Lue keskustelun säännöt.
Sain lapsen ja minusta tuli ihminen, josta en itsekään pidä. Ei ehkä muutkaan. Miten muuttua takaisin?
16.02.2021 |
Olen ennen lapsen saamista iloinen, rento, ystävällinen, sosiaalinen, puhelias, avulias, antelias jne. Pidetty ystävä ja puoliso, jolla oli myös hyvä olla itsensä kanssa. Saatiin (toivottu ja suunniteltu) lapsi, ja minusta tuli ihminen, josta en pidä yhtään. En usko, että muutkaan oikein pitävät minusta nyt. Olen kireä, suutun helposti, en halua enää antaa aikaani enkä huomiotani kenellekään (paitsi tietenkin lapselleni), en halua enää auttaa ketään, olen negatiivinen, tiuskin, en halua tavata enää ystäviä, olen muuttunut paljon itsekkäämmäksi. Harmittaa ja ahdistaa, että olen nykyään tällainen. Lapsiarki yksinkertaisesti on muuttanut minut tällaiseksi, vaikka en koskaan tällaiseksi halunnut tulla. Kun katson itseäni peilistä niin näen ihmisen, jota en arvosta enää, koska en pidä hänestä enää. Avioliitto rakoilee, koska miehenikään ei taida enää pitää minusta ollenkaan. No, en ihmettele, sillä enhän pidä itsekään. Joka aamu kun herään päätän olla taas se sama iloinen ja muut huomioiva, ystävällinen kiva ihminen, mutta epäonnistun siinä viimeistään jo aamupäivällä. Kannan valtavia syyllisyyden tunteita, koska halusin olla hyvä äiti, mutta epäonnistuin siinäkin.
Miten muuttua takaisin ihmiseksi, joka olin ennen? Ja onko muut kokeneet samaa? Kuuluuko tämä vain asiaan? Masentunut en usko olevani, ainoastaan ylikuormittunut. Mutta ei se tule poistumaan vuosikausiin...
Kommentit (225)
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi jos tämä on sanottu jo aiemmilla sivuilla.
Ap, otatko äitiyden liian vakavasti? Miten ihmeessä sinulla voi olla noin vähän omaa aikaa, onhan hoitajat, puistot, lelut, sukulaiset, kerhot yms. keksitty.
Ei äidin tarvitse olla lapsen kanssa koko ajan.
En ymmärrä tätä kommenttia. Lapsi on ilmeisesti päivät päiväkodissa. Ja aloituksen mukaan tukiverkkoja ei ole. Pitäisikö se kolmevuotias siis viedä päiväkodin jälkeen vielä illaksi kerhoon? Missä sellaisia kerhoja on? Ja siis mihin puistoon voi illaksi viedä lapsen niin että itse pääsee samalla kampaajalle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos otat omaa aikaa silloin, kun lapsi nukkuu päiväunia? Et tee kotitöitä aina, vaan käytät sitä aikaa palautumiseen muulloinkin kuin viikonloppuisin sen yhden tunnin. Kotitöistä voi ihan hyvällä omallatunnolla sluibailla aika moneltakin osaa. Pyykit ja ruuanlaitto ehkä sellainen välttämättömyys, mutta esim. keittiö ei mene siitä piloille, että sen putsaa kerran kahdessa päivässä sen jatkuvan tasojen jynssäämisen sijaan. Vähän ruokapöytää siistii ennen ruokailua, mutta ei sen kummempaa. Opettelet olemaan stressaamatta arkipäivän asioita, koska kukaan ei ole koskaan kuollut siihen, että pöydällä on muruja ja lattialla on t-paita. Tai no en tiedä jälkimmäisestä, mutta ymmärrät varmaan yskän. Arjessa suurin osa asioista on sellaisia, mitä ei tarvitse hoitaa heti, eikä huomennakaan ja ne eivät edes kasaannu kovin pahasti. Voit sitten ottaa sellaisia tehopäiviä, että käytät kaikki liikenevät tunnit niiden rästien pyörittelyyn. Laskut voi hoitaa kerralla ja jopa nykyään kännykällä, kun taapero leikkii mobilella. Opettele olemaan ylisuorittamatta asioita. Rento äiti = hyväntuulinen äiti.
Olen siis päivät töissä ja lapsi päiväkodissa, jossa ei suostu nukkumaan päiväunia, eikä viikonloppuisinkaan kotona nuku päiväunia. Eli ei helpotusta päiväunista minulle. Enkä minä stressaa kotitöistä enkä tee niitä liikaa, meillä hyväksytään kyllä se että on murua siellä ja täällä ja joskus tahra paidassa ja mies tekee puolet kotitöistä. Eli ne ei ihan oikeasti minua kuormita. En mielestäni ylisuorita vaan menen monessa asiassa sieltä missä aita on matalin. Yritän kyllä olla rento, mutta jotenkin on pinna niin kireällä että hermostun helposti.
Joku ihmetteli minne minä olen hävinnyt tästä ketjusta. En ole hävinnyt, olin päivän töissä ja loppupäivän lapsen kanssa enkä ehtinyt avata nettiä kunnes nyt.
Kiitos kaikille kommentoijille. Muutamia hyviä ajatuksia olen saanut tästä ketjusta, kiitos niistä.
Joku taisi tosin kirjoittaa, että minulle ei kelpaa mikään ehdotus. Niin. Koko aloitukseni koskee sitä, että olen muuttunut kamalan negatiiviseksi ihmiseksi.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos otat omaa aikaa silloin, kun lapsi nukkuu päiväunia? Et tee kotitöitä aina, vaan käytät sitä aikaa palautumiseen muulloinkin kuin viikonloppuisin sen yhden tunnin. Kotitöistä voi ihan hyvällä omallatunnolla sluibailla aika moneltakin osaa. Pyykit ja ruuanlaitto ehkä sellainen välttämättömyys, mutta esim. keittiö ei mene siitä piloille, että sen putsaa kerran kahdessa päivässä sen jatkuvan tasojen jynssäämisen sijaan. Vähän ruokapöytää siistii ennen ruokailua, mutta ei sen kummempaa. Opettelet olemaan stressaamatta arkipäivän asioita, koska kukaan ei ole koskaan kuollut siihen, että pöydällä on muruja ja lattialla on t-paita. Tai no en tiedä jälkimmäisestä, mutta ymmärrät varmaan yskän. Arjessa suurin osa asioista on sellaisia, mitä ei tarvitse hoitaa heti, eikä huomennakaan ja ne eivät edes kasaannu kovin pahasti. Voit sitten ottaa sellaisia tehopäiviä, että käytät kaikki liikenevät tunnit niiden rästien pyörittelyyn. Laskut voi hoitaa kerralla ja jopa nykyään kännykällä, kun taapero leikkii mobilella. Opettele olemaan ylisuorittamatta asioita. Rento äiti = hyväntuulinen äiti.
Olen siis päivät töissä ja lapsi päiväkodissa, jossa ei suostu nukkumaan päiväunia, eikä viikonloppuisinkaan kotona nuku päiväunia. Eli ei helpotusta päiväunista minulle. Enkä minä stressaa kotitöistä enkä tee niitä liikaa, meillä hyväksytään kyllä se että on murua siellä ja täällä ja joskus tahra paidassa ja mies tekee puolet kotitöistä. Eli ne ei ihan oikeasti minua kuormita. En mielestäni ylisuorita vaan menen monessa asiassa sieltä missä aita on matalin. Yritän kyllä olla rento, mutta jotenkin on pinna niin kireällä että hermostun helposti.
Tämän siis kirjoitti ap, joka unohti allekirjoittaa kommenttinsa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos otat omaa aikaa silloin, kun lapsi nukkuu päiväunia? Et tee kotitöitä aina, vaan käytät sitä aikaa palautumiseen muulloinkin kuin viikonloppuisin sen yhden tunnin. Kotitöistä voi ihan hyvällä omallatunnolla sluibailla aika moneltakin osaa. Pyykit ja ruuanlaitto ehkä sellainen välttämättömyys, mutta esim. keittiö ei mene siitä piloille, että sen putsaa kerran kahdessa päivässä sen jatkuvan tasojen jynssäämisen sijaan. Vähän ruokapöytää siistii ennen ruokailua, mutta ei sen kummempaa. Opettelet olemaan stressaamatta arkipäivän asioita, koska kukaan ei ole koskaan kuollut siihen, että pöydällä on muruja ja lattialla on t-paita. Tai no en tiedä jälkimmäisestä, mutta ymmärrät varmaan yskän. Arjessa suurin osa asioista on sellaisia, mitä ei tarvitse hoitaa heti, eikä huomennakaan ja ne eivät edes kasaannu kovin pahasti. Voit sitten ottaa sellaisia tehopäiviä, että käytät kaikki liikenevät tunnit niiden rästien pyörittelyyn. Laskut voi hoitaa kerralla ja jopa nykyään kännykällä, kun taapero leikkii mobilella. Opettele olemaan ylisuorittamatta asioita. Rento äiti = hyväntuulinen äiti.
Olen siis päivät töissä ja lapsi päiväkodissa, jossa ei suostu nukkumaan päiväunia, eikä viikonloppuisinkaan kotona nuku päiväunia. Eli ei helpotusta päiväunista minulle. Enkä minä stressaa kotitöistä enkä tee niitä liikaa, meillä hyväksytään kyllä se että on murua siellä ja täällä ja joskus tahra paidassa ja mies tekee puolet kotitöistä. Eli ne ei ihan oikeasti minua kuormita. En mielestäni ylisuorita vaan menen monessa asiassa sieltä missä aita on matalin. Yritän kyllä olla rento, mutta jotenkin on pinna niin kireällä että hermostun helposti.
Onko sinulla töissä pinna myös kireällä, vai kiristyykö se kotona ollessa? Tai oletko huomannut hermostuvasi erityisesti joissain tietyissä tilanteissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi Ap kuinka sua ymmärrän (( luulin että olen ainoa jolla on ollut noi tunteet, joten en puhunut niistä kenenkään kanssa, mutta minustakin tuli juuri se ihminen josta en pidä. Ekan lapsen jälkeen sen huomasin mutta jotenkin se meni sivuun kun alkoi syömishäiriö. Toisen lapsen jälkeen olin aivan toisenlainen, iloinen, aktiivinen, maailma oli ihanaa ja joka ikinen päivä oli vain niin aurinkoista mutta sitä negatiivisuutta oli jonkin verran. Kolmanen lapsen jälkeen, lapsi jatkuvasti sairaana. Jossain vaiheessa huomasin että minusta on tullut juuri se täti äiti joista en tykännyt. Semmonen koko ajan nalkuttava, aina likaiset vaatteet päällä, rasvaiset hiukset, 20kg ylipainoa. Aina vain vihainen pessimisti,ä. Nyt lapsi 3 vuotias ja vasta nyt alkaa nukkumaan jotenkin normaalisti, mutta huomasin että pikkuhiljaa alkaa helpottaa ja uskon kun on jo n. 5vee saan omaa itseeni takasin. Toivottavasti))
Vierailija kirjoitti:
Joku ihmetteli minne minä olen hävinnyt tästä ketjusta. En ole hävinnyt, olin päivän töissä ja loppupäivän lapsen kanssa enkä ehtinyt avata nettiä kunnes nyt.
Kiitos kaikille kommentoijille. Muutamia hyviä ajatuksia olen saanut tästä ketjusta, kiitos niistä.
Joku taisi tosin kirjoittaa, että minulle ei kelpaa mikään ehdotus. Niin. Koko aloitukseni koskee sitä, että olen muuttunut kamalan negatiiviseksi ihmiseksi.
Ap
Miten teidän päivät siis menevät? Mies töissä 8+2 tuntia matkoineen, entä sinä? Kauanko lapsi on päivähoidossa? Millaisia asioita teit ennen lasta, mitä kaipaat? Jos sulla olisi kuvitteellinen täysin lapsivapaa viikko, mitä tekisit silloin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi jos tämä on sanottu jo aiemmilla sivuilla.
Ap, otatko äitiyden liian vakavasti? Miten ihmeessä sinulla voi olla noin vähän omaa aikaa, onhan hoitajat, puistot, lelut, sukulaiset, kerhot yms. keksitty.
Ei äidin tarvitse olla lapsen kanssa koko ajan.
Mutta lapsen isän ei voi olettaa hoitavan oman eli 50% oman lapsen hoitamisesta? Niinpä.
Ei voi muuttua "takaisin". Sun täytyy löytää sun uusi itsesi, sulauttaa uusi ja vanha yhteen. Samaan virtaan ei voi astua kahta kertaa. Älä pelkää muutosta, se on ainut pysyvä juttu.
Ja yritä saada itsellesi lepoa ja vaihtelua, että voit alkaa nauttia äitiydestäsi, oppia siihen rauhassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Negatiivinen asenne ja kyynistyminen ovat usein alkavan masennuksen oireita. Terve ihminen suhtautuu asioihin positiivisesti luottaen. Masentuminen on terveen ihmisen tapa reagoida tilanteeseen, jossa voi huonosti. Kokemus siitä että mitään ei ole tehtävissä ja vain jokin ihme minut muuttaa ovat harhaa. Voit ja pystyt paljonkin. Suosittelen tutustumaan meditointiin ja joogaan. Kohtaat itsesi sellaisena kuin olet, mutta sinun on mahdollista löytää myös se kaikki hyvä mitä sinussa on. Voit yllättyä siitä miten paljon voit itse vaikuttaa ajatuksiisi ja asenteisiisi sekä löytää todellisen arvosi. Sen myötä löydät myös keinot raivata henkistä ja fyysistä tilaa kalenteriin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku ihmetteli minne minä olen hävinnyt tästä ketjusta. En ole hävinnyt, olin päivän töissä ja loppupäivän lapsen kanssa enkä ehtinyt avata nettiä kunnes nyt.
Kiitos kaikille kommentoijille. Muutamia hyviä ajatuksia olen saanut tästä ketjusta, kiitos niistä.
Joku taisi tosin kirjoittaa, että minulle ei kelpaa mikään ehdotus. Niin. Koko aloitukseni koskee sitä, että olen muuttunut kamalan negatiiviseksi ihmiseksi.
Ap
Miten teidän päivät siis menevät? Mies töissä 8+2 tuntia matkoineen, entä sinä? Kauanko lapsi on päivähoidossa? Millaisia asioita teit ennen lasta, mitä kaipaat? Jos sulla olisi kuvitteellinen täysin lapsivapaa viikko, mitä tekisit silloin?
Herätys klo 7, aamutoimet ja aamupalat, lähdetään töihin klo 8 ja samalla jätetään lapsi päiväkodille, josta mies vielä heittää minut bussipysäkille, josta jatkan töihin ysiksi ja mies autolla toiseen suuntaan töihin ysiksi. Minun työt loppuu klo 15, ja menen hakemaan lapsen päiväkodista. Miehen työt loppuu klo 17 ja hän on klo 18 kotona tai klo 18:45 jos menee ruokakauppaan (hoitaa ruokakaupassa käynnit koska auto on hänellä). Minä leikin lapsen kanssa ja vietän hänen kanssa aikaa ja laitan päivällistä ym siinä iltapäivän. Lapsen iltatoimet alkaa iltapaloineen ja pesuineen ennen klo 19 jo, minä yleensä hoidan, koska mies siivoilee tai toipuu työpäivästä. Lapsen mentyä nukkumaan menemme saunaan tai katsomme leffan, välillä luen tai chattaan ystävien kanssa tms. Sitten nukkumaan.
Ennen lastan tein pidempää työpäivää, mutta yleensä töiden jälkeen jäin kaupugille tapaamaan ystäviä tai menin vaikka yksin elokuviin, konserttiin tms jos en saanut ketään mukaan. Iltaisin rentouduin, kävin lenkillä, joskus salilla, luin rauhassa pitkään iltaan saakka kirjoja jne. Matkustelin paljon, kävin työväenopiston kursseilla jne.
Jos minulla olisi nyt ihan lapsivapaa päivä, niin haluaisin olla yksin kotona tekemättä yhtään mitään, kuulematta ainuttakaan pyyntöä yhtään mistään. Jos olisi toinen lapsivapaa heti perään niin lähtisin johonkin kulttuuririentoon (jos olisivat auki eli ei olisi koronaa estämässä), kävisin syömässä ravintolassa hitaasti ja rauhassa ja yksin, sitten menisin yksin johonkin hienoon vuokrasaunaan uima-altaineen moneksi tunniksi vain olemaan ja nauttimaan.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku ihmetteli minne minä olen hävinnyt tästä ketjusta. En ole hävinnyt, olin päivän töissä ja loppupäivän lapsen kanssa enkä ehtinyt avata nettiä kunnes nyt.
Kiitos kaikille kommentoijille. Muutamia hyviä ajatuksia olen saanut tästä ketjusta, kiitos niistä.
Joku taisi tosin kirjoittaa, että minulle ei kelpaa mikään ehdotus. Niin. Koko aloitukseni koskee sitä, että olen muuttunut kamalan negatiiviseksi ihmiseksi.
Ap
Miten teidän päivät siis menevät? Mies töissä 8+2 tuntia matkoineen, entä sinä? Kauanko lapsi on päivähoidossa? Millaisia asioita teit ennen lasta, mitä kaipaat? Jos sulla olisi kuvitteellinen täysin lapsivapaa viikko, mitä tekisit silloin?
Herätys klo 7, aamutoimet ja aamupalat, lähdetään töihin klo 8 ja samalla jätetään lapsi päiväkodille, josta mies vielä heittää minut bussipysäkille, josta jatkan töihin ysiksi ja mies autolla toiseen suuntaan töihin ysiksi. Minun työt loppuu klo 15, ja menen hakemaan lapsen päiväkodista. Miehen työt loppuu klo 17 ja hän on klo 18 kotona tai klo 18:45 jos menee ruokakauppaan (hoitaa ruokakaupassa käynnit koska auto on hänellä). Minä leikin lapsen kanssa ja vietän hänen kanssa aikaa ja laitan päivällistä ym siinä iltapäivän. Lapsen iltatoimet alkaa iltapaloineen ja pesuineen ennen klo 19 jo, minä yleensä hoidan, koska mies siivoilee tai toipuu työpäivästä. Lapsen mentyä nukkumaan menemme saunaan tai katsomme leffan, välillä luen tai chattaan ystävien kanssa tms. Sitten nukkumaan.
Ennen lastan tein pidempää työpäivää, mutta yleensä töiden jälkeen jäin kaupugille tapaamaan ystäviä tai menin vaikka yksin elokuviin, konserttiin tms jos en saanut ketään mukaan. Iltaisin rentouduin, kävin lenkillä, joskus salilla, luin rauhassa pitkään iltaan saakka kirjoja jne. Matkustelin paljon, kävin työväenopiston kursseilla jne.
Jos minulla olisi nyt ihan lapsivapaa päivä, niin haluaisin olla yksin kotona tekemättä yhtään mitään, kuulematta ainuttakaan pyyntöä yhtään mistään. Jos olisi toinen lapsivapaa heti perään niin lähtisin johonkin kulttuuririentoon (jos olisivat auki eli ei olisi koronaa estämässä), kävisin syömässä ravintolassa hitaasti ja rauhassa ja yksin, sitten menisin yksin johonkin hienoon vuokrasaunaan uima-altaineen moneksi tunniksi vain olemaan ja nauttimaan.
Ap
Pari huomiota:
Miksi auto on miehelläsi, jos sinä haet lapsen päiväkodista?
Eikö lapsi voisi olla tarhassa viiteen, niin sinä saisit hieman omaa aikaa töiden jälkeen, ja mies hakisi lapsen töistä tullessaan (autolla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku ihmetteli minne minä olen hävinnyt tästä ketjusta. En ole hävinnyt, olin päivän töissä ja loppupäivän lapsen kanssa enkä ehtinyt avata nettiä kunnes nyt.
Kiitos kaikille kommentoijille. Muutamia hyviä ajatuksia olen saanut tästä ketjusta, kiitos niistä.
Joku taisi tosin kirjoittaa, että minulle ei kelpaa mikään ehdotus. Niin. Koko aloitukseni koskee sitä, että olen muuttunut kamalan negatiiviseksi ihmiseksi.
Ap
Miten teidän päivät siis menevät? Mies töissä 8+2 tuntia matkoineen, entä sinä? Kauanko lapsi on päivähoidossa? Millaisia asioita teit ennen lasta, mitä kaipaat? Jos sulla olisi kuvitteellinen täysin lapsivapaa viikko, mitä tekisit silloin?
Herätys klo 7, aamutoimet ja aamupalat, lähdetään töihin klo 8 ja samalla jätetään lapsi päiväkodille, josta mies vielä heittää minut bussipysäkille, josta jatkan töihin ysiksi ja mies autolla toiseen suuntaan töihin ysiksi. Minun työt loppuu klo 15, ja menen hakemaan lapsen päiväkodista. Miehen työt loppuu klo 17 ja hän on klo 18 kotona tai klo 18:45 jos menee ruokakauppaan (hoitaa ruokakaupassa käynnit koska auto on hänellä). Minä leikin lapsen kanssa ja vietän hänen kanssa aikaa ja laitan päivällistä ym siinä iltapäivän. Lapsen iltatoimet alkaa iltapaloineen ja pesuineen ennen klo 19 jo, minä yleensä hoidan, koska mies siivoilee tai toipuu työpäivästä. Lapsen mentyä nukkumaan menemme saunaan tai katsomme leffan, välillä luen tai chattaan ystävien kanssa tms. Sitten nukkumaan.
Ennen lastan tein pidempää työpäivää, mutta yleensä töiden jälkeen jäin kaupugille tapaamaan ystäviä tai menin vaikka yksin elokuviin, konserttiin tms jos en saanut ketään mukaan. Iltaisin rentouduin, kävin lenkillä, joskus salilla, luin rauhassa pitkään iltaan saakka kirjoja jne. Matkustelin paljon, kävin työväenopiston kursseilla jne.
Jos minulla olisi nyt ihan lapsivapaa päivä, niin haluaisin olla yksin kotona tekemättä yhtään mitään, kuulematta ainuttakaan pyyntöä yhtään mistään. Jos olisi toinen lapsivapaa heti perään niin lähtisin johonkin kulttuuririentoon (jos olisivat auki eli ei olisi koronaa estämässä), kävisin syömässä ravintolassa hitaasti ja rauhassa ja yksin, sitten menisin yksin johonkin hienoon vuokrasaunaan uima-altaineen moneksi tunniksi vain olemaan ja nauttimaan.
Ap
Miehesi ei siis vietä ollenkaan aikaa lapsensa kanssa :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis puhutko nyt lapsestasi kun sanot että sinusta tuli ihminen josta et pidä ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku ihmetteli minne minä olen hävinnyt tästä ketjusta. En ole hävinnyt, olin päivän töissä ja loppupäivän lapsen kanssa enkä ehtinyt avata nettiä kunnes nyt.
Kiitos kaikille kommentoijille. Muutamia hyviä ajatuksia olen saanut tästä ketjusta, kiitos niistä.
Joku taisi tosin kirjoittaa, että minulle ei kelpaa mikään ehdotus. Niin. Koko aloitukseni koskee sitä, että olen muuttunut kamalan negatiiviseksi ihmiseksi.
Ap
Miten teidän päivät siis menevät? Mies töissä 8+2 tuntia matkoineen, entä sinä? Kauanko lapsi on päivähoidossa? Millaisia asioita teit ennen lasta, mitä kaipaat? Jos sulla olisi kuvitteellinen täysin lapsivapaa viikko, mitä tekisit silloin?
Herätys klo 7, aamutoimet ja aamupalat, lähdetään töihin klo 8 ja samalla jätetään lapsi päiväkodille, josta mies vielä heittää minut bussipysäkille, josta jatkan töihin ysiksi ja mies autolla toiseen suuntaan töihin ysiksi. Minun työt loppuu klo 15, ja menen hakemaan lapsen päiväkodista. Miehen työt loppuu klo 17 ja hän on klo 18 kotona tai klo 18:45 jos menee ruokakauppaan (hoitaa ruokakaupassa käynnit koska auto on hänellä). Minä leikin lapsen kanssa ja vietän hänen kanssa aikaa ja laitan päivällistä ym siinä iltapäivän. Lapsen iltatoimet alkaa iltapaloineen ja pesuineen ennen klo 19 jo, minä yleensä hoidan, koska mies siivoilee tai toipuu työpäivästä. Lapsen mentyä nukkumaan menemme saunaan tai katsomme leffan, välillä luen tai chattaan ystävien kanssa tms. Sitten nukkumaan.
Ennen lastan tein pidempää työpäivää, mutta yleensä töiden jälkeen jäin kaupugille tapaamaan ystäviä tai menin vaikka yksin elokuviin, konserttiin tms jos en saanut ketään mukaan. Iltaisin rentouduin, kävin lenkillä, joskus salilla, luin rauhassa pitkään iltaan saakka kirjoja jne. Matkustelin paljon, kävin työväenopiston kursseilla jne.
Jos minulla olisi nyt ihan lapsivapaa päivä, niin haluaisin olla yksin kotona tekemättä yhtään mitään, kuulematta ainuttakaan pyyntöä yhtään mistään. Jos olisi toinen lapsivapaa heti perään niin lähtisin johonkin kulttuuririentoon (jos olisivat auki eli ei olisi koronaa estämässä), kävisin syömässä ravintolassa hitaasti ja rauhassa ja yksin, sitten menisin yksin johonkin hienoon vuokrasaunaan uima-altaineen moneksi tunniksi vain olemaan ja nauttimaan.
Ap
Pari huomiota:
Miksi auto on miehelläsi, jos sinä haet lapsen päiväkodista?
Eikö lapsi voisi olla tarhassa viiteen, niin sinä saisit hieman omaa aikaa töiden jälkeen, ja mies hakisi lapsen töistä tullessaan (autolla?
Mies ei pääse julkisilla töihin, koska sinne ei mene busseja. Minä taas pääsen töihini bussilla. Lapsi ei voi olla päiväkodissa kuuteen, jolloin mies aikaisintaan ehtii sinne. Lapsen päivä on jo nyt 8 tuntia päiväkodissa, en kovin mielelläni jätä häntä sinne 9:nneksi tunniksi siksi, että voisin hortoilla tunnin kaupungilla. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku ihmetteli minne minä olen hävinnyt tästä ketjusta. En ole hävinnyt, olin päivän töissä ja loppupäivän lapsen kanssa enkä ehtinyt avata nettiä kunnes nyt.
Kiitos kaikille kommentoijille. Muutamia hyviä ajatuksia olen saanut tästä ketjusta, kiitos niistä.
Joku taisi tosin kirjoittaa, että minulle ei kelpaa mikään ehdotus. Niin. Koko aloitukseni koskee sitä, että olen muuttunut kamalan negatiiviseksi ihmiseksi.
Ap
Miten teidän päivät siis menevät? Mies töissä 8+2 tuntia matkoineen, entä sinä? Kauanko lapsi on päivähoidossa? Millaisia asioita teit ennen lasta, mitä kaipaat? Jos sulla olisi kuvitteellinen täysin lapsivapaa viikko, mitä tekisit silloin?
Herätys klo 7, aamutoimet ja aamupalat, lähdetään töihin klo 8 ja samalla jätetään lapsi päiväkodille, josta mies vielä heittää minut bussipysäkille, josta jatkan töihin ysiksi ja mies autolla toiseen suuntaan töihin ysiksi. Minun työt loppuu klo 15, ja menen hakemaan lapsen päiväkodista. Miehen työt loppuu klo 17 ja hän on klo 18 kotona tai klo 18:45 jos menee ruokakauppaan (hoitaa ruokakaupassa käynnit koska auto on hänellä). Minä leikin lapsen kanssa ja vietän hänen kanssa aikaa ja laitan päivällistä ym siinä iltapäivän. Lapsen iltatoimet alkaa iltapaloineen ja pesuineen ennen klo 19 jo, minä yleensä hoidan, koska mies siivoilee tai toipuu työpäivästä. Lapsen mentyä nukkumaan menemme saunaan tai katsomme leffan, välillä luen tai chattaan ystävien kanssa tms. Sitten nukkumaan.
Ennen lastan tein pidempää työpäivää, mutta yleensä töiden jälkeen jäin kaupugille tapaamaan ystäviä tai menin vaikka yksin elokuviin, konserttiin tms jos en saanut ketään mukaan. Iltaisin rentouduin, kävin lenkillä, joskus salilla, luin rauhassa pitkään iltaan saakka kirjoja jne. Matkustelin paljon, kävin työväenopiston kursseilla jne.
Jos minulla olisi nyt ihan lapsivapaa päivä, niin haluaisin olla yksin kotona tekemättä yhtään mitään, kuulematta ainuttakaan pyyntöä yhtään mistään. Jos olisi toinen lapsivapaa heti perään niin lähtisin johonkin kulttuuririentoon (jos olisivat auki eli ei olisi koronaa estämässä), kävisin syömässä ravintolassa hitaasti ja rauhassa ja yksin, sitten menisin yksin johonkin hienoon vuokrasaunaan uima-altaineen moneksi tunniksi vain olemaan ja nauttimaan.
Ap
Miehesi ei siis vietä ollenkaan aikaa lapsensa kanssa :(
Ei arkisin juurikaan. Asia harmittaa ainakin minua paljon, ja siitä(kin) olen suuttunutkin monta kertaa, mutta ei asia miksikään muutu. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku ihmetteli minne minä olen hävinnyt tästä ketjusta. En ole hävinnyt, olin päivän töissä ja loppupäivän lapsen kanssa enkä ehtinyt avata nettiä kunnes nyt.
Kiitos kaikille kommentoijille. Muutamia hyviä ajatuksia olen saanut tästä ketjusta, kiitos niistä.
Joku taisi tosin kirjoittaa, että minulle ei kelpaa mikään ehdotus. Niin. Koko aloitukseni koskee sitä, että olen muuttunut kamalan negatiiviseksi ihmiseksi.
Ap
Miten teidän päivät siis menevät? Mies töissä 8+2 tuntia matkoineen, entä sinä? Kauanko lapsi on päivähoidossa? Millaisia asioita teit ennen lasta, mitä kaipaat? Jos sulla olisi kuvitteellinen täysin lapsivapaa viikko, mitä tekisit silloin?
Herätys klo 7, aamutoimet ja aamupalat, lähdetään töihin klo 8 ja samalla jätetään lapsi päiväkodille, josta mies vielä heittää minut bussipysäkille, josta jatkan töihin ysiksi ja mies autolla toiseen suuntaan töihin ysiksi. Minun työt loppuu klo 15, ja menen hakemaan lapsen päiväkodista. Miehen työt loppuu klo 17 ja hän on klo 18 kotona tai klo 18:45 jos menee ruokakauppaan (hoitaa ruokakaupassa käynnit koska auto on hänellä). Minä leikin lapsen kanssa ja vietän hänen kanssa aikaa ja laitan päivällistä ym siinä iltapäivän. Lapsen iltatoimet alkaa iltapaloineen ja pesuineen ennen klo 19 jo, minä yleensä hoidan, koska mies siivoilee tai toipuu työpäivästä. Lapsen mentyä nukkumaan menemme saunaan tai katsomme leffan, välillä luen tai chattaan ystävien kanssa tms. Sitten nukkumaan.
Ennen lastan tein pidempää työpäivää, mutta yleensä töiden jälkeen jäin kaupugille tapaamaan ystäviä tai menin vaikka yksin elokuviin, konserttiin tms jos en saanut ketään mukaan. Iltaisin rentouduin, kävin lenkillä, joskus salilla, luin rauhassa pitkään iltaan saakka kirjoja jne. Matkustelin paljon, kävin työväenopiston kursseilla jne.
Jos minulla olisi nyt ihan lapsivapaa päivä, niin haluaisin olla yksin kotona tekemättä yhtään mitään, kuulematta ainuttakaan pyyntöä yhtään mistään. Jos olisi toinen lapsivapaa heti perään niin lähtisin johonkin kulttuuririentoon (jos olisivat auki eli ei olisi koronaa estämässä), kävisin syömässä ravintolassa hitaasti ja rauhassa ja yksin, sitten menisin yksin johonkin hienoon vuokrasaunaan uima-altaineen moneksi tunniksi vain olemaan ja nauttimaan.
Ap
Jos mies menisi aikaisemmin töihin, niin hän pääsisi sieltä aikaisemmin pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku ihmetteli minne minä olen hävinnyt tästä ketjusta. En ole hävinnyt, olin päivän töissä ja loppupäivän lapsen kanssa enkä ehtinyt avata nettiä kunnes nyt.
Kiitos kaikille kommentoijille. Muutamia hyviä ajatuksia olen saanut tästä ketjusta, kiitos niistä.
Joku taisi tosin kirjoittaa, että minulle ei kelpaa mikään ehdotus. Niin. Koko aloitukseni koskee sitä, että olen muuttunut kamalan negatiiviseksi ihmiseksi.
Ap
Miten teidän päivät siis menevät? Mies töissä 8+2 tuntia matkoineen, entä sinä? Kauanko lapsi on päivähoidossa? Millaisia asioita teit ennen lasta, mitä kaipaat? Jos sulla olisi kuvitteellinen täysin lapsivapaa viikko, mitä tekisit silloin?
Herätys klo 7, aamutoimet ja aamupalat, lähdetään töihin klo 8 ja samalla jätetään lapsi päiväkodille, josta mies vielä heittää minut bussipysäkille, josta jatkan töihin ysiksi ja mies autolla toiseen suuntaan töihin ysiksi. Minun työt loppuu klo 15, ja menen hakemaan lapsen päiväkodista. Miehen työt loppuu klo 17 ja hän on klo 18 kotona tai klo 18:45 jos menee ruokakauppaan (hoitaa ruokakaupassa käynnit koska auto on hänellä). Minä leikin lapsen kanssa ja vietän hänen kanssa aikaa ja laitan päivällistä ym siinä iltapäivän. Lapsen iltatoimet alkaa iltapaloineen ja pesuineen ennen klo 19 jo, minä yleensä hoidan, koska mies siivoilee tai toipuu työpäivästä. Lapsen mentyä nukkumaan menemme saunaan tai katsomme leffan, välillä luen tai chattaan ystävien kanssa tms. Sitten nukkumaan.
Ennen lastan tein pidempää työpäivää, mutta yleensä töiden jälkeen jäin kaupugille tapaamaan ystäviä tai menin vaikka yksin elokuviin, konserttiin tms jos en saanut ketään mukaan. Iltaisin rentouduin, kävin lenkillä, joskus salilla, luin rauhassa pitkään iltaan saakka kirjoja jne. Matkustelin paljon, kävin työväenopiston kursseilla jne.
Jos minulla olisi nyt ihan lapsivapaa päivä, niin haluaisin olla yksin kotona tekemättä yhtään mitään, kuulematta ainuttakaan pyyntöä yhtään mistään. Jos olisi toinen lapsivapaa heti perään niin lähtisin johonkin kulttuuririentoon (jos olisivat auki eli ei olisi koronaa estämässä), kävisin syömässä ravintolassa hitaasti ja rauhassa ja yksin, sitten menisin yksin johonkin hienoon vuokrasaunaan uima-altaineen moneksi tunniksi vain olemaan ja nauttimaan.
Ap
Jos mies menisi aikaisemmin töihin, niin hän pääsisi sieltä aikaisemmin pois.
Totta. Mutta firma on auki klo 9-17 joten silloin siellä on oltava. Hän ei ole sellaisessa työssä, jossa voisi itse päättää työaikoja vaan ne on sidottu asiakkaisiin ja aukioloaikoihin. Ap
Vierailija kirjoitti:
Negatiivinen asenne ja kyynistyminen ovat usein alkavan masennuksen oireita. Terve ihminen suhtautuu asioihin positiivisesti luottaen. Masentuminen on terveen ihmisen tapa reagoida tilanteeseen, jossa voi huonosti. Kokemus siitä että mitään ei ole tehtävissä ja vain jokin ihme minut muuttaa ovat harhaa. Voit ja pystyt paljonkin. Suosittelen tutustumaan meditointiin ja joogaan. Kohtaat itsesi sellaisena kuin olet, mutta sinun on mahdollista löytää myös se kaikki hyvä mitä sinussa on. Voit yllättyä siitä miten paljon voit itse vaikuttaa ajatuksiisi ja asenteisiisi sekä löytää todellisen arvosi. Sen myötä löydät myös keinot raivata henkistä ja fyysistä tilaa kalenteriin.
Meditointia ja jooga kuulostaa ihan hyvältä, mutta kun en minä saa koskaan olla edes yksin kotona, niin milloin minä joogaisin? Ap
Mitä jos otat omaa aikaa silloin, kun lapsi nukkuu päiväunia? Et tee kotitöitä aina, vaan käytät sitä aikaa palautumiseen muulloinkin kuin viikonloppuisin sen yhden tunnin. Kotitöistä voi ihan hyvällä omallatunnolla sluibailla aika moneltakin osaa. Pyykit ja ruuanlaitto ehkä sellainen välttämättömyys, mutta esim. keittiö ei mene siitä piloille, että sen putsaa kerran kahdessa päivässä sen jatkuvan tasojen jynssäämisen sijaan. Vähän ruokapöytää siistii ennen ruokailua, mutta ei sen kummempaa. Opettelet olemaan stressaamatta arkipäivän asioita, koska kukaan ei ole koskaan kuollut siihen, että pöydällä on muruja ja lattialla on t-paita. Tai no en tiedä jälkimmäisestä, mutta ymmärrät varmaan yskän. Arjessa suurin osa asioista on sellaisia, mitä ei tarvitse hoitaa heti, eikä huomennakaan ja ne eivät edes kasaannu kovin pahasti. Voit sitten ottaa sellaisia tehopäiviä, että käytät kaikki liikenevät tunnit niiden rästien pyörittelyyn. Laskut voi hoitaa kerralla ja jopa nykyään kännykällä, kun taapero leikkii mobilella. Opettele olemaan ylisuorittamatta asioita. Rento äiti = hyväntuulinen äiti.