Miljonäärimieheni arpoo ostaako 10te vai 5teuroa maksavan pianon itselleen. Ei osaa soittaa kuin pari sointua. Minä kitkuttelen päivästä toiseen laskien euroja, saanko ostettua tonnikalapurkin evääksi vai en. Välillä tekisi mieli ottaa ero, joutuisi öijä

Vierailija kirjoitti:

kannattaisiko ottaa se puoliso omasta tuloluokasta, niin ei tarvitsisi kitistä täällä

Sairaalloinen saituus ei riipu tuloluokasta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin ihan samassa tilanteessa. Otin eron 15 vuoden avioliiton jälkeen. En enää kestänyt sitä, että aikuiset elävät samassa perheessä täysin eri elintasoa. Todella huono esimerkki perhe-elämästä myös lapsiöle. Nyt oma talous on omissa käsissä enkä vaihtaisi tätä mihinkään.

Teidän täytyy sopia oikeudenmukaiset säännöt rahankäyttöön ja sen jakautumiseen. Muuten menetät itsekunnioituksesi.

Kiitos viestistäsi ja kiitos tsempistä, ne on harvassa! Voisin tehdä enemmänkin töitä, mutta silloin aika lasteni kanssa vähenisi. En haluaisi sitä. Mies elää omaa rikasta elämää, ajaa kalliilla autolla, ostaa kallista elektroniikkaa jne.

Olen yrittänyt keskustella, mutta ei tajua miten en tienaa enempää. Hänellä ei ole normi maalaisjärkeä.

Ap

Itsekin kerroin miehelleni oman palkkatasoni. Se ei ikinä uponnut kaaliin, vaan hän oli elatusta laskiessamme aivan ihmeissään tulotasostani. Olin kyllä sen sanonut ja sanonut, että tilanne on epäoikeudenmukainen. En tiedä, ehkä jotkut ihmiset vain ovat niin täydellisen itsekeskeisiä että tällaiset asiat vain eivät kiinnosta sen vertaa että niitä mitenkään rekisteröitäisiin.

Olen niin pahoillani tilanteestasi. Suoraan sanoen raivo nousee pintaan kun ajattelenkin sitä. Koin tilanteen itse niin nöyryyttävänä. Toivon että löydätte tien eteenpäin, ehkä ammattilaisapu ei olisi pahitteeksi? Tai puhuminen asiasta miehen perheen kanssa, jos he puhuisivat sitten hänelle järkeä?

Niin, että vaikka mies on itse käynyt koulunsa ja edennyt urallaan menestyksekkäästi, niin tuosta noin vain melkeinpä puolet kuuluisi sinulle vain koska olet synnyttänyt miehen lapset? Eipä kuulosta kovin reilulta.

Ystävä hyvä, harvan naisen ainoa panos perheessä on ”vain” lasten synnyttäminen miehelle.

No joo, kassien tyhjentäminen jne. Mutta pointti siis siinä, että lasten kasvatus + taloudenhoito ovat asioita joihin kykenee kymmenen naista tusinasta. Mutta niitä miehiä joilla riittää tarpeeksi älliä ja periksiantamattomuutta menestyä hyvin työelämässä ei niin vain löydykään. Tavallisen miehen kanssa naisella ja lapsilla ei alunperinkään olisi niin hyvää elintasoa, mutta silti nainen valittaa, ettei mies anna rahojansa.

Se on kyllä totta, että miehiä joilla älli riittää menestymiseen, on harvassa. Valtaosa esimerkiksi lääkäreistä ja juristeista on naisia. Naisilla yleensä ottaen on paremmat kognitiiviset taidot kuin miehillä, joten tuossa lienee selitys siihen että useimmilta onnistuu lastenkasvatuskin.

Oma kysymyksensä sitten on, onko naisella oikeus vaatia miestä, jolla olisi äly ja elämänhallinta samalla tasolla kuin itsellään.

Harmi kun älykkyystestit eivät puolla sanomaasi, mutta ihan hyvä yritys kai.

Perinteisessä kuviopäättelytestissä miehet ja naiset tosiaan pärjäävät suunnilleen yhtä hyvin. Mutta ilmeisesti kuviopäättely ei korreloi elämässä menestymisen kanssa, koska naisilla koulutus, työllisyys, terveys ja elämänhallinta ovat paremmilla raiteilla. Ehkä selittävänä tekijänä on se, että naisilla on keskimäärin enemmän kielellistä älykkyyttä.

Perinteisissä matemaattis-loogista älykkyyttää mittaavissa testeissä miehet pyyhkivät naisillä pöytää. Tuo on myös ajattelu jolla suunnitellaan ja rakennetaan tietokoneet, autot, lentokoneet, satelliitit, avaruusalukset, lääkkeet, talot, ja tuhat muuta pienempää ja suurempaa asiaa.

Perinteisissä älykkyystesteissä miehillä ja naisilla on melko lailla samat keskiarvot, ainoastaan hajonta vaihtelee.

Kun mennään älykkäimpään yhteen prosenttiin, siellä on enemmän miehiä. Se lienee se porukka, joka keksii avaruusalukset. Sinulla tuskin on sen enempää sen porukan kanssa tekemistä kuin sen hölmöimmänkään prosentin, joka myös on miehiä, mutta toki kiva ottaa kunnia heidän tekemisistään.

Ei kyllä tarvitse mennä ihan yhteen prosenttiin, sillä miehiä on enemmistössä jo ihan siinä 110 pisteen tienoilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin ihan samassa tilanteessa. Otin eron 15 vuoden avioliiton jälkeen. En enää kestänyt sitä, että aikuiset elävät samassa perheessä täysin eri elintasoa. Todella huono esimerkki perhe-elämästä myös lapsiöle. Nyt oma talous on omissa käsissä enkä vaihtaisi tätä mihinkään.

Teidän täytyy sopia oikeudenmukaiset säännöt rahankäyttöön ja sen jakautumiseen. Muuten menetät itsekunnioituksesi.

Kiitos viestistäsi ja kiitos tsempistä, ne on harvassa! Voisin tehdä enemmänkin töitä, mutta silloin aika lasteni kanssa vähenisi. En haluaisi sitä. Mies elää omaa rikasta elämää, ajaa kalliilla autolla, ostaa kallista elektroniikkaa jne.

Olen yrittänyt keskustella, mutta ei tajua miten en tienaa enempää. Hänellä ei ole normi maalaisjärkeä.

Ap

Itsekin kerroin miehelleni oman palkkatasoni. Se ei ikinä uponnut kaaliin, vaan hän oli elatusta laskiessamme aivan ihmeissään tulotasostani. Olin kyllä sen sanonut ja sanonut, että tilanne on epäoikeudenmukainen. En tiedä, ehkä jotkut ihmiset vain ovat niin täydellisen itsekeskeisiä että tällaiset asiat vain eivät kiinnosta sen vertaa että niitä mitenkään rekisteröitäisiin.

Olen niin pahoillani tilanteestasi. Suoraan sanoen raivo nousee pintaan kun ajattelenkin sitä. Koin tilanteen itse niin nöyryyttävänä. Toivon että löydätte tien eteenpäin, ehkä ammattilaisapu ei olisi pahitteeksi? Tai puhuminen asiasta miehen perheen kanssa, jos he puhuisivat sitten hänelle järkeä?

Niin, että vaikka mies on itse käynyt koulunsa ja edennyt urallaan menestyksekkäästi, niin tuosta noin vain melkeinpä puolet kuuluisi sinulle vain koska olet synnyttänyt miehen lapset? Eipä kuulosta kovin reilulta.

Ystävä hyvä, harvan naisen ainoa panos perheessä on ”vain” lasten synnyttäminen miehelle.

No joo, kassien tyhjentäminen jne. Mutta pointti siis siinä, että lasten kasvatus + taloudenhoito ovat asioita joihin kykenee kymmenen naista tusinasta. Mutta niitä miehiä joilla riittää tarpeeksi älliä ja periksiantamattomuutta menestyä hyvin työelämässä ei niin vain löydykään. Tavallisen miehen kanssa naisella ja lapsilla ei alunperinkään olisi niin hyvää elintasoa, mutta silti nainen valittaa, ettei mies anna rahojansa.

Se on kyllä totta, että miehiä joilla älli riittää menestymiseen, on harvassa. Valtaosa esimerkiksi lääkäreistä ja juristeista on naisia. Naisilla yleensä ottaen on paremmat kognitiiviset taidot kuin miehillä, joten tuossa lienee selitys siihen että useimmilta onnistuu lastenkasvatuskin.

Oma kysymyksensä sitten on, onko naisella oikeus vaatia miestä, jolla olisi äly ja elämänhallinta samalla tasolla kuin itsellään.

Harmi kun älykkyystestit eivät puolla sanomaasi, mutta ihan hyvä yritys kai.

Perinteisessä kuviopäättelytestissä miehet ja naiset tosiaan pärjäävät suunnilleen yhtä hyvin. Mutta ilmeisesti kuviopäättely ei korreloi elämässä menestymisen kanssa, koska naisilla koulutus, työllisyys, terveys ja elämänhallinta ovat paremmilla raiteilla. Ehkä selittävänä tekijänä on se, että naisilla on keskimäärin enemmän kielellistä älykkyyttä.

Perinteisissä matemaattis-loogista älykkyyttää mittaavissa testeissä miehet pyyhkivät naisillä pöytää. Tuo on myös ajattelu jolla suunnitellaan ja rakennetaan tietokoneet, autot, lentokoneet, satelliitit, avaruusalukset, lääkkeet, talot, ja tuhat muuta pienempää ja suurempaa asiaa.

Perinteisissä älykkyystesteissä miehillä ja naisilla on melko lailla samat keskiarvot, ainoastaan hajonta vaihtelee.

Kun mennään älykkäimpään yhteen prosenttiin, siellä on enemmän miehiä. Se lienee se porukka, joka keksii avaruusalukset. Sinulla tuskin on sen enempää sen porukan kanssa tekemistä kuin sen hölmöimmänkään prosentin, joka myös on miehiä, mutta toki kiva ottaa kunnia heidän tekemisistään.

Ei kyllä tarvitse mennä ihan yhteen prosenttiin, sillä miehiä on enemmistössä jo ihan siinä 110 pisteen tienoilla.

Tai 90 pisteen tienoilla.

Minä olin joskus tuollainen vähän höpsö. Luulin että en ansaitse mitään mieheltä, enkä oikein välittänyt rahasta. Nyttemmin olen tajunnut, että elämässä voi tapahtua mitä vaan ja rahaa on oltava turvaksi.  Kukaan muu ei todennäköisesti tule sinulle rahaa antamaan, se sinun on tehtävä itse itsellesi.

Jos laitat lapset päiväkotiin, voit mennä töihin ja pitää ihan itse oma palkkasi.  ÄLÄ ole liian kiltti. Miehesi vaikuttaa itsekkäältä ja sinä yksinkertaiselta.

Vierailija kirjoitti:

Minä olin joskus tuollainen vähän höpsö. Luulin että en ansaitse mitään mieheltä, enkä oikein välittänyt rahasta. Nyttemmin olen tajunnut, että elämässä voi tapahtua mitä vaan ja rahaa on oltava turvaksi.  Kukaan muu ei todennäköisesti tule sinulle rahaa antamaan, se sinun on tehtävä itse itsellesi.

Jos laitat lapset päiväkotiin, voit mennä töihin ja pitää ihan itse oma palkkasi.  ÄLÄ ole liian kiltti. Miehesi vaikuttaa itsekkäältä ja sinä yksinkertaiselta.

Se on juuri noin. Usein tuohon havahtuu liian myöhään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olin joskus tuollainen vähän höpsö. Luulin että en ansaitse mitään mieheltä, enkä oikein välittänyt rahasta. Nyttemmin olen tajunnut, että elämässä voi tapahtua mitä vaan ja rahaa on oltava turvaksi.  Kukaan muu ei todennäköisesti tule sinulle rahaa antamaan, se sinun on tehtävä itse itsellesi.

Jos laitat lapset päiväkotiin, voit mennä töihin ja pitää ihan itse oma palkkasi.  ÄLÄ ole liian kiltti. Miehesi vaikuttaa itsekkäältä ja sinä yksinkertaiselta.

Se on juuri noin. Usein tuohon havahtuu liian myöhään.

Näissä monesti on tilanne että luullaan että on pakko kuitenkin olla jotain keskinäistä kunnioittamista, välittämistä tai muuta vielä jäljellä. Herätys usein tulee juurikin siinä vaiheessa kun kamelin selkä katkeaa ja ymmärtää että niinkutsutun läheisen mielestä voisi asua vaikka veneen alla piestävänä eikä se vaikuttaisi sen läheisen elämään tai tunnelmaan mitenkään.

En ymmärrä miten voi suhtautua niin kylmäkiskoisesti mukamas rakastamaansa ihmiseen? Että oikeasti voi elää tilanteessa, jossa itse voi tehdä ja hankkia mitä tahansa ja puoliso laskeskelee bensarahoja. Siinä on tosiaan molemminpuolinen kunnioitus kadonnut jo aikaa sitten.

Olen liian kiltti ja monesti esim ystävät ovat sitä käyttäneet hyväksi. Mies on sinänsä ok, nyt vanhemmiten alkanut häiritsemään tuo eriarvoisuus. Minä teen 100% kotityöt ja hoidan lapset 24/7 oman työni lisäksi. Mies ei ole koskaan vaippaa vaihtanut. En ole sitä pyytänyt koska hänellä erittäin vaativa työ, jonka tekee perusteellisesti.

Olen yrittänyt asiasta puhua, mutta mies ei ymmärrä kuin kemian kaavoja, Ihan sama kuin seinälle puhuisi. En tahtoisi lasten takia jättää.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Olen liian kiltti ja monesti esim ystävät ovat sitä käyttäneet hyväksi. Mies on sinänsä ok, nyt vanhemmiten alkanut häiritsemään tuo eriarvoisuus. Minä teen 100% kotityöt ja hoidan lapset 24/7 oman työni lisäksi. Mies ei ole koskaan vaippaa vaihtanut. En ole sitä pyytänyt koska hänellä erittäin vaativa työ, jonka tekee perusteellisesti.

Olen yrittänyt asiasta puhua, mutta mies ei ymmärrä kuin kemian kaavoja, Ihan sama kuin seinälle puhuisi. En tahtoisi lasten takia jättää.

Ap

Mitä jos sinulle käy jotain ja KAIKKI on ollut sinun vastuullasi? Miten miehesi pärjää ja eritoten - miten lapsenne pärjäävät? Nyt järki käteen ja vastuunjakoa koko perheen hyvinvoinnin hyväksi. Mikään työ ei ole niin vaativaa ettei ihminen voisi vaippaa vaihtaa, ajatuskin on naurettava. Oikeasti, sinun on aika herätä!

Jos mies on mustavalkoinen aussityyppinen insinööri, ei häneltä kannata odottaa ymmärrystä ja empatiaa. Vain selkeä kaavio tai lasku auttaa. Eli paperille sinun ja hänen tulot ja kaikki kuukausittaiset menot, asumisen, talouden pyörittämisen, lasten menot. (Sinun vanhempiesi menot eivät ole teidän talouttanne, se on oma valintasi.) Sitten jaatte ne yhteiset menot kahtia ja miehelle eteen summa, minkä hän siirtää yhteiselle taloustilille kuukausittain. Jos sinä et ole töissä, on syytä mennä töihin, jos lapsesi ei ole aivan pieni. Niin muutkin ihmiset joutuvat tekemään. (Ymmärsinkö oikein, että huolehdit myös vanhempiesi kuluista? Oletko muualta kotoisin? Suomessa myös naiset menevät töihin eikä täällä lapset maksa vanhempiensa elämistä, vanhemmatkin elättävät itsensä omilla eläkkeillään. Jos heillä ei ole eläkkeitä, heidän on syytä hakea toimentulotukea eikä elää sinun kustannuksellasi.)

Vierailija kirjoitti:

Jos mies on mustavalkoinen aussityyppinen insinööri, ei häneltä kannata odottaa ymmärrystä ja empatiaa. Vain selkeä kaavio tai lasku auttaa. Eli paperille sinun ja hänen tulot ja kaikki kuukausittaiset menot, asumisen, talouden pyörittämisen, lasten menot. (Sinun vanhempiesi menot eivät ole teidän talouttanne, se on oma valintasi.) Sitten jaatte ne yhteiset menot kahtia ja miehelle eteen summa, minkä hän siirtää yhteiselle taloustilille kuukausittain. Jos sinä et ole töissä, on syytä mennä töihin, jos lapsesi ei ole aivan pieni. Niin muutkin ihmiset joutuvat tekemään. (Ymmärsinkö oikein, että huolehdit myös vanhempiesi kuluista? Oletko muualta kotoisin? Suomessa myös naiset menevät töihin eikä täällä lapset maksa vanhempiensa elämistä, vanhemmatkin elättävät itsensä omilla eläkkeillään. Jos heillä ei ole eläkkeitä, heidän on syytä hakea toimentulotukea eikä elää sinun kustannuksellasi.)

Tulowro kuulostaa olevan sellainen, että pakolliset menot on syytä jakaa suhteessa tuloihin. Ja mies ottaa osansa lastenhoidosta ja lasten elämään osallistumisesta. Se on lasten, miehen ja ap:n etu.

Olen normitöissä varhaiskasvatuksen opettajana, äitiyslomaa olen pitänyt max 1 kk. En ole yhteiskunnan elätti. Äitini saa minimieläkkeen, isäni hieman enemmän, mutta talous on tosi tiukkaa heillä siksi autan.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kannattaisiko ottaa se puoliso omasta tuloluokasta, niin ei tarvitsisi kitistä täällä

Monet parit aloittavat samasta tuloluokasta. Sitten toinen tekee enemmän uraa ja rahaa, kun yhteisistä lapsista huolehtiikin se jo lähtökohtaisesti huonompituloinen nainen. Mahdollisesti miehen ulkomailla tuöskentelyn aikaan ilman mitään tuloja ja eläkekertymiä. Niin se elämä joskus menee, ennakoimatta.

Ennakoimatta? Kyllähän tuollainen nainen on jo päättänyt ettähän jää kotiin hoitamaan lapsia, koska se on "naisen tehtävä"'

Ap, palkat ja laskut on numeroita. Pyydä miestä tekemään sinun kanssasi excel-taulukko teidän tuloista ja menoista. Hän varmasti ymmärtää taulukoiden ja numeroiden päälle. Jos hän ei ylläpidä tulieroanne ilkeyttään, te voitte muuttaa käytäntöjänne. Jos hänellä on autismityyppisiä piirteitä, hänelle pitää vaan kertoa selkeästi, mitä haluat teidän avioliitolta ja taloudelta.

Asutko siis ulkomailla? Koska Suomessa kukaan ei ole äitiyslomalla max 1kk. Tai sitten tämä aloitus on muutenkin ihan höpöä.

Auta vanhempiasi niin, että hommaat heille sosiaaliturvan kuntoon. Jos eläke ei riitä pakollisiin menoihin, täytyy hakea muuta lisäksi. Se on sekä sinun että heidän etunsa.