Lue keskustelun säännöt.
Onko ammattikorkeakoulu osa tiedeyhteisöä?
Kommentit (53)
Muistetaan että teologinen tiedekunta tuottaa hyvää tutkimusta eikä sukupuolentutkimus tule kaukana perässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole. Ei tarvitse kuin katsoa opiskelijoiden lopputöitä ja huomaa suuren eron. Monet amk lopputyöt (theses) eivät menisi yliopistossa läpi lopputyönä. Mistä tiedän, koska olen juuri viime aikoina lukenut monia lopputöitä koska teen tutkimusta. Olen itse akateeminen ja tiedän millaisella muodolla akateeminen kirjoitus tuotetaan. Amk tutkimukset ovat enemmän käytännönläheisiä ja painottavat vähemmän teoriaan, kun akateeminen tutkimus on juuri toisin toisinpäin. Ei siinä mitään huonoa ole, kun tarvitsen käytännönläheistä tietoa, etsin sitä amk julkaisuista, teorian sitten yliopiston julkaisuista. Ikinä en omassa tutkimuksestani referoisi amk- tutkimukseen, enkä tiedä ketään toista tutkijaa joka tekisi näin (yliopistomaailmassa siis).
Lähtökohtaisesti amk tai yamk lopputyön yhteydessä ei tulisi käyttää sanaa tutkimus. Ennemmin selvitys tms.
Vierailija kirjoitti:
Muistetaan että teologinen tiedekunta tuottaa hyvää tutkimusta eikä sukupuolentutkimus tule kaukana perässä.
Uskonnot ovatkin, sukupuolen tavoin, olleet erittäin mitään sanomaton asia ihmiskunnan historiassa, käyttäytymisessä, taloudessa yms. Mitä niistä välittämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistetaan että teologinen tiedekunta tuottaa hyvää tutkimusta eikä sukupuolentutkimus tule kaukana perässä.
Uskonnot ovatkin, sukupuolen tavoin, olleet erittäin mitään sanomaton asia ihmiskunnan historiassa, käyttäytymisessä, taloudessa yms. Mitä niistä välittämään.
2018
Gradupalkinto myönnettiin Aino Nevalaisen Itä-Suomen yliopiston sosiologian oppialaan tehdylle tutkielmalle ”Anteliaat ruskeaveriköt”, ”suloiset silkkipillut” ja ”vaaleat venukset”. Suomalaisen pornografian rodullistavat representaatiot.
2017
Gradupalkinto myönnettiin Lotta Luhtalan Itä-Suomen yliopiston kirjallisuuden oppialaan tekemälle tutkielmalle KERTOMUKSEN KESKIÖSSÄ ON ELÄIN. Veganismi, eläinfilosofia ja sukupuoli Anja Snellmanin Safari Club -romaanissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistetaan että teologinen tiedekunta tuottaa hyvää tutkimusta eikä sukupuolentutkimus tule kaukana perässä.
Uskonnot ovatkin, sukupuolen tavoin, olleet erittäin mitään sanomaton asia ihmiskunnan historiassa, käyttäytymisessä, taloudessa yms. Mitä niistä välittämään.
2018
Gradupalkinto myönnettiin Aino Nevalaisen Itä-Suomen yliopiston sosiologian oppialaan tehdylle tutkielmalle ”Anteliaat ruskeaveriköt”, ”suloiset silkkipillut” ja ”vaaleat venukset”. Suomalaisen pornografian rodullistavat representaatiot.2017
Gradupalkinto myönnettiin Lotta Luhtalan Itä-Suomen yliopiston kirjallisuuden oppialaan tekemälle tutkielmalle KERTOMUKSEN KESKIÖSSÄ ON ELÄIN. Veganismi, eläinfilosofia ja sukupuoli Anja Snellmanin Safari Club -romaanissa.
Varmasti noille jokin käytännöllinen ja ihmiskunnalle hyödyllinen sovellus keksitään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mielestäni ei ole eikä tarvitsekaan olla. AMK:ssa ei ole tutkijoita siinä mielessä kuin yliopistoissa eikä siellä tehdä tieteellistä tutkimusta.
Ammattikorkeakouluilla on tärkeä ja oikeasti aika merkittävä rooli erityisesti sen tieteellisen työn tulosten soveltamisessa eli sen viemisessä osaksi työelämää ja yritysten tuotekehitystä. Se rooli ei ole varsinaisen tieteellisen perustutkimuksen tekeminen, mutta yhteiskunnan kannalta niin sen perustutkimuksen tekeminen kuin sen soveltaminen ovat kumpikin täysin välttämättömiä toimintoja.
Joten oikeastaan ihan yksi lysti lasketaanko osaksi tiedeyhteisöä. Se ei ole oikeasti tässä mitenkään olennaista. Rooli on todella tärkeä.
Totta. Mutta toisaalta myös ennen ammattikorkeakouluja perustutkimus saatiin jalkautettua.
Joo, samaa mieltä että amk:ssa tehdään tärkeää soveltavaa työtä. Olen myös jonkin verran tehnyt yhteistyötä amk:n opettajien kanssa tutkimushankkeissa, joten tiedän, että sielläkin voidaan tehdä tutkimusta. Kuitenkin jo ihan se, että Akatemian hanke-, tuto- tai akatemiatutkijarahaa ei jaeta amk:lle ja että amk:ssa henkilökunnalle ei osoiteta työtunteja tutkimukseen samalla tapaa kuin yliopistoilla kertoo, että amk:t eivät ole tieteentekemisen paikkoja.
Ovat kuitenkin tärkeä osa tiedeyhteisöä kun siirtävät perustutkimusta soveltavan tutkimuksen kautta käytäntöön. Keskipitkien aaltojen perustutkimuksesta mobiilipuhelimien applikaatioihin oli aika pitkä matka ja tuollaisissa minusta on ihan turha halveksia R&D ketjun sovelluspäätä. Yleensäkään tutkijoiden ei kannattaisi halveksia ja karsinoida - se ei ole älyllisesti utelias reagointitapa.
En minä ainakaan halveksi. Tieteen soveltaminen vaikka tuotekehityksessä ei kuitenkaan tarkoita, että on tiedeyhteisöä. AMK:illa ja R&D:lla on oma paikkansa, tieteellisellä tutkimuksella omansa.
Oletkohan alalla jossa sovelluksia harvemmin kehitetään? Suuri EUn puiteohjelma Horizon Europe sisältää sekä ykköspilarin, jossa huipputiede (mm ERC) - mutta myös soveltavat osiot, jossa huomattavasti enemmän rahaa - jota hakee AMKlaisten lisäksi ihan yliopistolaiset huippututkijatkin. Yhteiskunnan kannalta parasta kun kyetään hyödyntämään huippututkimusta uusiksi innovaatioiksi. Itse tulen alalta jossa tehdään sekä perustutkimusta, että mietitään sovelluksia, siksi hankkeita sekä akatemialta, EUsta että Business Finlandilta.
Olen ihmistieteilijä eli meidän alalla innovaatiot ja sovellukset ovat kovin erilaisia kuin vaikka insinööritieteissä. Juuri nyt palkkarahat tulevat Akatemialta eräästä melko soveltavasta monitieteisestä hankkeesta, aiemmin on tullut mm. ihan tavallisista akatemiahankkeista ja muinaisen Tekesin hankkeista.
Ja haluan siis painottaa, että en millään tavalla väheksy amk:ja, soveltavaa tutkimusta, kehitystyötä tai mitään sellaista. Kaikki tiedontuotanto on arvokasta.
Jotenkin kummallista, että ilmeisesti on edelleen paljon ihmisiä, jotka eivät millään muotoa ymmärrä mitä hyötyä ihmiskunnalle on humanistisesta tutkimuksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin kummallista, että ilmeisesti on edelleen paljon ihmisiä, jotka eivät millään muotoa ymmärrä mitä hyötyä ihmiskunnalle on humanistisesta tutkimuksesta.
No ainakin se on nyt selvinnyt että ruskeaveriköt on anteliaita, vaaleat on veenuksia ja silkkipillut suloisia
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin kummallista, että ilmeisesti on edelleen paljon ihmisiä, jotka eivät millään muotoa ymmärrä mitä hyötyä ihmiskunnalle on humanistisesta tutkimuksesta.
et tiedosta humanistisen tutkimuksen ja naistutkimuksen eroa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Amikset on turhakkeita, mitä niistä jauhamaan täällä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin kummallista, että ilmeisesti on edelleen paljon ihmisiä, jotka eivät millään muotoa ymmärrä mitä hyötyä ihmiskunnalle on humanistisesta tutkimuksesta.
et tiedosta humanistisen tutkimuksen ja naistutkimuksen eroa?
Ilmeisesti metodologia ei ole sinulle tuttu käsitteenä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin kummallista, että ilmeisesti on edelleen paljon ihmisiä, jotka eivät millään muotoa ymmärrä mitä hyötyä ihmiskunnalle on humanistisesta tutkimuksesta.
et tiedosta humanistisen tutkimuksen ja naistutkimuksen eroa?
Ilmeisesti metodologia ei ole sinulle tuttu käsitteenä?
Sori nyt on kiire miettimään suloisten silkkipillujen hyötykäyttöä
Ei ole. Ei tarvitse kuin katsoa opiskelijoiden lopputöitä ja huomaa suuren eron. Monet amk lopputyöt (theses) eivät menisi yliopistossa läpi lopputyönä. Mistä tiedän, koska olen juuri viime aikoina lukenut monia lopputöitä koska teen tutkimusta. Olen itse akateeminen ja tiedän millaisella muodolla akateeminen kirjoitus tuotetaan. Amk tutkimukset ovat enemmän käytännönläheisiä ja painottavat vähemmän teoriaan, kun akateeminen tutkimus on juuri toisin toisinpäin. Ei siinä mitään huonoa ole, kun tarvitsen käytännönläheistä tietoa, etsin sitä amk julkaisuista, teorian sitten yliopiston julkaisuista. Ikinä en omassa tutkimuksestani referoisi amk- tutkimukseen, enkä tiedä ketään toista tutkijaa joka tekisi näin (yliopistomaailmassa siis).