Miljonäärimieheni arpoo ostaako 10te vai 5teuroa maksavan pianon itselleen. Ei osaa soittaa kuin pari sointua. Minä kitkuttelen päivästä toiseen laskien euroja, saanko ostettua tonnikalapurkin evääksi vai en. Välillä tekisi mieli ottaa ero, joutuisi öijä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eroaisin. Jos nyt maksat lasten kuluista yli puolet, eikä mies ymmärrä lasten kuluista mitään, niin käräjäoikeus opettaa ne asiat ja pitää lastesi puolia siinä asiassa.

Sitä on tosin vaikea sanoa millaiseksi miehen elämä eron jälkeen menee esimerkiksi lapsien kannalta ja miten omaisuuden käy jos lapsille jotain toivot.

Itselläni on assiläheneinen jota höynäytetään etujen vuoksi ja tilanteelle ei voi mitään koska käytös muistuttaa jo psykoosia.

Itse asiassa käräjäoikeus ei määrää maksamaan puolta kuluista. Siellä todetaan, että laskennalliset kulut on nämä, maksa niistä puolet.

Nyt meni sen luokan saivarteluksi että en edes ymmärtänyt. Punainen lanka lienee se että lapsilla on oikeus siihen että isä heitä elättää kuten äitikin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kovin kummoinen miljonääri. Kunnon Steinway-flyygeli maksaa lähemmäs 100k ja enemmänkin saa menemään, jos haluaa viimeisen päälle hienon soittimen.

Mutta tuohan olikin provo, eikö? 

Ihan ohis, mutta ei edes ökyrikas osta konserttisaliin tarkoitettua soitinta kotiinsa. Vähän vastaava kuin että jos olet rikas, ostat mieluummin kivan urheiluauton kuin rekan, jota et ammattiisi tarvitse ja joka ei edes mahdu autotalliisi.

Kyllä minä olen haaveillut Steinwaysta, harmi vaan että en ole ökyrikas.

Okei. Minä en ole koskaan haaveillut Steinwaysta, ei se edes mahtuisi meille ovesta sisään.

Sen sijaan haaveilen että osaisin soittaa paremmin ilmaiseksi saamaamme pianoa, ja teen joka päivä töitä tuon haaveen tavoittamiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kovin kummoinen miljonääri. Kunnon Steinway-flyygeli maksaa lähemmäs 100k ja enemmänkin saa menemään, jos haluaa viimeisen päälle hienon soittimen.

Mutta tuohan olikin provo, eikö? 

Ihan ohis, mutta ei edes ökyrikas osta konserttisaliin tarkoitettua soitinta kotiinsa. Vähän vastaava kuin että jos olet rikas, ostat mieluummin kivan urheiluauton kuin rekan, jota et ammattiisi tarvitse ja joka ei edes mahdu autotalliisi.

Kyllä minä olen haaveillut Steinwaysta, harmi vaan että en ole ökyrikas.

Olen monesti miettinyt, että säästän hirmuisia määriä rahaa elämässäni, koska korvani ei erota, minkä merkkisellä pianolla soitetaan.

Hassuinta on, että monet hifistelijät eivät ollenkaan tajua, että toiset eivät kuule eivätkä ole eroa koskaan kuulleetkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin ihan samassa tilanteessa. Otin eron 15 vuoden avioliiton jälkeen. En enää kestänyt sitä, että aikuiset elävät samassa perheessä täysin eri elintasoa. Todella huono esimerkki perhe-elämästä myös lapsiöle. Nyt oma talous on omissa käsissä enkä vaihtaisi tätä mihinkään.

Teidän täytyy sopia oikeudenmukaiset säännöt rahankäyttöön ja sen jakautumiseen. Muuten menetät itsekunnioituksesi.

Kiitos viestistäsi ja kiitos tsempistä, ne on harvassa! Voisin tehdä enemmänkin töitä, mutta silloin aika lasteni kanssa vähenisi. En haluaisi sitä. Mies elää omaa rikasta elämää, ajaa kalliilla autolla, ostaa kallista elektroniikkaa jne.

Olen yrittänyt keskustella, mutta ei tajua miten en tienaa enempää. Hänellä ei ole normi maalaisjärkeä.

Ap

Itsekin kerroin miehelleni oman palkkatasoni. Se ei ikinä uponnut kaaliin, vaan hän oli elatusta laskiessamme aivan ihmeissään tulotasostani. Olin kyllä sen sanonut ja sanonut, että tilanne on epäoikeudenmukainen. En tiedä, ehkä jotkut ihmiset vain ovat niin täydellisen itsekeskeisiä että tällaiset asiat vain eivät kiinnosta sen vertaa että niitä mitenkään rekisteröitäisiin.

Olen niin pahoillani tilanteestasi. Suoraan sanoen raivo nousee pintaan kun ajattelenkin sitä. Koin tilanteen itse niin nöyryyttävänä. Toivon että löydätte tien eteenpäin, ehkä ammattilaisapu ei olisi pahitteeksi? Tai puhuminen asiasta miehen perheen kanssa, jos he puhuisivat sitten hänelle järkeä?

Niin, että vaikka mies on itse käynyt koulunsa ja edennyt urallaan menestyksekkäästi, niin tuosta noin vain melkeinpä puolet kuuluisi sinulle vain koska olet synnyttänyt miehen lapset? Eipä kuulosta kovin reilulta.

Ystävä hyvä, harvan naisen ainoa panos perheessä on ”vain” lasten synnyttäminen miehelle.

No joo, kassien tyhjentäminen jne. Mutta pointti siis siinä, että lasten kasvatus + taloudenhoito ovat asioita joihin kykenee kymmenen naista tusinasta. Mutta niitä miehiä joilla riittää tarpeeksi älliä ja periksiantamattomuutta menestyä hyvin työelämässä ei niin vain löydykään. Tavallisen miehen kanssa naisella ja lapsilla ei alunperinkään olisi niin hyvää elintasoa, mutta silti nainen valittaa, ettei mies anna rahojansa.

Ei hyvin ansaitseva mies sen kummempi sankari ole kuin hyvä äiti. Olen pahoillani että lapsuuden perheessäsi et ole saanut tuon terveempää käsitystä siitä, millaista on hyvä ja turvallinen ja reilu perhe-elämä. Äidilläsi on toivottavasti ollut muukin arvo kuin kassien tyhjentämisen paikka.

No jaa. Tuonkaltaiset miehet ovat vain rakentaneet nykyaikaisen kehittyneen yhteiskunnan, mutta mitäpä pienistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin ihan samassa tilanteessa. Otin eron 15 vuoden avioliiton jälkeen. En enää kestänyt sitä, että aikuiset elävät samassa perheessä täysin eri elintasoa. Todella huono esimerkki perhe-elämästä myös lapsiöle. Nyt oma talous on omissa käsissä enkä vaihtaisi tätä mihinkään.

Teidän täytyy sopia oikeudenmukaiset säännöt rahankäyttöön ja sen jakautumiseen. Muuten menetät itsekunnioituksesi.

Kiitos viestistäsi ja kiitos tsempistä, ne on harvassa! Voisin tehdä enemmänkin töitä, mutta silloin aika lasteni kanssa vähenisi. En haluaisi sitä. Mies elää omaa rikasta elämää, ajaa kalliilla autolla, ostaa kallista elektroniikkaa jne.

Olen yrittänyt keskustella, mutta ei tajua miten en tienaa enempää. Hänellä ei ole normi maalaisjärkeä.

Ap

Itsekin kerroin miehelleni oman palkkatasoni. Se ei ikinä uponnut kaaliin, vaan hän oli elatusta laskiessamme aivan ihmeissään tulotasostani. Olin kyllä sen sanonut ja sanonut, että tilanne on epäoikeudenmukainen. En tiedä, ehkä jotkut ihmiset vain ovat niin täydellisen itsekeskeisiä että tällaiset asiat vain eivät kiinnosta sen vertaa että niitä mitenkään rekisteröitäisiin.

Olen niin pahoillani tilanteestasi. Suoraan sanoen raivo nousee pintaan kun ajattelenkin sitä. Koin tilanteen itse niin nöyryyttävänä. Toivon että löydätte tien eteenpäin, ehkä ammattilaisapu ei olisi pahitteeksi? Tai puhuminen asiasta miehen perheen kanssa, jos he puhuisivat sitten hänelle järkeä?

Niin, että vaikka mies on itse käynyt koulunsa ja edennyt urallaan menestyksekkäästi, niin tuosta noin vain melkeinpä puolet kuuluisi sinulle vain koska olet synnyttänyt miehen lapset? Eipä kuulosta kovin reilulta.

Ystävä hyvä, harvan naisen ainoa panos perheessä on ”vain” lasten synnyttäminen miehelle.

No joo, kassien tyhjentäminen jne. Mutta pointti siis siinä, että lasten kasvatus + taloudenhoito ovat asioita joihin kykenee kymmenen naista tusinasta. Mutta niitä miehiä joilla riittää tarpeeksi älliä ja periksiantamattomuutta menestyä hyvin työelämässä ei niin vain löydykään. Tavallisen miehen kanssa naisella ja lapsilla ei alunperinkään olisi niin hyvää elintasoa, mutta silti nainen valittaa, ettei mies anna rahojansa.

Se on kyllä totta, että miehiä joilla älli riittää menestymiseen, on harvassa. Valtaosa esimerkiksi lääkäreistä ja juristeista on naisia. Naisilla yleensä ottaen on paremmat kognitiiviset taidot kuin miehillä, joten tuossa lienee selitys siihen että useimmilta onnistuu lastenkasvatuskin.

Oma kysymyksensä sitten on, onko naisella oikeus vaatia miestä, jolla olisi äly ja elämänhallinta samalla tasolla kuin itsellään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin ihan samassa tilanteessa. Otin eron 15 vuoden avioliiton jälkeen. En enää kestänyt sitä, että aikuiset elävät samassa perheessä täysin eri elintasoa. Todella huono esimerkki perhe-elämästä myös lapsiöle. Nyt oma talous on omissa käsissä enkä vaihtaisi tätä mihinkään.

Teidän täytyy sopia oikeudenmukaiset säännöt rahankäyttöön ja sen jakautumiseen. Muuten menetät itsekunnioituksesi.

Kiitos viestistäsi ja kiitos tsempistä, ne on harvassa! Voisin tehdä enemmänkin töitä, mutta silloin aika lasteni kanssa vähenisi. En haluaisi sitä. Mies elää omaa rikasta elämää, ajaa kalliilla autolla, ostaa kallista elektroniikkaa jne.

Olen yrittänyt keskustella, mutta ei tajua miten en tienaa enempää. Hänellä ei ole normi maalaisjärkeä.

Ap

Itsekin kerroin miehelleni oman palkkatasoni. Se ei ikinä uponnut kaaliin, vaan hän oli elatusta laskiessamme aivan ihmeissään tulotasostani. Olin kyllä sen sanonut ja sanonut, että tilanne on epäoikeudenmukainen. En tiedä, ehkä jotkut ihmiset vain ovat niin täydellisen itsekeskeisiä että tällaiset asiat vain eivät kiinnosta sen vertaa että niitä mitenkään rekisteröitäisiin.

Olen niin pahoillani tilanteestasi. Suoraan sanoen raivo nousee pintaan kun ajattelenkin sitä. Koin tilanteen itse niin nöyryyttävänä. Toivon että löydätte tien eteenpäin, ehkä ammattilaisapu ei olisi pahitteeksi? Tai puhuminen asiasta miehen perheen kanssa, jos he puhuisivat sitten hänelle järkeä?

Niin, että vaikka mies on itse käynyt koulunsa ja edennyt urallaan menestyksekkäästi, niin tuosta noin vain melkeinpä puolet kuuluisi sinulle vain koska olet synnyttänyt miehen lapset? Eipä kuulosta kovin reilulta.

Ystävä hyvä, harvan naisen ainoa panos perheessä on ”vain” lasten synnyttäminen miehelle.

No joo, kassien tyhjentäminen jne. Mutta pointti siis siinä, että lasten kasvatus + taloudenhoito ovat asioita joihin kykenee kymmenen naista tusinasta. Mutta niitä miehiä joilla riittää tarpeeksi älliä ja periksiantamattomuutta menestyä hyvin työelämässä ei niin vain löydykään. Tavallisen miehen kanssa naisella ja lapsilla ei alunperinkään olisi niin hyvää elintasoa, mutta silti nainen valittaa, ettei mies anna rahojansa.

Ei hyvin ansaitseva mies sen kummempi sankari ole kuin hyvä äiti. Olen pahoillani että lapsuuden perheessäsi et ole saanut tuon terveempää käsitystä siitä, millaista on hyvä ja turvallinen ja reilu perhe-elämä. Äidilläsi on toivottavasti ollut muukin arvo kuin kassien tyhjentämisen paikka.

No jaa. Tuonkaltaiset miehet ovat vain rakentaneet nykyaikaisen kehittyneen yhteiskunnan, mutta mitäpä pienistä.

Homoilemallako?

https://www.is.fi/menaiset/tyo-ja-raha/art-2000007799947.html

Tässä lisää aiheesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin ihan samassa tilanteessa. Otin eron 15 vuoden avioliiton jälkeen. En enää kestänyt sitä, että aikuiset elävät samassa perheessä täysin eri elintasoa. Todella huono esimerkki perhe-elämästä myös lapsiöle. Nyt oma talous on omissa käsissä enkä vaihtaisi tätä mihinkään.

Teidän täytyy sopia oikeudenmukaiset säännöt rahankäyttöön ja sen jakautumiseen. Muuten menetät itsekunnioituksesi.

Kiitos viestistäsi ja kiitos tsempistä, ne on harvassa! Voisin tehdä enemmänkin töitä, mutta silloin aika lasteni kanssa vähenisi. En haluaisi sitä. Mies elää omaa rikasta elämää, ajaa kalliilla autolla, ostaa kallista elektroniikkaa jne.

Olen yrittänyt keskustella, mutta ei tajua miten en tienaa enempää. Hänellä ei ole normi maalaisjärkeä.

Ap

Itsekin kerroin miehelleni oman palkkatasoni. Se ei ikinä uponnut kaaliin, vaan hän oli elatusta laskiessamme aivan ihmeissään tulotasostani. Olin kyllä sen sanonut ja sanonut, että tilanne on epäoikeudenmukainen. En tiedä, ehkä jotkut ihmiset vain ovat niin täydellisen itsekeskeisiä että tällaiset asiat vain eivät kiinnosta sen vertaa että niitä mitenkään rekisteröitäisiin.

Olen niin pahoillani tilanteestasi. Suoraan sanoen raivo nousee pintaan kun ajattelenkin sitä. Koin tilanteen itse niin nöyryyttävänä. Toivon että löydätte tien eteenpäin, ehkä ammattilaisapu ei olisi pahitteeksi? Tai puhuminen asiasta miehen perheen kanssa, jos he puhuisivat sitten hänelle järkeä?

Niin, että vaikka mies on itse käynyt koulunsa ja edennyt urallaan menestyksekkäästi, niin tuosta noin vain melkeinpä puolet kuuluisi sinulle vain koska olet synnyttänyt miehen lapset? Eipä kuulosta kovin reilulta.

Ystävä hyvä, harvan naisen ainoa panos perheessä on ”vain” lasten synnyttäminen miehelle.

No joo, kassien tyhjentäminen jne. Mutta pointti siis siinä, että lasten kasvatus + taloudenhoito ovat asioita joihin kykenee kymmenen naista tusinasta. Mutta niitä miehiä joilla riittää tarpeeksi älliä ja periksiantamattomuutta menestyä hyvin työelämässä ei niin vain löydykään. Tavallisen miehen kanssa naisella ja lapsilla ei alunperinkään olisi niin hyvää elintasoa, mutta silti nainen valittaa, ettei mies anna rahojansa.

Se on kyllä totta, että miehiä joilla älli riittää menestymiseen, on harvassa. Valtaosa esimerkiksi lääkäreistä ja juristeista on naisia. Naisilla yleensä ottaen on paremmat kognitiiviset taidot kuin miehillä, joten tuossa lienee selitys siihen että useimmilta onnistuu lastenkasvatuskin.

Oma kysymyksensä sitten on, onko naisella oikeus vaatia miestä, jolla olisi äly ja elämänhallinta samalla tasolla kuin itsellään.

Harmi kun älykkyystestit eivät puolla sanomaasi, mutta ihan hyvä yritys kai.

Esimerkiksi lääkiksen pääsykoe pyrkii kyllä mahdollisimman hyvin erottelemaan ne, joilla on älyllistä kapasiteettia lääkäriksi, ja naisethan sielläkin enemmistönä ovat.

Käsket sen ostaa lapsille vaatteita ja ruokaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin ihan samassa tilanteessa. Otin eron 15 vuoden avioliiton jälkeen. En enää kestänyt sitä, että aikuiset elävät samassa perheessä täysin eri elintasoa. Todella huono esimerkki perhe-elämästä myös lapsiöle. Nyt oma talous on omissa käsissä enkä vaihtaisi tätä mihinkään.

Teidän täytyy sopia oikeudenmukaiset säännöt rahankäyttöön ja sen jakautumiseen. Muuten menetät itsekunnioituksesi.

Kiitos viestistäsi ja kiitos tsempistä, ne on harvassa! Voisin tehdä enemmänkin töitä, mutta silloin aika lasteni kanssa vähenisi. En haluaisi sitä. Mies elää omaa rikasta elämää, ajaa kalliilla autolla, ostaa kallista elektroniikkaa jne.

Olen yrittänyt keskustella, mutta ei tajua miten en tienaa enempää. Hänellä ei ole normi maalaisjärkeä.

Ap

Itsekin kerroin miehelleni oman palkkatasoni. Se ei ikinä uponnut kaaliin, vaan hän oli elatusta laskiessamme aivan ihmeissään tulotasostani. Olin kyllä sen sanonut ja sanonut, että tilanne on epäoikeudenmukainen. En tiedä, ehkä jotkut ihmiset vain ovat niin täydellisen itsekeskeisiä että tällaiset asiat vain eivät kiinnosta sen vertaa että niitä mitenkään rekisteröitäisiin.

Olen niin pahoillani tilanteestasi. Suoraan sanoen raivo nousee pintaan kun ajattelenkin sitä. Koin tilanteen itse niin nöyryyttävänä. Toivon että löydätte tien eteenpäin, ehkä ammattilaisapu ei olisi pahitteeksi? Tai puhuminen asiasta miehen perheen kanssa, jos he puhuisivat sitten hänelle järkeä?

Niin, että vaikka mies on itse käynyt koulunsa ja edennyt urallaan menestyksekkäästi, niin tuosta noin vain melkeinpä puolet kuuluisi sinulle vain koska olet synnyttänyt miehen lapset? Eipä kuulosta kovin reilulta.

Ystävä hyvä, harvan naisen ainoa panos perheessä on ”vain” lasten synnyttäminen miehelle.

No joo, kassien tyhjentäminen jne. Mutta pointti siis siinä, että lasten kasvatus + taloudenhoito ovat asioita joihin kykenee kymmenen naista tusinasta. Mutta niitä miehiä joilla riittää tarpeeksi älliä ja periksiantamattomuutta menestyä hyvin työelämässä ei niin vain löydykään. Tavallisen miehen kanssa naisella ja lapsilla ei alunperinkään olisi niin hyvää elintasoa, mutta silti nainen valittaa, ettei mies anna rahojansa.

Se on kyllä totta, että miehiä joilla älli riittää menestymiseen, on harvassa. Valtaosa esimerkiksi lääkäreistä ja juristeista on naisia. Naisilla yleensä ottaen on paremmat kognitiiviset taidot kuin miehillä, joten tuossa lienee selitys siihen että useimmilta onnistuu lastenkasvatuskin.

Oma kysymyksensä sitten on, onko naisella oikeus vaatia miestä, jolla olisi äly ja elämänhallinta samalla tasolla kuin itsellään.

Harmi kun älykkyystestit eivät puolla sanomaasi, mutta ihan hyvä yritys kai.

Perinteisessä kuviopäättelytestissä miehet ja naiset tosiaan pärjäävät suunnilleen yhtä hyvin. Mutta ilmeisesti kuviopäättely ei korreloi elämässä menestymisen kanssa, koska naisilla koulutus, työllisyys, terveys ja elämänhallinta ovat paremmilla raiteilla. Ehkä selittävänä tekijänä on se, että naisilla on keskimäärin enemmän kielellistä älykkyyttä.

Porvoossa saa hevosetkin pianoja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kovin kummoinen miljonääri. Kunnon Steinway-flyygeli maksaa lähemmäs 100k ja enemmänkin saa menemään, jos haluaa viimeisen päälle hienon soittimen.

Mutta tuohan olikin provo, eikö? 

Ihan ohis, mutta ei edes ökyrikas osta konserttisaliin tarkoitettua soitinta kotiinsa. Vähän vastaava kuin että jos olet rikas, ostat mieluummin kivan urheiluauton kuin rekan, jota et ammattiisi tarvitse ja joka ei edes mahdu autotalliisi.

Kyllä minä olen haaveillut Steinwaysta, harmi vaan että en ole ökyrikas.

Olen monesti miettinyt, että säästän hirmuisia määriä rahaa elämässäni, koska korvani ei erota, minkä merkkisellä pianolla soitetaan.

Hassuinta on, että monet hifistelijät eivät ollenkaan tajua, että toiset eivät kuule eivätkä ole eroa koskaan kuulleetkaan.

Lyhyesti sanoen: hyvä soittaja ja huono soitin kuulostaa aina paremmalta kuin huono soittaja ja hyvä soitin.

Sijaltainen_nousisi kirjoitti:

Lain mukaan aviopuolisoilla on oltava sama elintaso, ja enemmän tienaava on velvollinen elättämään vähemmän tienaavaa. (Tarkastakaa vaikka, kuitenkin joku persu väittää kohta vastaan.) 

Ei ole samasta elintasosta kyllä säädetty, mutta elatusvelvollisuus on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kovin kummoinen miljonääri. Kunnon Steinway-flyygeli maksaa lähemmäs 100k ja enemmänkin saa menemään, jos haluaa viimeisen päälle hienon soittimen.

Mutta tuohan olikin provo, eikö? 

Ihan ohis, mutta ei edes ökyrikas osta konserttisaliin tarkoitettua soitinta kotiinsa. Vähän vastaava kuin että jos olet rikas, ostat mieluummin kivan urheiluauton kuin rekan, jota et ammattiisi tarvitse ja joka ei edes mahdu autotalliisi.

Kyllä minä olen haaveillut Steinwaysta, harmi vaan että en ole ökyrikas.

Olen monesti miettinyt, että säästän hirmuisia määriä rahaa elämässäni, koska korvani ei erota, minkä merkkisellä pianolla soitetaan.

Hassuinta on, että monet hifistelijät eivät ollenkaan tajua, että toiset eivät kuule eivätkä ole eroa koskaan kuulleetkaan.

Lyhyesti sanoen: hyvä soittaja ja huono soitin kuulostaa aina paremmalta kuin huono soittaja ja hyvä soitin.

Enemmän vielä ihmetyttää se, että nämä ihmiset eivät voi elää ilman jotain musiikinkuunteluhuonetta. Vedän tästä sen johtopäätöksen, että pienikin soraääni aiheuttaa suunnatonta tuskaa ja käytän asiaa hyväkseni.

AP, miehesi ei tule tuosta muuttumaan ja loppuelämäsi tulee olemaan sitten tuota samaa kitkuttelua.

Miehessä on varmasti paljon hyvää, mutta yhteiselämä ei ole tuollaista. Miksi suostut tuohon? Missä on itsekunnioituksesi?

Et saa tuosta suhteessa muuta kuin ikävän elämän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin ihan samassa tilanteessa. Otin eron 15 vuoden avioliiton jälkeen. En enää kestänyt sitä, että aikuiset elävät samassa perheessä täysin eri elintasoa. Todella huono esimerkki perhe-elämästä myös lapsiöle. Nyt oma talous on omissa käsissä enkä vaihtaisi tätä mihinkään.

Teidän täytyy sopia oikeudenmukaiset säännöt rahankäyttöön ja sen jakautumiseen. Muuten menetät itsekunnioituksesi.

Kiitos viestistäsi ja kiitos tsempistä, ne on harvassa! Voisin tehdä enemmänkin töitä, mutta silloin aika lasteni kanssa vähenisi. En haluaisi sitä. Mies elää omaa rikasta elämää, ajaa kalliilla autolla, ostaa kallista elektroniikkaa jne.

Olen yrittänyt keskustella, mutta ei tajua miten en tienaa enempää. Hänellä ei ole normi maalaisjärkeä.

Ap

Itsekin kerroin miehelleni oman palkkatasoni. Se ei ikinä uponnut kaaliin, vaan hän oli elatusta laskiessamme aivan ihmeissään tulotasostani. Olin kyllä sen sanonut ja sanonut, että tilanne on epäoikeudenmukainen. En tiedä, ehkä jotkut ihmiset vain ovat niin täydellisen itsekeskeisiä että tällaiset asiat vain eivät kiinnosta sen vertaa että niitä mitenkään rekisteröitäisiin.

Olen niin pahoillani tilanteestasi. Suoraan sanoen raivo nousee pintaan kun ajattelenkin sitä. Koin tilanteen itse niin nöyryyttävänä. Toivon että löydätte tien eteenpäin, ehkä ammattilaisapu ei olisi pahitteeksi? Tai puhuminen asiasta miehen perheen kanssa, jos he puhuisivat sitten hänelle järkeä?

Niin, että vaikka mies on itse käynyt koulunsa ja edennyt urallaan menestyksekkäästi, niin tuosta noin vain melkeinpä puolet kuuluisi sinulle vain koska olet synnyttänyt miehen lapset? Eipä kuulosta kovin reilulta.

Ystävä hyvä, harvan naisen ainoa panos perheessä on ”vain” lasten synnyttäminen miehelle.

No joo, kassien tyhjentäminen jne. Mutta pointti siis siinä, että lasten kasvatus + taloudenhoito ovat asioita joihin kykenee kymmenen naista tusinasta. Mutta niitä miehiä joilla riittää tarpeeksi älliä ja periksiantamattomuutta menestyä hyvin työelämässä ei niin vain löydykään. Tavallisen miehen kanssa naisella ja lapsilla ei alunperinkään olisi niin hyvää elintasoa, mutta silti nainen valittaa, ettei mies anna rahojansa.

Se on kyllä totta, että miehiä joilla älli riittää menestymiseen, on harvassa. Valtaosa esimerkiksi lääkäreistä ja juristeista on naisia. Naisilla yleensä ottaen on paremmat kognitiiviset taidot kuin miehillä, joten tuossa lienee selitys siihen että useimmilta onnistuu lastenkasvatuskin.

Oma kysymyksensä sitten on, onko naisella oikeus vaatia miestä, jolla olisi äly ja elämänhallinta samalla tasolla kuin itsellään.

Harmi kun älykkyystestit eivät puolla sanomaasi, mutta ihan hyvä yritys kai.

Perinteisessä kuviopäättelytestissä miehet ja naiset tosiaan pärjäävät suunnilleen yhtä hyvin. Mutta ilmeisesti kuviopäättely ei korreloi elämässä menestymisen kanssa, koska naisilla koulutus, työllisyys, terveys ja elämänhallinta ovat paremmilla raiteilla. Ehkä selittävänä tekijänä on se, että naisilla on keskimäärin enemmän kielellistä älykkyyttä.

Perinteisissä matemaattis-loogista älykkyyttää mittaavissa testeissä miehet pyyhkivät naisillä pöytää. Tuo on myös ajattelu jolla suunnitellaan ja rakennetaan tietokoneet, autot, lentokoneet, satelliitit, avaruusalukset, lääkkeet, talot, ja tuhat muuta pienempää ja suurempaa asiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kovin kummoinen miljonääri. Kunnon Steinway-flyygeli maksaa lähemmäs 100k ja enemmänkin saa menemään, jos haluaa viimeisen päälle hienon soittimen.

Mutta tuohan olikin provo, eikö? 

Ihan ohis, mutta ei edes ökyrikas osta konserttisaliin tarkoitettua soitinta kotiinsa. Vähän vastaava kuin että jos olet rikas, ostat mieluummin kivan urheiluauton kuin rekan, jota et ammattiisi tarvitse ja joka ei edes mahdu autotalliisi.

Kyllä minä olen haaveillut Steinwaysta, harmi vaan että en ole ökyrikas.

Olen monesti miettinyt, että säästän hirmuisia määriä rahaa elämässäni, koska korvani ei erota, minkä merkkisellä pianolla soitetaan.

Hassuinta on, että monet hifistelijät eivät ollenkaan tajua, että toiset eivät kuule eivätkä ole eroa koskaan kuulleetkaan.

Lyhyesti sanoen: hyvä soittaja ja huono soitin kuulostaa aina paremmalta kuin huono soittaja ja hyvä soitin.

Illanistujaisissa on hyvää soittajaa vaikea saada aloittamaan, kun taas huonoa lopettamaan soittaminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin ihan samassa tilanteessa. Otin eron 15 vuoden avioliiton jälkeen. En enää kestänyt sitä, että aikuiset elävät samassa perheessä täysin eri elintasoa. Todella huono esimerkki perhe-elämästä myös lapsiöle. Nyt oma talous on omissa käsissä enkä vaihtaisi tätä mihinkään.

Teidän täytyy sopia oikeudenmukaiset säännöt rahankäyttöön ja sen jakautumiseen. Muuten menetät itsekunnioituksesi.

Kiitos viestistäsi ja kiitos tsempistä, ne on harvassa! Voisin tehdä enemmänkin töitä, mutta silloin aika lasteni kanssa vähenisi. En haluaisi sitä. Mies elää omaa rikasta elämää, ajaa kalliilla autolla, ostaa kallista elektroniikkaa jne.

Olen yrittänyt keskustella, mutta ei tajua miten en tienaa enempää. Hänellä ei ole normi maalaisjärkeä.

Ap

Itsekin kerroin miehelleni oman palkkatasoni. Se ei ikinä uponnut kaaliin, vaan hän oli elatusta laskiessamme aivan ihmeissään tulotasostani. Olin kyllä sen sanonut ja sanonut, että tilanne on epäoikeudenmukainen. En tiedä, ehkä jotkut ihmiset vain ovat niin täydellisen itsekeskeisiä että tällaiset asiat vain eivät kiinnosta sen vertaa että niitä mitenkään rekisteröitäisiin.

Olen niin pahoillani tilanteestasi. Suoraan sanoen raivo nousee pintaan kun ajattelenkin sitä. Koin tilanteen itse niin nöyryyttävänä. Toivon että löydätte tien eteenpäin, ehkä ammattilaisapu ei olisi pahitteeksi? Tai puhuminen asiasta miehen perheen kanssa, jos he puhuisivat sitten hänelle järkeä?

Niin, että vaikka mies on itse käynyt koulunsa ja edennyt urallaan menestyksekkäästi, niin tuosta noin vain melkeinpä puolet kuuluisi sinulle vain koska olet synnyttänyt miehen lapset? Eipä kuulosta kovin reilulta.

Ystävä hyvä, harvan naisen ainoa panos perheessä on ”vain” lasten synnyttäminen miehelle.

No joo, kassien tyhjentäminen jne. Mutta pointti siis siinä, että lasten kasvatus + taloudenhoito ovat asioita joihin kykenee kymmenen naista tusinasta. Mutta niitä miehiä joilla riittää tarpeeksi älliä ja periksiantamattomuutta menestyä hyvin työelämässä ei niin vain löydykään. Tavallisen miehen kanssa naisella ja lapsilla ei alunperinkään olisi niin hyvää elintasoa, mutta silti nainen valittaa, ettei mies anna rahojansa.

Se on kyllä totta, että miehiä joilla älli riittää menestymiseen, on harvassa. Valtaosa esimerkiksi lääkäreistä ja juristeista on naisia. Naisilla yleensä ottaen on paremmat kognitiiviset taidot kuin miehillä, joten tuossa lienee selitys siihen että useimmilta onnistuu lastenkasvatuskin.

Oma kysymyksensä sitten on, onko naisella oikeus vaatia miestä, jolla olisi äly ja elämänhallinta samalla tasolla kuin itsellään.

Harmi kun älykkyystestit eivät puolla sanomaasi, mutta ihan hyvä yritys kai.

Ei kai älykkyystesteillä mitata lastenkasvatus- ja kodinhoitotaitoja..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin ihan samassa tilanteessa. Otin eron 15 vuoden avioliiton jälkeen. En enää kestänyt sitä, että aikuiset elävät samassa perheessä täysin eri elintasoa. Todella huono esimerkki perhe-elämästä myös lapsiöle. Nyt oma talous on omissa käsissä enkä vaihtaisi tätä mihinkään.

Teidän täytyy sopia oikeudenmukaiset säännöt rahankäyttöön ja sen jakautumiseen. Muuten menetät itsekunnioituksesi.

Kiitos viestistäsi ja kiitos tsempistä, ne on harvassa! Voisin tehdä enemmänkin töitä, mutta silloin aika lasteni kanssa vähenisi. En haluaisi sitä. Mies elää omaa rikasta elämää, ajaa kalliilla autolla, ostaa kallista elektroniikkaa jne.

Olen yrittänyt keskustella, mutta ei tajua miten en tienaa enempää. Hänellä ei ole normi maalaisjärkeä.

Ap

Itsekin kerroin miehelleni oman palkkatasoni. Se ei ikinä uponnut kaaliin, vaan hän oli elatusta laskiessamme aivan ihmeissään tulotasostani. Olin kyllä sen sanonut ja sanonut, että tilanne on epäoikeudenmukainen. En tiedä, ehkä jotkut ihmiset vain ovat niin täydellisen itsekeskeisiä että tällaiset asiat vain eivät kiinnosta sen vertaa että niitä mitenkään rekisteröitäisiin.

Olen niin pahoillani tilanteestasi. Suoraan sanoen raivo nousee pintaan kun ajattelenkin sitä. Koin tilanteen itse niin nöyryyttävänä. Toivon että löydätte tien eteenpäin, ehkä ammattilaisapu ei olisi pahitteeksi? Tai puhuminen asiasta miehen perheen kanssa, jos he puhuisivat sitten hänelle järkeä?

Niin, että vaikka mies on itse käynyt koulunsa ja edennyt urallaan menestyksekkäästi, niin tuosta noin vain melkeinpä puolet kuuluisi sinulle vain koska olet synnyttänyt miehen lapset? Eipä kuulosta kovin reilulta.

Ystävä hyvä, harvan naisen ainoa panos perheessä on ”vain” lasten synnyttäminen miehelle.

No joo, kassien tyhjentäminen jne. Mutta pointti siis siinä, että lasten kasvatus + taloudenhoito ovat asioita joihin kykenee kymmenen naista tusinasta. Mutta niitä miehiä joilla riittää tarpeeksi älliä ja periksiantamattomuutta menestyä hyvin työelämässä ei niin vain löydykään. Tavallisen miehen kanssa naisella ja lapsilla ei alunperinkään olisi niin hyvää elintasoa, mutta silti nainen valittaa, ettei mies anna rahojansa.

Se on kyllä totta, että miehiä joilla älli riittää menestymiseen, on harvassa. Valtaosa esimerkiksi lääkäreistä ja juristeista on naisia. Naisilla yleensä ottaen on paremmat kognitiiviset taidot kuin miehillä, joten tuossa lienee selitys siihen että useimmilta onnistuu lastenkasvatuskin.

Oma kysymyksensä sitten on, onko naisella oikeus vaatia miestä, jolla olisi äly ja elämänhallinta samalla tasolla kuin itsellään.

Harmi kun älykkyystestit eivät puolla sanomaasi, mutta ihan hyvä yritys kai.

Perinteisessä kuviopäättelytestissä miehet ja naiset tosiaan pärjäävät suunnilleen yhtä hyvin. Mutta ilmeisesti kuviopäättely ei korreloi elämässä menestymisen kanssa, koska naisilla koulutus, työllisyys, terveys ja elämänhallinta ovat paremmilla raiteilla. Ehkä selittävänä tekijänä on se, että naisilla on keskimäärin enemmän kielellistä älykkyyttä.

Perinteisissä matemaattis-loogista älykkyyttää mittaavissa testeissä miehet pyyhkivät naisillä pöytää. Tuo on myös ajattelu jolla suunnitellaan ja rakennetaan tietokoneet, autot, lentokoneet, satelliitit, avaruusalukset, lääkkeet, talot, ja tuhat muuta pienempää ja suurempaa asiaa.

Perinteisissä älykkyystesteissä miehillä ja naisilla on melko lailla samat keskiarvot, ainoastaan hajonta vaihtelee.

Kun mennään älykkäimpään yhteen prosenttiin, siellä on enemmän miehiä. Se lienee se porukka, joka keksii avaruusalukset. Sinulla tuskin on sen enempää sen porukan kanssa tekemistä kuin sen hölmöimmänkään prosentin, joka myös on miehiä, mutta toki kiva ottaa kunnia heidän tekemisistään.

Mies ei kerta kaikkiaan saa ostaa liika hyvää pianoa, tietty.