Vaimon seurassa ei saa edes mainita sanaa seksi. Ei suostu terapiaankaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaimon keho, vaimon päätös. Ei voi etkä saa pakottaa häntä seksiin, jos hän ei halua. Sen sijaan tarjoa turvaa ja syliä.

Sen sijaan voi erota. Ei voi pakottaa miestä pysymään rakkaudettomassa liitossa.

Rakkaus ja seksi eivät ole synonyymejä!! Huoh, kuinka monta kertaa tämä pitää sanoa.

Ei niin, sillä seksiä voi harrastaa ilman rakkauttakin. Mutta miehen ja naisen välistä parisuhderakkautta ei ole ilman seksiä. Se on silloin parhaimmillaan semmoista vanhusten toveruutta, ystävyyttä, mutta yleisemmin toisen osapuolen kärvistelyä ja henkistä kidutusta.

Pitää keskustella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etsi himokas nuori pimatsu, mitä sitä kärsimään. Seksi on elämässä ainoa tärkeä asia, muulla ei väliä.

Itseasiassa ne nuoret pimatsut eivät useinkaan ole niitä himokkaimpia. 30-35v boomerit ja milfit ovat niitä, jotka jo uskaltavat sanoa ja näyttää mitä haluavat.

"Boomer" on 57-75 vuotias. On selvää, ettet sinä tiedä mistään mitään, vaikka sanottavaa riittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaimon keho, vaimon päätös. Ei voi etkä saa pakottaa häntä seksiin, jos hän ei halua. Sen sijaan tarjoa turvaa ja syliä.

Tämä.

Mutta eipä taida tästä miehestä olla tähän.

Jaaha, taidanpa miehenä lopettaa siivoamisen ja sanoa vaimolle, että oma keho, oma päätös. Et voi pakottaa minua siivoamaan, jos en halua. Sen sijaan anna hali. Tulen kohta kertomaan miten meni.

Onko imuroiminen mielestäsi sama asia kuin se, että antaa miehen tyhjentää kassinsa rööriisi silloin kuin itse haluaa?

Kokeilepa vaikka naapurin Pekan kanssa asiaa ja anna hänen tyhjentää kassinsa sinuun, vaikka et asiaa haluaisikaan. Tai mistä sitä sinusta tietää, ehkä se naapurin Pekka on juuri sitä mitä sinä haluat ja onhan teilläkin suhde, naapuruussuhde. Jos Pekka tulee muna pystyssä hissiin samaan aikaan sinun kanssasi, niin suhteenne vuoksi sinun ei auta muuta kuin pyllistää, koska Pekka haluaa.

Halaamalla ja kauniisti puhumalla pääsee muuten tosi paljon paremmin eteenpäin kuin vonkaamalla, kettuilemalla, äksyilemällä ja typerillä vitseillä. Tuskinpa ap on edes vaimonsa kanssa seurustelua aloittaessaan lähtenyt heti vaatimaan reikää, vaan hän on (toivottavasti) halinut, ollut ihana kuunteleva ja jutteleva mies, pitänyt kädestä, koskettanut hellästi ja ollut muutenkin herrasmies. Mitä on sen jälkeen tapahtunut? Onko ap enää tippaakaan se mukava mies, joka sai naisensa hymyilemään, ja tämän luottamuksen?

Te, jotka hoette, ettei parisuhteessa ole pakko olla seksiä: Eikös se ole silloin ystävyyssuhde? Eikös parisuhde määritellä juuri niin, että siinä on seksiäkin, eikä pelkkää ystävyyttä tai kumppanuutta? Eri asia sitten, jos se pelkkä kumppanuus sopii molemmille.

Anteeksi, mutta pakko kirjoittaa...

Luin vahingossa, että ".... ei kostu terapiassakaan" -joten hieraisin silmiäni, että minkälaisessa terapiassa se vaimo onkaan ollut?

Vierailija kirjoitti:

Kokeilepa vaikka naapurin Pekan kanssa asiaa ja anna hänen tyhjentää kassinsa sinuun, vaikka et asiaa haluaisikaan.

Menikö AP naimisiin Pekan kanssa? Vai miksi kirjoitat jotain näin älyttömän typerää?

Kyllä mielestäni terveeseen parisuhteeseen kuuluu seksi, ellei kyse ole aseksuaaleista. Mutta kukaan muu ei voi määrittää sitä kuinka usein tai miten sitä harrastetaan kun pariskunta itse.

Toisinaan pariskunnan seksitarpeet eivät vastaa toisiaan; toinen haluaisi useammin kuin toinen tai kun toinen haluaa niin toinen ei halua. Pulmatilanne joka puhumalla pitäisi selvittää ei "pihtaamalla". Pitäisi kehdata ottaa asia puheeksi ja puhumalla voit itse ilmaista minkälaista seksiä haluat tai miten haluaisit tulla tyydytetyksi.

Voisiko jompikumpi joskus joustaa? Myös mies vaikka ei haluja olisi? Suuseksiä voi aina antaa ja ottaa mukaan vaikka se Satisfyer. Voi nainenkin yllättyä että aina ei ole sitä samaa vanhaa aina. Kuunneltaisko toistemme toiveita? Oltaisko vähemmän itsekkäistä? Voisko joskus vaikka vain halata ja olla lähekkäin? Muistaa suudella ja katsoa silmiin. Aina ei myöskään haluta ja sekin on ok. Molempien pitäisi pystyä kieltäytyä silloin kun haluaa. Mutta voisko joskus ajatella toistakin. Sitä se rakkaus kuitenkin on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokeilepa vaikka naapurin Pekan kanssa asiaa ja anna hänen tyhjentää kassinsa sinuun, vaikka et asiaa haluaisikaan.

Menikö AP naimisiin Pekan kanssa? Vai miksi kirjoitat jotain näin älyttömän typerää?

Hahaa, luitko edes koko kirjoitusta? :D Se kohta kirjoituksesta ei ollut välttämättä ap:lle, vaan sille imuriheppulille.

Mutta suhde kuin suhde, Pekan kanssa se on naapuruussuhde, mutta ilmeisesti imurihemmo voi odottaa siltäkin enemmän /vähemmän kuin naapuri.

Eli väännetään: ap vastaa vain itsestään ja hän ei voi pitää ketään muuta itsestäänselvyytenä, pelastajana tai tässä tapauksessa kassiensa tyhjennyspaikkana. Oli suhdemuoto sitten ihan mitä vain. Ap:n vaimo ei halua nyt seksisuhdetta ja hän saa päättää asian itsenäisesti ilman miehen painostusta. Ap voi olettaa mitä haluaa, mutta hän päättää vain omista asioistaan. Vaimon kroppa ja sen reiät eivät ole sellaisia asioita, joihin hänellä olisi yhtään mitään sananvaltaa. Seksi ei ole miehen oikeus edes avioliitossa.

Ja juu, ehkä ap on naimisissa vaimonsa kanssa, mutta jotenkin veikkaan, että ap ei ole enää se sama ihana rakastettava mies, jonka kanssa vaimo suhteeseen lähti ja kodin perusti. Jotenkin vain ap:n kirjoituksesta näkyi, että hän ei ole enää vaimolle se uskottu ja rakas, vaan vain haukotuttavan tyhmä ja tylsä ventovieras tyyppi. Tottakai ihmettelen miksi vaimo haluaa miestä katsella, mutta ehkä muut asiat menevät tämänkin asian edelle ja niitä me muut voimme vain arvailla. En sanoisi, että joku pariterapia olisi tämän pariskunnan seksin pelastaja, päinvastoin. Pariskunnan rakkauselämän pelastaja voisi olla aikaisemmin ehdottamani hellyys, luottamuksen palauttaminen, aika, halailu, suukottelu, läheisyys ja toiseen tutustuminen.

Minä olin entisessä parisuhteessa se seksihaluton osapuoli. Tunteet alkoivat olla enemmän kaverilliset enkä pystynyt sitä tunnustamaan, piti yrittää sinnitellä koska lapset jne. Puoliso ei omalla käytöksellään auttanut asiaa ollenkaan, kaiken tekemiseen alkoi olla ehtona, jos teen näin, saanko p*llua? En tiedä missä kohtaa tunteet katosivat, tilanne oli todella raskas myös minulle, järkyttävä noidankehä.. Erottiin sitten lopulta minun aloitteestani, puoliso ehdotti terapiaa, en suostunut koska tiesin ettei se enää siinä tilanteessa auta.

Pakota puoliso puhumaan, älä tuhlaa elämääsi jos hän ei siihen suostu, ei kukaan ansaitse tuon kaltaista tilannetta! Näin myöhemmin toivon että olisin eronnut aikaisemmin, omasta ja exän puolesta.

Vierailija kirjoitti:

Minä olin entisessä parisuhteessa se seksihaluton osapuoli. Tunteet alkoivat olla enemmän kaverilliset enkä pystynyt sitä tunnustamaan, piti yrittää sinnitellä koska lapset jne. Puoliso ei omalla käytöksellään auttanut asiaa ollenkaan, kaiken tekemiseen alkoi olla ehtona, jos teen näin, saanko p*llua? En tiedä missä kohtaa tunteet katosivat, tilanne oli todella raskas myös minulle, järkyttävä noidankehä.. Erottiin sitten lopulta minun aloitteestani, puoliso ehdotti terapiaa, en suostunut koska tiesin ettei se enää siinä tilanteessa auta.

Pakota puoliso puhumaan, älä tuhlaa elämääsi jos hän ei siihen suostu, ei kukaan ansaitse tuon kaltaista tilannetta! Näin myöhemmin toivon että olisin eronnut aikaisemmin, omasta ja exän puolesta.

Tuo, että "pakota puolisosi puhumaan" on ihan karmea kohta. Niin kauan, kun emme tiedä tarinan toisen osapuolen tarinaa, on tuollaiset "pakot" suorastaan pelottavia. Ehkä se on juuri siitä pakosta lähtenyt koko rouvan käytös? Ehkä ap on pakottanut hänet täysin vastoin tahtoaan johonkin, joka on johtanut tähän tilanteeseen.

Ilmeisesti vaimolla kuitenkin joskus tulee mitta täyteen miehen vonkaamista ja hän antaa myöten, mutta ilmeisesti seksi on silloin niin huono kokemus, että siitä ei lähde ainakaan mitään hyvää jatkumoa. En lähde siis ihan suoraan syyllistämään, mutta voin vain kuvitella, että seksitilanne ei ole silloin kummallekaan mukava millään tavoin. Jos se olisi mukava vaimolle, niin hän voisi olla se, joka hymyssäsuin tekee seuraavan aloitteen. Pakottamalla ei tule siis ikinä mitään hyvää ja sehän on tuossakin suhteessa monen monta kertaa ilmeisesti koettu. Pitää lähteä siis aivan toiseen suuntaan, oli kyse puhumisesta tai seksiin pakottamisesta. Yksi kaunis sana ei vielä auta, ei kaksikaan, mutta jos kauniita sanoja tulee enemmän ja näkee, että sanoja tarkoittaa niitä oikeasti, voi tilanne muuttua.

Pariterapian lopettaisin tähän paikkaan, sillä minä en ainakaan menisi hölöttämään jollekin täydellisen vieraalle tyypille asioitani ja jos tietäisin, että toinen vasikoisi omia asioitani eteenpäin, niin kylmää olisi vastaisuudessakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olin entisessä parisuhteessa se seksihaluton osapuoli. Tunteet alkoivat olla enemmän kaverilliset enkä pystynyt sitä tunnustamaan, piti yrittää sinnitellä koska lapset jne. Puoliso ei omalla käytöksellään auttanut asiaa ollenkaan, kaiken tekemiseen alkoi olla ehtona, jos teen näin, saanko p*llua? En tiedä missä kohtaa tunteet katosivat, tilanne oli todella raskas myös minulle, järkyttävä noidankehä.. Erottiin sitten lopulta minun aloitteestani, puoliso ehdotti terapiaa, en suostunut koska tiesin ettei se enää siinä tilanteessa auta.

Pakota puoliso puhumaan, älä tuhlaa elämääsi jos hän ei siihen suostu, ei kukaan ansaitse tuon kaltaista tilannetta! Näin myöhemmin toivon että olisin eronnut aikaisemmin, omasta ja exän puolesta.

Tuo, että "pakota puolisosi puhumaan" on ihan karmea kohta. Niin kauan, kun emme tiedä tarinan toisen osapuolen tarinaa, on tuollaiset "pakot" suorastaan pelottavia. Ehkä se on juuri siitä pakosta lähtenyt koko rouvan käytös? Ehkä ap on pakottanut hänet täysin vastoin tahtoaan johonkin, joka on johtanut tähän tilanteeseen.

Ilmeisesti vaimolla kuitenkin joskus tulee mitta täyteen miehen vonkaamista ja hän antaa myöten, mutta ilmeisesti seksi on silloin niin huono kokemus, että siitä ei lähde ainakaan mitään hyvää jatkumoa. En lähde siis ihan suoraan syyllistämään, mutta voin vain kuvitella, että seksitilanne ei ole silloin kummallekaan mukava millään tavoin. Jos se olisi mukava vaimolle, niin hän voisi olla se, joka hymyssäsuin tekee seuraavan aloitteen. Pakottamalla ei tule siis ikinä mitään hyvää ja sehän on tuossakin suhteessa monen monta kertaa ilmeisesti koettu. Pitää lähteä siis aivan toiseen suuntaan, oli kyse puhumisesta tai seksiin pakottamisesta. Yksi kaunis sana ei vielä auta, ei kaksikaan, mutta jos kauniita sanoja tulee enemmän ja näkee, että sanoja tarkoittaa niitä oikeasti, voi tilanne muuttua.

Pariterapian lopettaisin tähän paikkaan, sillä minä en ainakaan menisi hölöttämään jollekin täydellisen vieraalle tyypille asioitani ja jos tietäisin, että toinen vasikoisi omia asioitani eteenpäin, niin kylmää olisi vastaisuudessakin.

"Pakota" on ehkä liian kova ilmaisu, mutta mielestäni jos suhteen toinen osapuoli ei saa muuta kuin kylmää torjuntaa, on puhuttava mistä se perimmiltään johtuu. Eihän sen toisen osapuolen puolesta tässä voi tietää kuin ap:n kertoman. Mielestäni tuossa nyt ei vaan ole vaihtoehtoja kuin saada toinen puhumaan?

Rupea bodaamaan ja hanki kunnon muskelit. Treenaa itsesi muutenkin huippukuntoon niin hikesi rupeaa tuoksumaan vastustamattomalle testosteronille. Sitten hommaa itsellesi puoliso joka arvostaa sinua ja haluaa sinua.

Joskus suhteet vain väljähtävät koska ihmiset muuttuvat vuosien saatossa.

Ei ero ole mikään maailmanloppu vaan parhaimmillaan uusi alku.

Mun mies ei halua seksiä. Meillä ei ole kahteen vuoteen ollut mitään, ei yhtään mitään. Mies tykkää katsella pornoa ja hoidella itse itsensä. Yhteisiä lapsia meillä ei ole. Mies väittää että vika ei ole minussa mutta en usko. Missä muussa vika muka voisi olla? Lääkäri määräsi sille pari vuotta vitten viagraa mutta ei se suostu ottamaan sitä, kun se pitää kuulemma ottaa tyhjään vatsaan ja "minähän en ala nälässä olemaan." Ollaan viisissäkymmenissä molemmat. 

Vierailija kirjoitti:

Mun mies ei halua seksiä. Meillä ei ole kahteen vuoteen ollut mitään, ei yhtään mitään. Mies tykkää katsella pornoa ja hoidella itse itsensä. Yhteisiä lapsia meillä ei ole. Mies väittää että vika ei ole minussa mutta en usko. Missä muussa vika muka voisi olla? Lääkäri määräsi sille pari vuotta vitten viagraa mutta ei se suostu ottamaan sitä, kun se pitää kuulemma ottaa tyhjään vatsaan ja "minähän en ala nälässä olemaan." Ollaan viisissäkymmenissä molemmat. 

 Vika on pornossa tietysti ja sen koukuttavuudessa, ei sinussa. Ei me normaalit naiset, äidit voida olla kuin nuo muovatut voihkivat naiset..joille siitä maksetaan, ja miehet sitten uskovatsiihen voihkintaan ja ulinaan.

Ei sitä tarivtse tyhjään vatsaan ottaa muuten. Puhu ja sano että haluat. Tai sitten istut ison vibran kanssa viereen ja katselet isokaluisia upeita treenattuja nuoria miehiä, ja hoitelet itsesi..ja annat katsoa ukkosi!

Ihmettelen, että joku viitsii kärvistellä ilman seksi kuukausia tai vuosia. Ite olen ainakin sen verran seksuaalinen, että viikossa jo pakottaa kasseja pirusti. Kahden viikon kohdalla käytäisiin jo keskusteluita mistä johtuu ja mitä asialle pitäisi tehdä. Ymmärräm hyvin, että naisilla voi olla ongelmia, ettei halua tai voi naida. Silloinkin nainen voi helpottaa miehen paineita ja imeä sarven tyhjäksi. Mutta menisi siihen, ettei edes sen vertaa miehen halut kiinnosta, lähtisin jo kuukauden jälkeen luvalla vieraisiin. Luvalla siksi, että jos toinen tekee yksimielisen päätöksen olla haluamatta, tekisin yksimielisen päätöksen ja ilmoituksen vieraissa käymisestä. Heti kun löytäisin naisen joka haluaisi minua jatkuvasti muuttaisin osoitetta. Panetus on sellainen vaiva, ettei siihen auta rapsutukset, ainoastaan pillu helpottaa oloa. Tästä on kenenkään turha vetää hernettä, miehet on vain rakennettu niin, että kun testot tulee korvista pitää saada pillua. Jos ei kotona, niin sitten jossain muualla. Vaimokin ilmoitti jo nuorena, että jos ei kotona saa munaa, niin jossain muualla saa. Molemmilla on siten vastuunsa haluamisista.

M62