla. Muu ei maistu. Lounaalla on kamala nälkä ja nykyään tarjolla on usein jotain epämääräistä kasvismömmöä tai porkkanakeittoa. Nämä eivät ihan riitä iltapäivään saakka. Surullista miten huonoksi ja proteiiniköyhäksi on kouluruokailu mennyt. Kasvavien lasten kannalta huono juttu.
Nyt puhut kyllä potaskaa. Kouluruoan ravitsemukselliset standardit on laissa määritelty ja kouluruokailu on sisällytetty myös valtakunnallisiin opetussuunnitelmiin. Yleisin ongelma on se, että lapset eivät syö koulussa lautasmallin mukaisesti tai jättävät kokonaisia ruoka-aineryhmiä syömättä joko nirsouttaan tai muista syistä. Jotkut syövät koulussa pelkkää leipää. Tällöin syyttävä sormi tulee kohdistaa ensisijaisesti lapseen itseensä, vanhempiin sekä kotikasvatukseen.
Enpä usko potaskaa puhuvani. Kyllä kouluruuan laatu on heikentynyt viime vuosina merkittävästi. Ei ole vaan oma keksintöni, vaan tästä paljon puhuttu lehdissä ym. Myös omat koululaiseni valittavat usein nälkäänsä. Syyttävää sormea taas kotiin on tuha tässä tapauksessa osoittaa. Lapseni saavat kyllä ruokaa ihan niin paljon kuin tahtovat. Mutta minä en voi sille mitään, että aamulla ei maistu ruoka leipäpalaa enemmän ja ennen myöhäistä iltapäivää on tarjolla esimerkiksi vain kasviskeittoa koulussa. Se todella on liian kevyt ateria hoikalle urheileville paljon kasvaville nuorille. Onneksi välipalan voi ottaa joinakin päivinä.
Kouluissa on yleensä yksi keittopäivä viikossa. Se ei riitä selittämään lapsesi nälkää koulupäivän jälkeen. Ongelma tuskin on se, etteikö kotona saisi riittävästi ruokaa vaan se, minkälaista asennekasvatusta ja esimerkkiä kotoa on saatu ruokailun suhteen. Aamupalaa olisi hyvä opetella syömään juurikin tuon nälkäasian vuoksi, eikä eväiden tekeminenkään ole huono vaihtoehto.
Aamupala on opeteltu syömään ja se syödään klo 7. Kouluruokailu on noin klo 12. Mutta jos sinulla ei ole 10 cm vuodessa kasvavaa jalkapalloilevaa poikaa kotona, et ymmärrä, että asennekasvatus ei auta 5 tunnin ruuatta oloon aamupäivällä eikä porkkanakeitto paranna asiaa, kun seuraava ruoka on klo 15.30. Eväät on lisänä mukana niinä päivinä, kun se on sallittua.
Mikäs se sellainen koulu on, joka KIELTÄÄ ottamasta eväitä?
En ole nähnyt yhtäkään koulua, joka kieltäisi oppilaita tuomasta eväitä (hedelmät) mukaan kouluun. Moni koulu kyllä kieltää roskaruuan eli limsat, energiajuomat, sipsit ja karkit.
Ihanko oikeasti koulussa annetaan lapsille ruoaksi "grahamlihaiirakoita" ap:n viestin mukaisesti. Siis rasvaa ja suolaa tihkuvia taikinapullia?
Ei kai nyt sentään. Sanokaa nyt joku, että aloitus oli trolli, vaikka onkin poikinut 159 vastausta. Se johtuu varmaan siitä, että kaikilla meillä on omat traumamme kouluruoasta ja niitä on kiva tuuletella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluruoka ei laadukasta kirjoitti:
Monella lapsella ei ole yhtään nälkä aamulla ennen kouluunlähtöä. Aamupala pitää melkein pakottaa syömään. Oma hoikka urheilullinen poika syö vain pari leipää ja maitolasin aamulla. Muu ei maistu. Lounaalla on kamala nälkä ja nykyään tarjolla on usein jotain epämääräistä kasvismömmöä tai porkkanakeittoa. Nämä eivät ihan riitä iltapäivään saakka. Surullista miten huonoksi ja proteiiniköyhäksi on kouluruokailu mennyt. Kasvavien lasten kannalta huono juttu.
Nyt puhut kyllä potaskaa. Kouluruoan ravitsemukselliset standardit on laissa määritelty ja kouluruokailu on sisällytetty myös valtakunnallisiin opetussuunnitelmiin. Yleisin ongelma on se, että lapset eivät syö koulussa lautasmallin mukaisesti tai jättävät kokonaisia ruoka-aineryhmiä syömättä joko nirsouttaan tai muista syistä. Jotkut syövät koulussa pelkkää leipää. Tällöin syyttävä sormi tulee kohdistaa ensisijaisesti lapseen itseensä, vanhempiin sekä kotikasvatukseen.
Enpä usko potaskaa puhuvani. Kyllä kouluruuan laatu on heikentynyt viime vuosina merkittävästi. Ei ole vaan oma keksintöni, vaan tästä paljon puhuttu lehdissä ym. Myös omat koululaiseni valittavat usein nälkäänsä. Syyttävää sormea taas kotiin on tuha tässä tapauksessa osoittaa. Lapseni saavat kyllä ruokaa ihan niin paljon kuin tahtovat. Mutta minä en voi sille mitään, että aamulla ei maistu ruoka leipäpalaa enemmän ja ennen myöhäistä iltapäivää on tarjolla esimerkiksi vain kasviskeittoa koulussa. Se todella on liian kevyt ateria hoikalle urheileville paljon kasvaville nuorille. Onneksi välipalan voi ottaa joinakin päivinä.
näen päivittäin nuorten syömistä koulun ruokalassa ja syön heidän kanssaan samassa pöydässä. Tosiasia on se, että koska vanhemmat eivät opeta lapsiaan syömään terveellisesti ja koostamaan itse itselleen lautasmallin mukaisia aterioita, oppilaat tekevät huonoja valintoja. Noihin valintoihin vaikuttaa esim. tytöillä paljon palko lihomisesta. napsitaan esimerkiksi salaatinlehtiä laitaselle ja jätetään kastikekin ottamatta, kun ei haluta rasvaa. Pojat saattavat sitten kasata lautasensa täyteen lihaa, tai yrittää santsata vaikka sitten lihapiirakoita ja niillä sitten eletään loppu päivä ja kotona kiukutellaan, kun koulussa ei saa ruokaa. Kyllä siellä saa, mutta vanhempien tulee katsoa peiliin ja opettaa lapsensa oikeasti ottamaan kaikkea lautaselleen. Täytyy opettaa havainnollistavien mallien avulla miten paljon pitää mitäkin ruoka-aineryhmää ottaa lautaselleen. Ja sitten kun kysellään lapsilta kotona, että syöthän koulussa terveellisesti ja se teini vastaa, että joo/tietenkin/tottakai/kyselet tyhmiä, tietenkin, niin sitä vastausta kannattaa epäillä. Pitää kysyä mitä koulussa oli tänään ruokana, mitä laitoit lautasellesi, miten paljon ja ennen kaikkea: söitkö kaiken.
Olen itse käynyt peruskoulun kolmessa eri koulussa. YHdessä keittiöhenkilökunta annosteli ruoat lautaselle. Oli normiannos, josta sai pyytää pienemmän annoksen, jos tuntui ettei ole nälkä, tai isomman annoksen, jos tuntui että oli iso nälkä/jos oli omaa lempiruokaa. Jos halusi lisää ruokaa, piti mennä erikseen pyytämään ja sitä sai, jos oli jäljellä. Juomana oli vettä, maitoa ja piimää, leipänä näkkileipää ja voinokare. Toisessa koulussa oli niinikään ruoka annosteltu valmiiksi lautasille, mutta santsiannokset sai sitten hakea buffetpöydän tapaisesta tarjoiluvaunusta, joka tuotiin paikalle, kun kaikki olivat saaneet ruokansa. Tuossa koulussa oli edellisen koulun mukaiset juomat, mutta lisänä kotikaljaa ja sitten leivän päälle sai itse valit ajoko voinapin tai margariinia lisäksi usein oli leikkele, kurkkua tai tomaattia. kolmannessa koulussa oli sitten oma-annostelu keittiöluukulla, jossa keittöhenkilökunta oli vahdissa ja kertoi miten paljon kuuluisi ottaa mitäkin ruoka-ainetta -. etenkin suosikkiruokapäivinä.
täytyy sanoa, että oli aika hyvä systeemi, kun koulun keittäjät annostelivat ruoan: aina tuli suositusten mukaiset suhteet eri ruoka-aineita.
Teini-iässä ruoka maistuu. Annetaan lasten syödä masut täyteen kotona ja koulussa.
Siis kunnon ruokaa, ei mitään pizzaa ja tacoja jne.
Sellaset herkut joskus paikallaan.
Aikoinaan, kun lapset oli meillä teinejä, niin se ruoan ja maidon määrä oli valtava.
Kyllä se tuossa lukion loppupuolella tasaantuu se ”tankkaaminen”