IS: ”Minut pistettiin pyytämään anteeksi kiusaajilta” – Nyt puhuvat kiusatut itse: Tämä kaikki Kiva koulu -ohjelmassa ei toimi
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007805429.html
Rajuja juttuja. Miten tätä pitäisi lähteä parantamaan?
Kommentit (328)
"Meillä kiusaajien vanhemmat naureskelivat kun asioita selvitettiin."
Mitä isot edellä, sitä pienet perässä.
Vierailija kirjoitti:
Jo ennen kivaa koulua monet kiusatut pakotettiin pyytämään anteeksi kiusaajalta. Tosin tämän tekivät lapset keskenään. Pahimmillaan jopa kengätkin nuoletettiin. En koskaan tajunnut miten joku voi pelätä niin paljon, että käytännössä antaa tuhota itsensä henkisesti ja alistuu täysin muiden valtaan. Itse olisin mieluummin ottanut turpaani kuin alistunut tuollaisiin nöyryyttäviin teattereihin, jotka muistaa vielä 30 vuoden jälkeenkin. Vähän saa siis katsoa peiliinkin.
Oletkohan kiusaajani? Yksi pahimmista tuli joskus (aikuisena!) pikkupöhnässä sössöttämään että kiusaaminen oli oikeastaan oma vikani koska -yksinäisenä pikkutyttönä- olin niin helppo ja alistuva maali. Isolle poikaporukalle.
Totesin tähän että totta puhut. Minun olisi pitänyt yksitellen tappaa teidät kaikki. On osannut sujuvasti vaihtaa puolta jos tulee kadulla vastaan.
Tässä ohjeeni: peruskouluksi nimitetyssä pakkolaitoksessa ei saa KOSKAAN jättää lapsia valvomatta. Jos jätetään, koulu ei hoida velvoitteitaan ja vakavissa kiusaamistapauksessa rikosilmoituksen kohteeksi ja syytteeseen tulee asettaa kiusaajien lisäksi myös vastuuopettajat ja rehtori.
Kovemmille tyypeille ei vain se puhe koskaan mitään auta. Valitettavasti ne kovemmat otteet ja lääkkeet tepsisivät, eivät kylläkään kaikkiin nekään. Toivottomia tapauksia ovat esim. tulevat linnakundit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo ennen kivaa koulua monet kiusatut pakotettiin pyytämään anteeksi kiusaajalta. Tosin tämän tekivät lapset keskenään. Pahimmillaan jopa kengätkin nuoletettiin. En koskaan tajunnut miten joku voi pelätä niin paljon, että käytännössä antaa tuhota itsensä henkisesti ja alistuu täysin muiden valtaan. Itse olisin mieluummin ottanut turpaani kuin alistunut tuollaisiin nöyryyttäviin teattereihin, jotka muistaa vielä 30 vuoden jälkeenkin. Vähän saa siis katsoa peiliinkin.
Kun muutaman kerran pääsi 5-10 - henkisen porukan huolellisesti hakkaamaksi, potkimaksi ja kivittämäksi niin ei siinä ihan kauheasti lisää tehnyt mieli. Katsele vain peiliin ihan niin paljon kuin haluat.
En tarkoittanut tätä ihan noin jyrkästi, ihmettelen vaan että mikä on se mekanismi mikä saa ihmisen kaiken kiusaamisen päätteeksi vielä taipumaan noihin nöyryyttäviin juttuihin (kenkien nuoleminen esim). Siis itselleni sen on vaikeaa hyväksyä, sanottakoon suoraan. Väitän, että joskus se suora turpaanottaminen on vähemmän traumatisoivaa kuin se, että tietoisesti alistuu kiusaajien valtaan. Turpaan saadessa voi edes yrittää pistää vastaan ja kun tietää yrittäneensä, niin itsetunto ei romahda.
Pieni arka tyttö, kiusaajina kaksi roisia poikaa. Ei siinä mieli tee turpaan ottaa, jos et vammautua halua tai hengestäsi päästä, itsetuntoa noilla vaihtoehdoilla ei pönkitetä.
No tämähän on ihan eri asia. Tarkoitin tapauksia, joissa omaa sukupuolta edustavat kiusaavat.
Kun kerran koulua on pakko käydä, pakko se on tämäkin kesto-ongelma saada aisoihin!
En ole ikinä ymmärtänyt, mitä virkaa on pakotetulla anteeksipyynnöllä! Pyytäjä ei tarkoita eikä kuulija usko. Ihan kun sillä sanalla voisi pyyhkiä kaikki pahat teot pois! Aivan viraton sana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainoa tapa muuttaa tilanne, on yksinkertaisesti siirtää häiriköt ja kiusaajat omiin kouluihin. Saavat sitten kiusaajien omat vanhemmat voivotella, miten saavat kiusaajahäirikkölapsensa sinne kouluun.
Olen samaa mieltä, mutta kuka takaa että uusiä häiriköitä ei synny kun vanhat on laitettu muualle? Ihminen on siitä ikävä elukka, että se haluaa valtaa ja nokkimisjärjestyksen. Onhan se sata kertaa nähty, miten kiusatusta tulee kiusaaja kun tilaisuus sallii.
Ne siirretään sinne kiusaajien kouluun, sitähän varten ne on tehty. Annetaan aina ensiksi varoitukset, ennen kuin lähtevät siirtoon. Jos ovat oppineet käyttäytymään siellä kiusaajakoulussa, niin pääsevät takaisin.
Mutta miten tämä kiusaaja varmistetaan? Jos 20 hengen luokalla 1 sanoo että 1 on kiusaaja, mutta nämä 18 muuta eivät sano mitään? Kuka sen päättää.
Prosessin "Kiva Koulu" sijasta pitäisi tutkia kokonaisuutta. Niin kauan, kun pöydällä on "erinomainen prosessi" se estää näkemästä, että kokonaisuus ei ole kunnossa ja prosessin taakse piiloon on helppo lapioida kaikenlaista epämiellyttävää kuraa.
1. Lapsille opetaan pienestä pitäen oikean ja väärän eroa ja, että kiusaaminen on väärin. Kuvioon kuuluu myös se, että väärintekemisestä seuraa sanktioita.
2. Yhteiskunnassa tiedetään varsin hyvin, että koulukiusaaminen voi jättää pahimmillaan koko eliniän kestäviä arpia. Mikään-, ei edes tarvittavien resurssien puuttuminen tai aikuisten kyvyttömyys puuttua asian ei oikeuta lasta tuhoamaan toisen lapsen elämää. Kiusaajiin kohdistuvia sanktioita tulee korottaa ja myös virassa toimivien aikuisten syytekynnystä madaltaa mikäli voidaan katsoa, että he joko suoraan tai epäsuorasti ovat omalla toiminnallaan mahdollistaneet kiusaamisen jatkumisen.
3. Kouluun tarvitaan lisää resursseja. Tarpeen vaatiessa vaikka metallinpaljastimia, järjestyksenvalvojia ja vartijoita varmistamaan koulupäivän turvallisuus.
4. Päättäjien ja lainsäätäjien on alettava rinnastamaan koulukiusaaminen työpaikkakiusaamiseen ja liitettävä mukaan myös taannehtiva vahingonkorvausvastuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainoa tapa muuttaa tilanne, on yksinkertaisesti siirtää häiriköt ja kiusaajat omiin kouluihin. Saavat sitten kiusaajien omat vanhemmat voivotella, miten saavat kiusaajahäirikkölapsensa sinne kouluun.
Olen samaa mieltä, mutta kuka takaa että uusiä häiriköitä ei synny kun vanhat on laitettu muualle? Ihminen on siitä ikävä elukka, että se haluaa valtaa ja nokkimisjärjestyksen. Onhan se sata kertaa nähty, miten kiusatusta tulee kiusaaja kun tilaisuus sallii.
Ne siirretään sinne kiusaajien kouluun, sitähän varten ne on tehty. Annetaan aina ensiksi varoitukset, ennen kuin lähtevät siirtoon. Jos ovat oppineet käyttäytymään siellä kiusaajakoulussa, niin pääsevät takaisin.
Mutta miten tämä kiusaaja varmistetaan? Jos 20 hengen luokalla 1 sanoo että 1 on kiusaaja, mutta nämä 18 muuta eivät sano mitään? Kuka sen päättää.
Eiköhän hyvin valvotussa koulussa pystytä oikea kiusaaja löytämään (valvontakamerat jne) ja todisteena voi käyttää myös koulun ulkopuolella tapahtuvaa kiusaamista (esim tekstiviestit jne). Ei sinne nyt heti läheteä oppilaita, jos joku sanoo, että joku kiusaa.
Vierailija kirjoitti:
Kovemmille tyypeille ei vain se puhe koskaan mitään auta. Valitettavasti ne kovemmat otteet ja lääkkeet tepsisivät, eivät kylläkään kaikkiin nekään. Toivottomia tapauksia ovat esim. tulevat linnakundit.
Ja niiden toivottomien tapausten paikka ei ole todellakaan normaaleissa kouluissa ja luokissa muita lapsia vaarantamassa. Sosiaalidemokraattinen hyysäysmentaliteetti, jossa nomaaleista ihmisistä tehdään sosiopaattien tukihenkilöitä ei kerta kaikkiaan toimi.
Ihmettelen, miten koulusurmia tapahtuu niinkin harvoin. En hyväksy mutta ymmärrän hyvin, jos virallisten keinojen tehottomuuteen kyllästynyt kiusattu nuori päättää ottaa oikeuden omiin käsiinsä... tai no, jos uhrit eivät ole satunnaisia vaan tarkkaan valikoituja, niin kyllä minä sen hyväksynkin.
Tollasia menetelmiä käyttäneet opettajat ja rehtorit pitäis automaattisesti irtisanoa. Täytyy aikuisen olla jonkinlainen sadisti, kun haluaa nöyryyttää lasta noin. Ja sit ihmetellään, kun lapset voi huonosti. Onko ihme, jos aikuiset osallistuu systemaattisesti lapsen olon huonontamiseen.
Ei heru minkäänlaista sympatiaa opettajia kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Jo ennen kivaa koulua monet kiusatut pakotettiin pyytämään anteeksi kiusaajalta. Tosin tämän tekivät lapset keskenään. Pahimmillaan jopa kengätkin nuoletettiin. En koskaan tajunnut miten joku voi pelätä niin paljon, että käytännössä antaa tuhota itsensä henkisesti ja alistuu täysin muiden valtaan. Itse olisin mieluummin ottanut turpaani kuin alistunut tuollaisiin nöyryyttäviin teattereihin, jotka muistaa vielä 30 vuoden jälkeenkin. Vähän saa siis katsoa peiliinkin.
Kotona "opetettiin" nöyräksi ja hiljaiseksi tyranni-isän toimesta. Kyllä olin myös koulussa tuollainen nöyristelevä pelkuri ja minua kiusattiin hyvin rankasti. Isäkin sanoi, että oma vikani, mitäs olen tällainen... Olin pieni tyttö eikä minulla ollut mitään keinoja puolustautua hakkaamiselle ja ulkonäön haukkumiselle. Vanhemmatkaan eivät puuttuneet. Opettajat yrittivät edes jotain, mutta ei mielestäni tarpeeksi ja perhetaustani oli varmasti syy miksi asiaa vähäteltiin... Enhän ollut hieno virkamiehen lapsi, vaan köyhän alkoholistiperheen.
Vierailija kirjoitti:
Ala on liian naisvaltainen,
Jep, ja naisilta usein puuttuu vahva auktoriteetti ja sitä koulutyössä tarvittais, jotta koulurauha olis kaikille mahdollinen.
Vierailija kirjoitti:
Kun kerran koulua on pakko käydä, pakko se on tämäkin kesto-ongelma saada aisoihin!
Uskomatonta kädettömyyttä, että tämä sama paska on jatkunut jo vuosikymmeniä eikä näytä olevan ainakaan parempaan päin menossa. Jokainen vakavasti traumatisoitu lapsi tulee yhteiskunnalle äärettömän kalliiksi inhimillisistä kärsimyksistä puhumattakaan. On aika vastuuttaa koulut siitä, etteivät hoida lakisääteistä velvollisuuttaan turvallisen oppimisympäristön luomisessa (Perusopetuslaki 628/1998, 29. §).
Mielestäni nimenomaan kiusaajille ja häiriköille pitäisi olla senkin takia erillinen koulu, joka on vähän "panostetumpi", eli siellä on sosiaalityöntekijät auttamassa oppilaita, koska ainahan kyseessä ei ole vaan paha lapsi, vaan että lapsi oireilee koulussa huonon perheympäristön takia. Jättämällä nämä lapset oman onnen nojaan sinne normikouluun ilman panostetumpaa apua ja tukea koulussa, ei varmasti heidän käyttäytyminen muutu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainoa tapa muuttaa tilanne, on yksinkertaisesti siirtää häiriköt ja kiusaajat omiin kouluihin. Saavat sitten kiusaajien omat vanhemmat voivotella, miten saavat kiusaajahäirikkölapsensa sinne kouluun.
Olen samaa mieltä, mutta kuka takaa että uusiä häiriköitä ei synny kun vanhat on laitettu muualle? Ihminen on siitä ikävä elukka, että se haluaa valtaa ja nokkimisjärjestyksen. Onhan se sata kertaa nähty, miten kiusatusta tulee kiusaaja kun tilaisuus sallii.
Ne siirretään sinne kiusaajien kouluun, sitähän varten ne on tehty. Annetaan aina ensiksi varoitukset, ennen kuin lähtevät siirtoon. Jos ovat oppineet käyttäytymään siellä kiusaajakoulussa, niin pääsevät takaisin.
Mutta miten tämä kiusaaja varmistetaan? Jos 20 hengen luokalla 1 sanoo että 1 on kiusaaja, mutta nämä 18 muuta eivät sano mitään? Kuka sen päättää.
Eiköhän hyvin valvotussa koulussa pystytä oikea kiusaaja löytämään (valvontakamerat jne) ja todisteena voi käyttää myös koulun ulkopuolella tapahtuvaa kiusaamista (esim tekstiviestit jne). Ei sinne nyt heti läheteä oppilaita, jos joku sanoo, että joku kiusaa.
Vakavammissa tapauksissa kyse on suoranaisesta fyysisestä väkivallasta, jonka suhteen ei jää mitään epäselvää ketkä pitää eristää normaleista oppilaista.
Kiusaajaa pitää puhutella ja ottaa selville, miksi hän puhuu asiattomia toisille.
Eihän kenellekään saa puhua loukkaavasti. Pieni lapsikin tietää, mikä on rumaa puhetta.
siis kiusaajan vanhemmille ei kerrottu?