Hyvä yhteys lapsensa kanssa

Onko muilla tällaista? Miltä muista tämä kuulostaa?

Pienestä pitäen esikoisemme ja minä ollaan tultu hyvin toimeen. Ollaan riidelty, hän ei aina tottele yms. mutta jotenkin tajuamme toisiamme. Yläasteella oli pieni notkahdus tässä tajuamisessa, mutta sitten fiilis taas palasi. Pystymme jatkamaan toistemme lauseita, meille tulee samat asiat samaan aikaan mieleen, huumorintajumme on samanlainen. Erityisen hauskaa on laulaa tai muuten jammailla yhdessä. Aliaksessa olemme ihan voittamaton pari kun tajuamme toisiamme puolesta sanasta.

Onko muilla erityisen vahva yhteys lapsensa kanssa? Kuulostaako oudolta?