Lue keskustelun säännöt.
Miehen suhtautuminen "sairasteluun", auttakaa!
18.02.2021 |
Mistä johtuu miehen vähättelevä asenne kaikkeen mikä liittyy minun terveyteeni. Olen vaihdevuosi-iässä kohta ja nyt ollut vähän vaivaa (ylimääräistä verenvuotoa) niin miehen suhtautuminen on niin nuivaa kun puhun että pitäisi mennä ehkä lääkäriin ja että on monia mahdollisuuksia tuolle häiriölle mutta voi pahimmillaan ollaan syöpä että pitää tutkituttaa jos jatkuu jne.
Miehen suhtautuminen on vähättelevää, ja katsoo epäuskoisesti ja luulee että liioittelen vaivojani tai niitä ei edes tyyliin ole. Mistä tämä asenne kumpuaa?
Hänellä itsellään oli mahavaivaa joskus taannoin niin oli aivan paniikissa ja heti juoksemassa lääkäriin johon varaili aikaa välittömästi. Eli hänen vaivansa ovat merkityksellisiä ja vaativat hoitoa ja minun vaivani ovat vähäpätöisiä ja liioittelen niitä tms.
Kommentit (90)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä palsta on täynnä mielenongelmaisia, älä välitä ap! Ilmeisesti eivät puhu edes säästä kotonaan kumppaniensa kanssa, sellainen vaikutus tuosta tylytyksestä tulee ja pahan olon purkamisesta. Olet oikeassa että kumppanien pitäisi pystyä tukemaan toinen toistaan ylä- ja alamäissä. Miehesi ei jotenkin tähän kykene.
Ja ainoa ihminen joka kykenee antamaan vastauksen miksei on se mies. Mutta Ap ei osaa ilmiselvästikään ymmärrä, että se mies juurikin on se henkilö keneltä asiaa kysytään ihan suoraan. En usko, että täällä kukaan tuntee ap:n miestä ja näinollen voi kertoa syytä käytökselle. Se ei ole tylyttämistä, se on tosiasia.
Oletko kuullut koskaan vertaistuesta? Jollakin toisella voi olla samanlainen mies ja tällöin henkilöt ehkä etsivät vastauksia siihen että miksi mies käyttäytyy sairastamisen hetkellä tylysti tai vähätellen että mikä siihen voisi olla syynä. Voi olla jos kysyy mieheltä suoraan ettei vastausta tule eikä tiedosta käytöstään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ongelma tässä,ei taida olla se lääkäriajan varaus, vaan empatian ja henkisen tuen puute.
Vierailija kirjoitti:
Pointti on siinä että miksi mies juoksee lääkäriin pienestäkin vaivasta ja on aivan paniikissa mutta jos minulla on vaivaa niin vähättelee sitä ja siitä ei kuuluisi mennä lääkäriin. Mikä aiheuttaa tämän asenteen? -ap
No pointti on siinä että a) mies on empatiakyvytön ja vähän tollo b) se pitää sinua itsestäänselvyytenä c) kitiset muutenkin aina turhasta ja haet huomiota että hei voi olla syöpää ja liioittelet d) sillä on muita asioita tai henkilöitä mielessä. Valitse niistä. Älä toki mieheltä kysy.
ap vaikuttaa olevan hyokondrikko/draamailija.
Ei tuommoiset puheet ole normaaleja kellekkään.
Käytkö usein lääkärissä?tk:ssa?
Vierailija kirjoitti:
ap vaikuttaa olevan hyokondrikko/draamailija.
Ei tuommoiset puheet ole normaaleja kellekkään.
Käytkö usein lääkärissä?tk:ssa?
Päinvastoin. Ap kysyy asiaa jota täällä on kysytty monesti aiemminkin eli miksi miehet suhtautuvat niin nuivasti kumppaninsa sairasteluun tms. Täällä taas moni kirjoittaja ei ole ihan normaali.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
0/5 taas tätä miehen tylyttämisschaissea!
Tälläkin palstalla on ollut keskusteluja, joissa kerrotaan kumppanin suorastaan suuttuvan, kun toinen sairastuu. Itsellänikin on kokemusta miehestä, joka alkoi välittömästi ilkeillä ja tiuskia, että liioittelen oireitani ja haen vain huomiota.
Ehkä nämä ihmiset ovat itse saaneet samanlaista kohtelua osakseen sairastaessaan lapsina? Tai ehkä heillä on kokemusta perheenjäsenestä, joka todellakin on teatraalisesti hakenut huomiota valehtelemalla olevansa kipeä ja sairas saadakseen tahtonsa lävitse? En tiedä, mutta kamalalta se joka tapauksessa tuntuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Varmaan olet itse puhunut miesflunssasta ja muutenkin vähätellyt miestä, niin nyt saat samalla mitalla takaisin.
Tämä. Olisko teillä vähän sellainen vähättelyn ilmapiiri, arvostuksen puute ja siitä lähtenyt kierre?
Vierailija kirjoitti:
Ettekö täällä tylysti kirjoittajat jaa puolisoidenne kanssa hyviä ja huonoja asioita. Jos teillä jollakin on pää kipeä niin ette mainitse siitä kumppanillenne, niinkö? Ette mainitse mistään terveyteenne liittyvistä tai muistakaan asioista. Puhutte vaan vallitsevista säätiloista tai olette hiljaa keskenänne? En ole kertaakaan vinkunut miehelleni, olen maininnut hänelle että minulla vaivaa ja että ymmärtää jos olen hieman mietteliäällä tuulella koska asia vaivaa mieltäni. Ja tottakai menen lääkäriin jos vaiva jatkuu mutta ajattelin että seuraan toisen kuukauden tilannetta jos menisi ohitse asia.
-ap
Kyllä vaivoista tulee kerrottua puolisolle ja ohitamme asian sen enempää jäämättä asiaan jumiin.
Kumpikin huolehtii aivan omin pikku kätösin lekuriajan varaamisesta jos tuntee sen tarpeelliseksi.
Meillä kaikilla ihmisillä on erilainen kipukynnys ja erilainen tapa suhtautua sairastamiseen.
Toiset ovat paniikissa jos lievästä verenvuodosta ja diagnosoivat itselleen syövän ja toiset taas kärsivät kovistakin kivuista suuremmin meteliä asiasta pitämättä.
Kuulun itse jälkimmäiseen koulukuntaan ja silloin on hankalaa saada ymmärrystä puolisolta, kunnes hän oppii yhdessä elämisen seurauksena tietämään, että siinä vaiheessa kun kyyneleet nousevat silmiini ruokaillessani suuleikkauksen jälkeen, mun kipuni ovat helvetilliset vaikken ole niitä pahemmin mainostanutkaan menneiden päivien aikana.
Vaimollani taas kroonista päänsärkyä, mutta ei siihen oikein auta minun voivotteluni ja ainoa apu on yrittää tarjota hänelle särkylääkettä ja kehottaa varaamaan aika lääkäristä.
Mun keinoni loppuvat siihen vaikka kuinka haluaisin ottaa siitä kivusta osan itselleni helpottaakseni hänen oloaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ne kerrat kun mies on käynyt lääkärissä ollut aiheellisia?
Kävi vatsavaivasta lääkärillä päivystyksessä ja tokihan tuo olisi voinut olla vaikka umpisuolentulehdus, en vähättele sitä, mutta ei ollut onneksi mitään pahempaa ja illalla vatsa oli jo normaali. Pointti ei ole nämä sairaudet tässä vaan se asenne miten suhtautuu minuun ja vaivoihini. Eli minun vaivoillani ei ole merkitystä. Vain hänen vaivoillaan on merkitystä.
No siinähän se tuli kun vähän kaivettiin. Kysymyksesi mistä miehen asenne, vastaus, omilla asioilla ja tuntemuksilla merkitystä, sinulla ei niin väliä.
Vierailija kirjoitti:
Pointti on siinä että miksi mies juoksee lääkäriin pienestäkin vaivasta ja on aivan paniikissa mutta jos minulla on vaivaa niin vähättelee sitä ja siitä ei kuuluisi mennä lääkäriin. Mikä aiheuttaa tämän asenteen? -ap
No me emme täällä tiedä mikä tuon asenteen aiheuttaa. neivoisin kysymään siltä mieheltä asiallisesti mutta napakasti asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö tuo nyt ole niin kuin miesflunssa, mies tekee kuolemaa, kun on vähän lämpöä ja nenä vuotaa, mutta vaikka naisella on 39 asteen kuume, ääni pois ja pää täynnä räkää, sitä vähätellään ja ihmetellään miksei olekaan ruoka valmiina pöydässä. Noin kärjistetysti ja yleistäen.
Sinäkin saatanan typerä lehmä voisit ottaa selvää siitä irvailemastasi miesflunssasta.
Jos kykenet edes googlettamaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä palsta on täynnä mielenongelmaisia, älä välitä ap! Ilmeisesti eivät puhu edes säästä kotonaan kumppaniensa kanssa, sellainen vaikutus tuosta tylytyksestä tulee ja pahan olon purkamisesta. Olet oikeassa että kumppanien pitäisi pystyä tukemaan toinen toistaan ylä- ja alamäissä. Miehesi ei jotenkin tähän kykene.
Ja ainoa ihminen joka kykenee antamaan vastauksen miksei on se mies. Mutta Ap ei osaa ilmiselvästikään ymmärrä, että se mies juurikin on se henkilö keneltä asiaa kysytään ihan suoraan. En usko, että täällä kukaan tuntee ap:n miestä ja näinollen voi kertoa syytä käytökselle. Se ei ole tylyttämistä, se on tosiasia.
Oletko kuullut koskaan vertaistuesta? Jollakin toisella voi olla samanlainen mies ja tällöin henkilöt ehkä etsivät vastauksia siihen että miksi mies käyttäytyy sairastamisen hetkellä tylysti tai vähätellen että mikä siihen voisi olla syynä. Voi olla jos kysyy mieheltä suoraan ettei vastausta tule eikä tiedosta käytöstään.
vertaistukea muilta vammaisilta, jotka ei osaa varata lääkäriaikaa itselleen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rehellisesti sanoen, täällä moni ei osaa lukea eikä ymmärrä lukemaansa. Kunhan pääsee tylyttämään ap:ta syystä tai toisesta. Selkeästi tuodaan esiin täällä usein ilmennyt ongelma eli miesten asenne kumppanin sairastamiseen tai vaivoihin. Kyse on siis miesten asenneongelmista suhteessa omaan kumppaniinsa ja että mistä se voisi johtua. Tuonhan ap tuo selkeästi esiin jo alkukirjoituksessaan.
Vierailija kirjoitti:
Ongelma tässä,ei taida olla se lääkäriajan varaus, vaan empatian ja henkisen tuen puute.
Ongelma on se, että ap ei mene sinne lääkäriin, vaan märisee miehelleen.
Kiitos niille jotka vastasi asiallisesti ja joilla oli samanlaisia kokemuksia! Mieheni tukena olen aina ollut niin hyvinä kuin huonoina hetkinä enkä koskaan vähätellyt häntä, päinvastoin arvostan kovasti. Lääkärissä olen käynyt viimeksi vuosi sitten kun tämä jotakin niin kovin tuntui kiinnostavan. Sen minkä opin niin tällä palstalla ei toiste kannata kysyä yhtään mitään eikä mielipiteitä mihinkään asiaan. Tsemppiä niille jotka elävät vastaavissa tilanteissa eivätkä saa aina tukea ja ymmärrystä kumppaneiltaan! -ap
Miksi et tilaa aikaa lääkärille ja mene vaan sinne. Sinuna en puhuis ukolle mitään. Tyypillinen autismin kirjoilla oleva juntti , näitähän riittää. En katselis noin vajaasti kommunikoivaa ukkelia , mutta makunsa kullakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma tässä,ei taida olla se lääkäriajan varaus, vaan empatian ja henkisen tuen puute.
Ongelma on se, että ap ei mene sinne lääkäriin, vaan märisee miehelleen.
Tähän on pakko todeta että eipä se taida ihan noin mennä.
Kauhea ketju, ihmiset on ihan hirveitä tässä ketjussa! Älä välitä ap!
Mikä on miehen asenne yleensä esim. syöpään? Opin kantapään kautta, että pelkästään sen mainitseminen saa joissakin aikaan pelkoreaktion, että peli on nyt menetetty ja kuolema korjaa ja turtana vaan odotellaan loppua, vaikkei ole edes diagnoosia vielä. Näin siis kävi, kun mainitsin, että syövän mahdollisuus oli minulla tullut tutkimuksissa esille.