Polttomoottoreiden valmistus ja bensa-autoilu loppuu
Näin käy, mutta koska meitä köyhiäkin on, bensa-autoilla on kysyntää vielä kauan tuonkin jälkeen. https://www.iltalehti.fi/talous/a/f6621ba2-72a0-49b0-bc19-eb1ae0b0d9ed
Kommentit (45235)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Plug-in-hybridit menettävät matalapäästöisen auton statuksen EU:ssa
https://www.transportenvironment.org/discover/plug-in-hybrids-to-lose-l…
Sellaisella EU-statuksella ei esim. Suomessa ole ollut mitään merkitystä.
Ei mitään muuta merkitystä kuin korkeammat verot, alueelliset käyttörajoitukset, kalliimmat valmistuskustannukset, kun yritys joutuu ottamaan kalliimpaa lainaa eli kalliimmat autot.
Suomen verotus ja autojen käytön mahdolliset rajoitukset ovat olleet ihan omaa lainsäädäntöämme. Ei niissä ole näillä EU-statuksilla ollut mitään merkitystä.
Kyllä tuolla on iso merkitys hybridien omistajille, kun niitäkin kohdellaan saasteautoina 2026 alkaen, kuten muitakin fossiiliautoja. Ei tule mitään helpotuksia mutta kaikki sanktiot tulevat. Esim hankintatukia ei saa enää myöntää niille ja kaikki fossiilien rajoitukset tulevat niillekin.
Suomessa ei ole ollut missään vaiheessa hankintatukia hybridiautoille.
Kukaan ei ole sellaista väittänytkään.
Esim Helsinki myöntään pysäköintialennuksen vähäpäästöisille autoille 50%. Oletettavasti 2026 alkaen tämä muuttuu koskemaan vain täyssähköautoja ja muita nollapäästöisiä autoja (jos sellaisia tulee myyntiin).
Paitsi puhunut niiden poistumisesta. Sellainen ei voi poistua jota ei ole ollutkaan.
Helsinki toki saa antaa tai olla antamatta alennuksia miten haluaa eikä EU:lla ole siinä mitään tekemistä. Ja Helsinkin on muuten jo nyt kiristänyt niitä päästörajoja.
kyse oli EU:sta / Euroopasta. Ei Suomesta. Suomen automarkkina on niin pieni, että muiden markkinoiden päätökset vaikuttavat suuresti siihen, mitä autoja Suomeen tulee uusina ja käytettyin-
Tietyssä mitassa mutta ei lopulta niin paljon kuin luulisi. Myös Euroopan sisällä erilaisten autojen kysyntä ja haluttavuus vaihtelee erilaisia syistä johtuen varsin paljon. Ja koska autonavalmistus on globaali ala, erilaisia autoja on kyllä aina tarjolla.
Saksassa on pian kysyntää vetykäyttöisille henkilöautoillekin koska vetyverkosto kattaa jo koko maan.
Kattaa mutta sen kapasiteetti on vielä todella onneton. Yksi vetyasema pystyy palvelemaan alle sataa autoa vuorokaudessa.
Sulla on hauska tapa vetää "faktoja" hatustasi, sebbo.
Onko? Esim. vetyauto Mirain tankin koko on noin 5kg vetyä. Normaalin yhden tankkauspisteen vetyaseman kapasiteetti on yleensä joitakin satoja kiloja vuorokaudessa. Esim. tästä likistä voit katsoa Britanian tankkausasemien kapasiteetin (https://www.statista.com/statistics/1292494/largest-hydrogen-fuel-stati…). Pienimmät asemat ovat kapasiteetiltaan vain 80 kg/vrk ja isoimmatkin 360-1500kg/vrk. Tuo yksittäinen suurinkin siis palvelee maksimissaan 300 autoa vuorokaudessa jos niitä tulee tasaisena virtana 24/7. Ja siinä pitää jo olla useita tankkauspisteitä samassa asemassa.
Vetytankkauksen akilleen kantapää on suuri paine jonka vety vaatii. Asema pitää siksi paineista uudestaan aina parin tankkauksen jälkeen ja se vie joka kerta 5-10 minuuttia jolloin autoja ei voi tankata.
Vetyasemia on eri tosiaan eri kokoisia. Se on ainoa joka jutussasi pitää paikkansa.
No on eri kokoisia ja kuten huomasit niin isoimpien ja kalleimpienkaan kapasiteetti ei ole lopulta kovin iso. Vai oliko jotain jota et noissa laskelmissa ymmärtänyt?
Kerro yksikin syy millä tavalla sähköauto tekisi perheemme arjesta helpompaa kuin polttomoottoriauto?
Vaihdoit sitten aihetta kun vetyasemien kapasiteetti ei ollutkaan niin ylivertainen kuin ajattelit.
.
Sinun "laskelmiesi" mukaan.
Osoita ne vääriksi niin voimme jatkaa keskustelua.
Osoita sinä väitteesi ensin todeksi.
No siinä oli linkki sivustoon ja keroi Britaninan asemien päiväkapasiteetin sekä laskelma joka perustui siihen mitä vetyauto tyypillisesti sitä vetyä tankkaa. Mitä muuta siitä pitää vielä osoittaa?
Meinaatko, että kapasiteettia ei enää voida kasvattaa?
No tässä vähän nykytilannetta amerikan asemista:
https://www.autoweek.com/news/technology/g32203425/10-things-about-hydr…
"Roughly 80% of hydrogen refueling stations now have a capacity of 150 to 200 kilograms of hydrogen. A typical fill-up takes, maybe, 3 kilograms or a little more, in my experience. So a typical station can fill up between 50 and 67 hydrogen fuel cell cars before running out of H2."
Tuohan koskee vetyasemia, joihin vetyä toimitetaan. Se ei koske vetyasemia, joissa vetyä myös tehdään.
No niitä saakin sitten etsiä... Sitäpaitsi se tekeminen ei muuta sitä että se tankkauskapasiteetti ei ole niin iso kuin mitä moni kuvittelee. Se ei mene yhtä nopeasti kuin bensan tankkaus.
Kuitenkin on paljon nopeampi kuin sähköautojen lataus.
On jos sinne asemalla ei joudu jonottamaan. .
Ihan sama asia on sähköautojen latauspisteiden kanssa.
Sinne vain tarvitsee mennä keskimäärin noin joka kymmenes lataus koska muut tehdään kotona.
Jos on siihen mahdollisuus. Meillä ei ole. Eikä kukaan ole vieläkään kertonut, miksi sähköauto edes kannattaisi hankkia.
No edelleenkään latausasemille ei useimmiten tarvitse jonottaa. Ja jos tarvitsee niin jonotusaika on max. 5 minuuttia.
Linkki jonotusaikaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei ole kertonut vieläkään miksi sähköauto edes kannattaisi hankkia.
Ei tarvitse ajaa enää pakokaasuja hastellen vehkeellä jonka moottori perustuu mäntien ja venttiilien raivokkaalle vispaamiselle.
Halvemmaksi se tulee kuin sähköautot, joiden akut on loppu 8 - 10 vuodessa.
Ja sinullahan oli jotain faktaa tuosta akun käyttöiästä?
Brittitutkimus: Joidenkin sähköautojen akun elinikä on vain noin 8 vuotta
Jotkut akkutakuut sallivat akkukapasiteetin laskevan jopa 70% asti ennen kuin takuu korvaa. Huolestuttavaa tässä on se että tuo 70% asti heikkenemisen jälkeen akun kunto voi romahtaa jopa nopeammin:
" Olemme havainneet, että akun kunnon laskiessa noin 70 prosenttiin alkuperäisestä varauksesta, se alkaa heikkenemään aiempaa nopeammin, sanoo Silver Power Systemsin projektipäällikkö Liam Mifsud Autocarille."
Jotain esimerkkejä
-"Tesla Model S -mallien akut olivat kuluneet 4,5 vuoden jälkeen keskimäärin 10 prosenttia." eli akku vaihtokunnossa keskimäärin 13,5v ikäisenä
-"Nissan Leaf -yksilöiden keskimääräinen akun kuluminen kuuden vuoden jälkeen oli 23 prosenttia" eli akku vaihtokunnossa jo 8v jälkeenhttps://www.iltalehti.fi/sahkoautot/a/93f915b9-08c8-4570-994d-b131ee48a…
Tämä on hieman huolestuttavaa niin käytettyjen ostajien kuin autojen arvonsäilymisen kannalta.
SInulla on tuossa pari pientä väärinkäsitystä. Ensinnäkin tuo alkupään Nissan Leaf on nimenomaan se sähköautomalli joka on kuuluisa siitä että sen akut vanhenevat nopeasti. Se sama ei koska yhtään samassa mitassa muita sähköautoja eikä enää edes uudempia Leafeja.
Toisekseen se 70% taso ei tarkoita että akku olisi vaihtokunnossa. Se on raja joka on asetettu akkutakuun rajaksi. Suurin osa autoista on akkutakuun aikana (yleensä 8 vuotta) vielä paljon sen yläpuolella ja laskee siihen vasta paljon sen jälkeen. Niillä voi myös ajaa ihan hyvin myös sen jälkeen. Esim. Tesloissa ne toimintasäteet ovat tyypillisesti 400 km hujakoilla joten 70% tasollakin päästään vielä melkein 300 km.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Plug-in-hybridit menettävät matalapäästöisen auton statuksen EU:ssa
https://www.transportenvironment.org/discover/plug-in-hybrids-to-lose-l…
Sellaisella EU-statuksella ei esim. Suomessa ole ollut mitään merkitystä.
Ei mitään muuta merkitystä kuin korkeammat verot, alueelliset käyttörajoitukset, kalliimmat valmistuskustannukset, kun yritys joutuu ottamaan kalliimpaa lainaa eli kalliimmat autot.
Suomen verotus ja autojen käytön mahdolliset rajoitukset ovat olleet ihan omaa lainsäädäntöämme. Ei niissä ole näillä EU-statuksilla ollut mitään merkitystä.
Kyllä tuolla on iso merkitys hybridien omistajille, kun niitäkin kohdellaan saasteautoina 2026 alkaen, kuten muitakin fossiiliautoja. Ei tule mitään helpotuksia mutta kaikki sanktiot tulevat. Esim hankintatukia ei saa enää myöntää niille ja kaikki fossiilien rajoitukset tulevat niillekin.
Suomessa ei ole ollut missään vaiheessa hankintatukia hybridiautoille.
Kukaan ei ole sellaista väittänytkään.
Esim Helsinki myöntään pysäköintialennuksen vähäpäästöisille autoille 50%. Oletettavasti 2026 alkaen tämä muuttuu koskemaan vain täyssähköautoja ja muita nollapäästöisiä autoja (jos sellaisia tulee myyntiin).
Paitsi puhunut niiden poistumisesta. Sellainen ei voi poistua jota ei ole ollutkaan.
Helsinki toki saa antaa tai olla antamatta alennuksia miten haluaa eikä EU:lla ole siinä mitään tekemistä. Ja Helsinkin on muuten jo nyt kiristänyt niitä päästörajoja.
kyse oli EU:sta / Euroopasta. Ei Suomesta. Suomen automarkkina on niin pieni, että muiden markkinoiden päätökset vaikuttavat suuresti siihen, mitä autoja Suomeen tulee uusina ja käytettyin-
Tietyssä mitassa mutta ei lopulta niin paljon kuin luulisi. Myös Euroopan sisällä erilaisten autojen kysyntä ja haluttavuus vaihtelee erilaisia syistä johtuen varsin paljon. Ja koska autonavalmistus on globaali ala, erilaisia autoja on kyllä aina tarjolla.
Saksassa on pian kysyntää vetykäyttöisille henkilöautoillekin koska vetyverkosto kattaa jo koko maan.
Kattaa mutta sen kapasiteetti on vielä todella onneton. Yksi vetyasema pystyy palvelemaan alle sataa autoa vuorokaudessa.
Sulla on hauska tapa vetää "faktoja" hatustasi, sebbo.
Onko? Esim. vetyauto Mirain tankin koko on noin 5kg vetyä. Normaalin yhden tankkauspisteen vetyaseman kapasiteetti on yleensä joitakin satoja kiloja vuorokaudessa. Esim. tästä likistä voit katsoa Britanian tankkausasemien kapasiteetin (https://www.statista.com/statistics/1292494/largest-hydrogen-fuel-stati…). Pienimmät asemat ovat kapasiteetiltaan vain 80 kg/vrk ja isoimmatkin 360-1500kg/vrk. Tuo yksittäinen suurinkin siis palvelee maksimissaan 300 autoa vuorokaudessa jos niitä tulee tasaisena virtana 24/7. Ja siinä pitää jo olla useita tankkauspisteitä samassa asemassa.
Vetytankkauksen akilleen kantapää on suuri paine jonka vety vaatii. Asema pitää siksi paineista uudestaan aina parin tankkauksen jälkeen ja se vie joka kerta 5-10 minuuttia jolloin autoja ei voi tankata.
Vetyasemia on eri tosiaan eri kokoisia. Se on ainoa joka jutussasi pitää paikkansa.
No on eri kokoisia ja kuten huomasit niin isoimpien ja kalleimpienkaan kapasiteetti ei ole lopulta kovin iso. Vai oliko jotain jota et noissa laskelmissa ymmärtänyt?
Kerro yksikin syy millä tavalla sähköauto tekisi perheemme arjesta helpompaa kuin polttomoottoriauto?
Vaihdoit sitten aihetta kun vetyasemien kapasiteetti ei ollutkaan niin ylivertainen kuin ajattelit.
.
Sinun "laskelmiesi" mukaan.
Osoita ne vääriksi niin voimme jatkaa keskustelua.
Osoita sinä väitteesi ensin todeksi.
No siinä oli linkki sivustoon ja keroi Britaninan asemien päiväkapasiteetin sekä laskelma joka perustui siihen mitä vetyauto tyypillisesti sitä vetyä tankkaa. Mitä muuta siitä pitää vielä osoittaa?
Meinaatko, että kapasiteettia ei enää voida kasvattaa?
No tässä vähän nykytilannetta amerikan asemista:
https://www.autoweek.com/news/technology/g32203425/10-things-about-hydr…
"Roughly 80% of hydrogen refueling stations now have a capacity of 150 to 200 kilograms of hydrogen. A typical fill-up takes, maybe, 3 kilograms or a little more, in my experience. So a typical station can fill up between 50 and 67 hydrogen fuel cell cars before running out of H2."
Tuohan koskee vetyasemia, joihin vetyä toimitetaan. Se ei koske vetyasemia, joissa vetyä myös tehdään.
No niitä saakin sitten etsiä... Sitäpaitsi se tekeminen ei muuta sitä että se tankkauskapasiteetti ei ole niin iso kuin mitä moni kuvittelee. Se ei mene yhtä nopeasti kuin bensan tankkaus.
Kuitenkin on paljon nopeampi kuin sähköautojen lataus.
On jos sinne asemalla ei joudu jonottamaan. .
Ihan sama asia on sähköautojen latauspisteiden kanssa.
Sinne vain tarvitsee mennä keskimäärin noin joka kymmenes lataus koska muut tehdään kotona.
Jos on siihen mahdollisuus. Meillä ei ole. Eikä kukaan ole vieläkään kertonut, miksi sähköauto edes kannattaisi hankkia.
No edelleenkään latausasemille ei useimmiten tarvitse jonottaa. Ja jos tarvitsee niin jonotusaika on max. 5 minuuttia.
Linkki jonotusaikaan?
No laita itse linkki tilastoon joka kertoo että pitää yleensä edes normaalisti jonottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Plug-in-hybridit menettävät matalapäästöisen auton statuksen EU:ssa
https://www.transportenvironment.org/discover/plug-in-hybrids-to-lose-l…
Sellaisella EU-statuksella ei esim. Suomessa ole ollut mitään merkitystä.
Ei mitään muuta merkitystä kuin korkeammat verot, alueelliset käyttörajoitukset, kalliimmat valmistuskustannukset, kun yritys joutuu ottamaan kalliimpaa lainaa eli kalliimmat autot.
Suomen verotus ja autojen käytön mahdolliset rajoitukset ovat olleet ihan omaa lainsäädäntöämme. Ei niissä ole näillä EU-statuksilla ollut mitään merkitystä.
Kyllä tuolla on iso merkitys hybridien omistajille, kun niitäkin kohdellaan saasteautoina 2026 alkaen, kuten muitakin fossiiliautoja. Ei tule mitään helpotuksia mutta kaikki sanktiot tulevat. Esim hankintatukia ei saa enää myöntää niille ja kaikki fossiilien rajoitukset tulevat niillekin.
Suomessa ei ole ollut missään vaiheessa hankintatukia hybridiautoille.
Kukaan ei ole sellaista väittänytkään.
Esim Helsinki myöntään pysäköintialennuksen vähäpäästöisille autoille 50%. Oletettavasti 2026 alkaen tämä muuttuu koskemaan vain täyssähköautoja ja muita nollapäästöisiä autoja (jos sellaisia tulee myyntiin).
Paitsi puhunut niiden poistumisesta. Sellainen ei voi poistua jota ei ole ollutkaan.
Helsinki toki saa antaa tai olla antamatta alennuksia miten haluaa eikä EU:lla ole siinä mitään tekemistä. Ja Helsinkin on muuten jo nyt kiristänyt niitä päästörajoja.
kyse oli EU:sta / Euroopasta. Ei Suomesta. Suomen automarkkina on niin pieni, että muiden markkinoiden päätökset vaikuttavat suuresti siihen, mitä autoja Suomeen tulee uusina ja käytettyin-
Tietyssä mitassa mutta ei lopulta niin paljon kuin luulisi. Myös Euroopan sisällä erilaisten autojen kysyntä ja haluttavuus vaihtelee erilaisia syistä johtuen varsin paljon. Ja koska autonavalmistus on globaali ala, erilaisia autoja on kyllä aina tarjolla.
Saksassa on pian kysyntää vetykäyttöisille henkilöautoillekin koska vetyverkosto kattaa jo koko maan.
Kattaa mutta sen kapasiteetti on vielä todella onneton. Yksi vetyasema pystyy palvelemaan alle sataa autoa vuorokaudessa.
Sulla on hauska tapa vetää "faktoja" hatustasi, sebbo.
Onko? Esim. vetyauto Mirain tankin koko on noin 5kg vetyä. Normaalin yhden tankkauspisteen vetyaseman kapasiteetti on yleensä joitakin satoja kiloja vuorokaudessa. Esim. tästä likistä voit katsoa Britanian tankkausasemien kapasiteetin (https://www.statista.com/statistics/1292494/largest-hydrogen-fuel-stati…). Pienimmät asemat ovat kapasiteetiltaan vain 80 kg/vrk ja isoimmatkin 360-1500kg/vrk. Tuo yksittäinen suurinkin siis palvelee maksimissaan 300 autoa vuorokaudessa jos niitä tulee tasaisena virtana 24/7. Ja siinä pitää jo olla useita tankkauspisteitä samassa asemassa.
Vetytankkauksen akilleen kantapää on suuri paine jonka vety vaatii. Asema pitää siksi paineista uudestaan aina parin tankkauksen jälkeen ja se vie joka kerta 5-10 minuuttia jolloin autoja ei voi tankata.
Vetyasemia on eri tosiaan eri kokoisia. Se on ainoa joka jutussasi pitää paikkansa.
No on eri kokoisia ja kuten huomasit niin isoimpien ja kalleimpienkaan kapasiteetti ei ole lopulta kovin iso. Vai oliko jotain jota et noissa laskelmissa ymmärtänyt?
Kerro yksikin syy millä tavalla sähköauto tekisi perheemme arjesta helpompaa kuin polttomoottoriauto?
Vaihdoit sitten aihetta kun vetyasemien kapasiteetti ei ollutkaan niin ylivertainen kuin ajattelit.
.
Sinun "laskelmiesi" mukaan.
Osoita ne vääriksi niin voimme jatkaa keskustelua.
Osoita sinä väitteesi ensin todeksi.
No siinä oli linkki sivustoon ja keroi Britaninan asemien päiväkapasiteetin sekä laskelma joka perustui siihen mitä vetyauto tyypillisesti sitä vetyä tankkaa. Mitä muuta siitä pitää vielä osoittaa?
Meinaatko, että kapasiteettia ei enää voida kasvattaa?
No tässä vähän nykytilannetta amerikan asemista:
https://www.autoweek.com/news/technology/g32203425/10-things-about-hydr…
"Roughly 80% of hydrogen refueling stations now have a capacity of 150 to 200 kilograms of hydrogen. A typical fill-up takes, maybe, 3 kilograms or a little more, in my experience. So a typical station can fill up between 50 and 67 hydrogen fuel cell cars before running out of H2."
Tuohan koskee vetyasemia, joihin vetyä toimitetaan. Se ei koske vetyasemia, joissa vetyä myös tehdään.
No niitä saakin sitten etsiä... Sitäpaitsi se tekeminen ei muuta sitä että se tankkauskapasiteetti ei ole niin iso kuin mitä moni kuvittelee. Se ei mene yhtä nopeasti kuin bensan tankkaus.
Kuitenkin on paljon nopeampi kuin sähköautojen lataus.
On jos sinne asemalla ei joudu jonottamaan. .
Ihan sama asia on sähköautojen latauspisteiden kanssa.
Sinne vain tarvitsee mennä keskimäärin noin joka kymmenes lataus koska muut tehdään kotona.
Jos on siihen mahdollisuus. Meillä ei ole. Eikä kukaan ole vieläkään kertonut, miksi sähköauto edes kannattaisi hankkia.
No edelleenkään latausasemille ei useimmiten tarvitse jonottaa. Ja jos tarvitsee niin jonotusaika on max. 5 minuuttia.
Tai viisi tuntia...
Jos olet seurannut tuon kaverin videoita niin tietäisit että hän kehuu aina Euroopan latausinfraa koska se on niin paljon parempi kuin USA:ssa ja täällä ei tarvitse samalla tavalla jonottaa. Tuo video siis kertoo USA:n tilanteesta joka todellakin on aika surkea.
Vierailija kirjoitti:
Litium-akkua kuluttaa sekä vuodet että kilometrit. Taksikäytössä päästään hurjiin lukuihin koska ajosuorite tehdään muutamassa vuodessa. Tavallisella kuluttajalla akku ei kestä 35 vuotta, vaan melkein kaikki eri versiot li-ion kemiasta happanevat hyllyyn noin 8-12 vuodessa pelkällä ylläpitolatauksella. Poikkeuksen tähän tekee LFP jossa on huonompi kapasiteetti, sekä LTO jolla on lisäksi korkea hinta. Pitkä ikä on kompromissi muiden ominaisuuksien suhteen. Teslan käyttämä NCA kestää kohtuullisella käytöllä juuri sen 8-9 vuotta jonka jälkeen kapasiteetti alkaa kadota nopeammin kiihtyvällä tahdilla. Vanhassa akussa yksi lataussykli kuluttaa enemmän kuin uudessa.
Näitä voi toki aina heitellä hatusta mutta mitään faktaa tuollaisen tueksi kaikkia sähköautoja yleisesti koskevana ei ole. Tietenkin joka alalla on aina jotain huonompia tuotteita (kuten sähköautoissa alkupään Leafit) mutta suurin osa kestää nykykäsityksen mukaan varsin hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Plug-in-hybridit menettävät matalapäästöisen auton statuksen EU:ssa
https://www.transportenvironment.org/discover/plug-in-hybrids-to-lose-l…
Sellaisella EU-statuksella ei esim. Suomessa ole ollut mitään merkitystä.
Ei mitään muuta merkitystä kuin korkeammat verot, alueelliset käyttörajoitukset, kalliimmat valmistuskustannukset, kun yritys joutuu ottamaan kalliimpaa lainaa eli kalliimmat autot.
Suomen verotus ja autojen käytön mahdolliset rajoitukset ovat olleet ihan omaa lainsäädäntöämme. Ei niissä ole näillä EU-statuksilla ollut mitään merkitystä.
Kyllä tuolla on iso merkitys hybridien omistajille, kun niitäkin kohdellaan saasteautoina 2026 alkaen, kuten muitakin fossiiliautoja. Ei tule mitään helpotuksia mutta kaikki sanktiot tulevat. Esim hankintatukia ei saa enää myöntää niille ja kaikki fossiilien rajoitukset tulevat niillekin.
Suomessa ei ole ollut missään vaiheessa hankintatukia hybridiautoille.
Kukaan ei ole sellaista väittänytkään.
Esim Helsinki myöntään pysäköintialennuksen vähäpäästöisille autoille 50%. Oletettavasti 2026 alkaen tämä muuttuu koskemaan vain täyssähköautoja ja muita nollapäästöisiä autoja (jos sellaisia tulee myyntiin).
Paitsi puhunut niiden poistumisesta. Sellainen ei voi poistua jota ei ole ollutkaan.
Helsinki toki saa antaa tai olla antamatta alennuksia miten haluaa eikä EU:lla ole siinä mitään tekemistä. Ja Helsinkin on muuten jo nyt kiristänyt niitä päästörajoja.
kyse oli EU:sta / Euroopasta. Ei Suomesta. Suomen automarkkina on niin pieni, että muiden markkinoiden päätökset vaikuttavat suuresti siihen, mitä autoja Suomeen tulee uusina ja käytettyin-
Tietyssä mitassa mutta ei lopulta niin paljon kuin luulisi. Myös Euroopan sisällä erilaisten autojen kysyntä ja haluttavuus vaihtelee erilaisia syistä johtuen varsin paljon. Ja koska autonavalmistus on globaali ala, erilaisia autoja on kyllä aina tarjolla.
Saksassa on pian kysyntää vetykäyttöisille henkilöautoillekin koska vetyverkosto kattaa jo koko maan.
Kattaa mutta sen kapasiteetti on vielä todella onneton. Yksi vetyasema pystyy palvelemaan alle sataa autoa vuorokaudessa.
Sulla on hauska tapa vetää "faktoja" hatustasi, sebbo.
Onko? Esim. vetyauto Mirain tankin koko on noin 5kg vetyä. Normaalin yhden tankkauspisteen vetyaseman kapasiteetti on yleensä joitakin satoja kiloja vuorokaudessa. Esim. tästä likistä voit katsoa Britanian tankkausasemien kapasiteetin (https://www.statista.com/statistics/1292494/largest-hydrogen-fuel-stati…). Pienimmät asemat ovat kapasiteetiltaan vain 80 kg/vrk ja isoimmatkin 360-1500kg/vrk. Tuo yksittäinen suurinkin siis palvelee maksimissaan 300 autoa vuorokaudessa jos niitä tulee tasaisena virtana 24/7. Ja siinä pitää jo olla useita tankkauspisteitä samassa asemassa.
Vetytankkauksen akilleen kantapää on suuri paine jonka vety vaatii. Asema pitää siksi paineista uudestaan aina parin tankkauksen jälkeen ja se vie joka kerta 5-10 minuuttia jolloin autoja ei voi tankata.
Vetyasemia on eri tosiaan eri kokoisia. Se on ainoa joka jutussasi pitää paikkansa.
No on eri kokoisia ja kuten huomasit niin isoimpien ja kalleimpienkaan kapasiteetti ei ole lopulta kovin iso. Vai oliko jotain jota et noissa laskelmissa ymmärtänyt?
Kerro yksikin syy millä tavalla sähköauto tekisi perheemme arjesta helpompaa kuin polttomoottoriauto?
Vaihdoit sitten aihetta kun vetyasemien kapasiteetti ei ollutkaan niin ylivertainen kuin ajattelit.
.
Sinun "laskelmiesi" mukaan.
Osoita ne vääriksi niin voimme jatkaa keskustelua.
Osoita sinä väitteesi ensin todeksi.
No siinä oli linkki sivustoon ja keroi Britaninan asemien päiväkapasiteetin sekä laskelma joka perustui siihen mitä vetyauto tyypillisesti sitä vetyä tankkaa. Mitä muuta siitä pitää vielä osoittaa?
Meinaatko, että kapasiteettia ei enää voida kasvattaa?
No tässä vähän nykytilannetta amerikan asemista:
https://www.autoweek.com/news/technology/g32203425/10-things-about-hydr…
"Roughly 80% of hydrogen refueling stations now have a capacity of 150 to 200 kilograms of hydrogen. A typical fill-up takes, maybe, 3 kilograms or a little more, in my experience. So a typical station can fill up between 50 and 67 hydrogen fuel cell cars before running out of H2."
Tuohan koskee vetyasemia, joihin vetyä toimitetaan. Se ei koske vetyasemia, joissa vetyä myös tehdään.
No niitä saakin sitten etsiä... Sitäpaitsi se tekeminen ei muuta sitä että se tankkauskapasiteetti ei ole niin iso kuin mitä moni kuvittelee. Se ei mene yhtä nopeasti kuin bensan tankkaus.
Kuitenkin on paljon nopeampi kuin sähköautojen lataus.
On jos sinne asemalla ei joudu jonottamaan. .
Ihan sama asia on sähköautojen latauspisteiden kanssa.
Sinne vain tarvitsee mennä keskimäärin noin joka kymmenes lataus koska muut tehdään kotona.
Jos on siihen mahdollisuus. Meillä ei ole. Eikä kukaan ole vieläkään kertonut, miksi sähköauto edes kannattaisi hankkia.
No edelleenkään latausasemille ei useimmiten tarvitse jonottaa. Ja jos tarvitsee niin jonotusaika on max. 5 minuuttia.
Linkki jonotusaikaan?
No laita itse linkki tilastoon joka kertoo että pitää yleensä edes normaalisti jonottaa.
Mulla ainakin on ihan henk. koht. kokemusta jonottamisesta laturille. Jos sulla ei ole, niin tuskin olet paljoa sähköautoa muualla kuin kotana ladannut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei ole kertonut vieläkään miksi sähköauto edes kannattaisi hankkia.
Ei tarvitse ajaa enää pakokaasuja hastellen vehkeellä jonka moottori perustuu mäntien ja venttiilien raivokkaalle vispaamiselle.
Eikö sulla ole autossa ole koskaan ollut raitisilmansuodatinta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei ole kertonut vieläkään miksi sähköauto edes kannattaisi hankkia.
Ei tarvitse ajaa enää pakokaasuja hastellen vehkeellä jonka moottori perustuu mäntien ja venttiilien raivokkaalle vispaamiselle.
Halvemmaksi se tulee kuin sähköautot, joiden akut on loppu 8 - 10 vuodessa.
Nykypolttiksilla 200 tkm saavuttaminen ilman koneremonttia on käytännön mahdottomuus. Kun tulee euro 7 -päästäövaatimukset voimaan, niin tuskin katsastuksen päästötestistä pääsee läpi edes 100 tkm ajetulla autolla, varsinkaan jos autolle on tehty kuluttavia kylmäköynnistyksiä
Sitten ajellaan niillä vielä vanhemmilla autoilla. Se kai näiden uusien normien tarkoitus on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei ole kertonut vieläkään miksi sähköauto edes kannattaisi hankkia.
Ei tarvitse ajaa enää pakokaasuja hastellen vehkeellä jonka moottori perustuu mäntien ja venttiilien raivokkaalle vispaamiselle.
Vaan ajelet mieluimmin vehkeellä, jossa sähkömoottori pyörittää vimmatusti alennusvaihteiston kautta ja yrittää jaksamisen rajamailla työntää painavaa akkua eteenpäin. Aikamoista energian tuhlaamista.
Kukaan ei ole kertonut vieläkään miksi sähköauto edes kannattaisi hankkia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei ole kertonut vieläkään miksi sähköauto edes kannattaisi hankkia.
Ei tarvitse ajaa enää pakokaasuja hastellen vehkeellä jonka moottori perustuu mäntien ja venttiilien raivokkaalle vispaamiselle.
Halvemmaksi se tulee kuin sähköautot, joiden akut on loppu 8 - 10 vuodessa.
Nykypolttiksilla 200 tkm saavuttaminen ilman koneremonttia on käytännön mahdottomuus. Kun tulee euro 7 -päästäövaatimukset voimaan, niin tuskin katsastuksen päästötestistä pääsee läpi edes 100 tkm ajetulla autolla, varsinkaan jos autolle on tehty kuluttavia kylmäköynnistyksiä
Sitten ajellaan niillä vielä vanhemmilla autoilla. Se kai näiden uusien normien tarkoitus on.
Omalla vm. - 97 autollani on ajettu jo nyt yli 300 000 tuhatta eikä konetta ole avattu kertaakaan.
Vierailija kirjoitti:
Toisekseen se 70% taso ei tarkoita että akku olisi vaihtokunnossa.
"Vaihtokunnossa" on aika suhteellinen käsite. Kyllä alkaa "range" olla jo aika lyhyt talvella, jos akun taso on 70 prosenttia. Vanha akku myös latautuu huonommin.
Jollekin voi olla, että 30 prosentin taso ei tarkoita että akku olisi vaihtokunnossa, jos muutama kymmenen kilometriä talvella riittää ajomatkaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Plug-in-hybridit menettävät matalapäästöisen auton statuksen EU:ssa
https://www.transportenvironment.org/discover/plug-in-hybrids-to-lose-l…
Sellaisella EU-statuksella ei esim. Suomessa ole ollut mitään merkitystä.
Ei mitään muuta merkitystä kuin korkeammat verot, alueelliset käyttörajoitukset, kalliimmat valmistuskustannukset, kun yritys joutuu ottamaan kalliimpaa lainaa eli kalliimmat autot.
Suomen verotus ja autojen käytön mahdolliset rajoitukset ovat olleet ihan omaa lainsäädäntöämme. Ei niissä ole näillä EU-statuksilla ollut mitään merkitystä.
Kyllä tuolla on iso merkitys hybridien omistajille, kun niitäkin kohdellaan saasteautoina 2026 alkaen, kuten muitakin fossiiliautoja. Ei tule mitään helpotuksia mutta kaikki sanktiot tulevat. Esim hankintatukia ei saa enää myöntää niille ja kaikki fossiilien rajoitukset tulevat niillekin.
Suomessa ei ole ollut missään vaiheessa hankintatukia hybridiautoille.
Kukaan ei ole sellaista väittänytkään.
Esim Helsinki myöntään pysäköintialennuksen vähäpäästöisille autoille 50%. Oletettavasti 2026 alkaen tämä muuttuu koskemaan vain täyssähköautoja ja muita nollapäästöisiä autoja (jos sellaisia tulee myyntiin).
Paitsi puhunut niiden poistumisesta. Sellainen ei voi poistua jota ei ole ollutkaan.
Helsinki toki saa antaa tai olla antamatta alennuksia miten haluaa eikä EU:lla ole siinä mitään tekemistä. Ja Helsinkin on muuten jo nyt kiristänyt niitä päästörajoja.
kyse oli EU:sta / Euroopasta. Ei Suomesta. Suomen automarkkina on niin pieni, että muiden markkinoiden päätökset vaikuttavat suuresti siihen, mitä autoja Suomeen tulee uusina ja käytettyin-
Tietyssä mitassa mutta ei lopulta niin paljon kuin luulisi. Myös Euroopan sisällä erilaisten autojen kysyntä ja haluttavuus vaihtelee erilaisia syistä johtuen varsin paljon. Ja koska autonavalmistus on globaali ala, erilaisia autoja on kyllä aina tarjolla.
Saksassa on pian kysyntää vetykäyttöisille henkilöautoillekin koska vetyverkosto kattaa jo koko maan.
Kattaa mutta sen kapasiteetti on vielä todella onneton. Yksi vetyasema pystyy palvelemaan alle sataa autoa vuorokaudessa.
Sulla on hauska tapa vetää "faktoja" hatustasi, sebbo.
Onko? Esim. vetyauto Mirain tankin koko on noin 5kg vetyä. Normaalin yhden tankkauspisteen vetyaseman kapasiteetti on yleensä joitakin satoja kiloja vuorokaudessa. Esim. tästä likistä voit katsoa Britanian tankkausasemien kapasiteetin (https://www.statista.com/statistics/1292494/largest-hydrogen-fuel-stati…). Pienimmät asemat ovat kapasiteetiltaan vain 80 kg/vrk ja isoimmatkin 360-1500kg/vrk. Tuo yksittäinen suurinkin siis palvelee maksimissaan 300 autoa vuorokaudessa jos niitä tulee tasaisena virtana 24/7. Ja siinä pitää jo olla useita tankkauspisteitä samassa asemassa.
Vetytankkauksen akilleen kantapää on suuri paine jonka vety vaatii. Asema pitää siksi paineista uudestaan aina parin tankkauksen jälkeen ja se vie joka kerta 5-10 minuuttia jolloin autoja ei voi tankata.
Vetyasemia on eri tosiaan eri kokoisia. Se on ainoa joka jutussasi pitää paikkansa.
No on eri kokoisia ja kuten huomasit niin isoimpien ja kalleimpienkaan kapasiteetti ei ole lopulta kovin iso. Vai oliko jotain jota et noissa laskelmissa ymmärtänyt?
Kerro yksikin syy millä tavalla sähköauto tekisi perheemme arjesta helpompaa kuin polttomoottoriauto?
Vaihdoit sitten aihetta kun vetyasemien kapasiteetti ei ollutkaan niin ylivertainen kuin ajattelit.
.
Sinun "laskelmiesi" mukaan.
Osoita ne vääriksi niin voimme jatkaa keskustelua.
Osoita sinä väitteesi ensin todeksi.
No siinä oli linkki sivustoon ja keroi Britaninan asemien päiväkapasiteetin sekä laskelma joka perustui siihen mitä vetyauto tyypillisesti sitä vetyä tankkaa. Mitä muuta siitä pitää vielä osoittaa?
Meinaatko, että kapasiteettia ei enää voida kasvattaa?
No tässä vähän nykytilannetta amerikan asemista:
https://www.autoweek.com/news/technology/g32203425/10-things-about-hydr…
"Roughly 80% of hydrogen refueling stations now have a capacity of 150 to 200 kilograms of hydrogen. A typical fill-up takes, maybe, 3 kilograms or a little more, in my experience. So a typical station can fill up between 50 and 67 hydrogen fuel cell cars before running out of H2."
Tuohan koskee vetyasemia, joihin vetyä toimitetaan. Se ei koske vetyasemia, joissa vetyä myös tehdään.
No niitä saakin sitten etsiä... Sitäpaitsi se tekeminen ei muuta sitä että se tankkauskapasiteetti ei ole niin iso kuin mitä moni kuvittelee. Se ei mene yhtä nopeasti kuin bensan tankkaus.
Kuitenkin on paljon nopeampi kuin sähköautojen lataus.
On jos sinne asemalla ei joudu jonottamaan. .
Ihan sama asia on sähköautojen latauspisteiden kanssa.
Sinne vain tarvitsee mennä keskimäärin noin joka kymmenes lataus koska muut tehdään kotona.
Jos on siihen mahdollisuus. Meillä ei ole. Eikä kukaan ole vieläkään kertonut, miksi sähköauto edes kannattaisi hankkia.
No edelleenkään latausasemille ei useimmiten tarvitse jonottaa. Ja jos tarvitsee niin jonotusaika on max. 5 minuuttia.
Linkki jonotusaikaan?
No laita itse linkki tilastoon joka kertoo että pitää yleensä edes normaalisti jonottaa.
Sähköauto ei tee elämää helpommaksi jos edes joskus pitää jonotella ja odotella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Litium-akkua kuluttaa sekä vuodet että kilometrit. Taksikäytössä päästään hurjiin lukuihin koska ajosuorite tehdään muutamassa vuodessa. Tavallisella kuluttajalla akku ei kestä 35 vuotta, vaan melkein kaikki eri versiot li-ion kemiasta happanevat hyllyyn noin 8-12 vuodessa pelkällä ylläpitolatauksella. Poikkeuksen tähän tekee LFP jossa on huonompi kapasiteetti, sekä LTO jolla on lisäksi korkea hinta. Pitkä ikä on kompromissi muiden ominaisuuksien suhteen. Teslan käyttämä NCA kestää kohtuullisella käytöllä juuri sen 8-9 vuotta jonka jälkeen kapasiteetti alkaa kadota nopeammin kiihtyvällä tahdilla. Vanhassa akussa yksi lataussykli kuluttaa enemmän kuin uudessa.
Näitä voi toki aina heitellä hatusta mutta mitään faktaa tuollaisen tueksi kaikkia sähköautoja yleisesti koskevana ei ole. Tietenkin joka alalla on aina jotain huonompia tuotteita (kuten sähköautoissa alkupään Leafit) mutta suurin osa kestää nykykäsityksen mukaan varsin hyvin.
Jokaisen sähköauton akku "hyytyy" kun vuodet kuluvat ja ajomatka (ns. "range") lyhenee ihan joka vuosi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Plug-in-hybridit menettävät matalapäästöisen auton statuksen EU:ssa
https://www.transportenvironment.org/discover/plug-in-hybrids-to-lose-l…
Sellaisella EU-statuksella ei esim. Suomessa ole ollut mitään merkitystä.
Ei mitään muuta merkitystä kuin korkeammat verot, alueelliset käyttörajoitukset, kalliimmat valmistuskustannukset, kun yritys joutuu ottamaan kalliimpaa lainaa eli kalliimmat autot.
Suomen verotus ja autojen käytön mahdolliset rajoitukset ovat olleet ihan omaa lainsäädäntöämme. Ei niissä ole näillä EU-statuksilla ollut mitään merkitystä.
Kyllä tuolla on iso merkitys hybridien omistajille, kun niitäkin kohdellaan saasteautoina 2026 alkaen, kuten muitakin fossiiliautoja. Ei tule mitään helpotuksia mutta kaikki sanktiot tulevat. Esim hankintatukia ei saa enää myöntää niille ja kaikki fossiilien rajoitukset tulevat niillekin.
Suomessa ei ole ollut missään vaiheessa hankintatukia hybridiautoille.
Kukaan ei ole sellaista väittänytkään.
Esim Helsinki myöntään pysäköintialennuksen vähäpäästöisille autoille 50%. Oletettavasti 2026 alkaen tämä muuttuu koskemaan vain täyssähköautoja ja muita nollapäästöisiä autoja (jos sellaisia tulee myyntiin).
Paitsi puhunut niiden poistumisesta. Sellainen ei voi poistua jota ei ole ollutkaan.
Helsinki toki saa antaa tai olla antamatta alennuksia miten haluaa eikä EU:lla ole siinä mitään tekemistä. Ja Helsinkin on muuten jo nyt kiristänyt niitä päästörajoja.
kyse oli EU:sta / Euroopasta. Ei Suomesta. Suomen automarkkina on niin pieni, että muiden markkinoiden päätökset vaikuttavat suuresti siihen, mitä autoja Suomeen tulee uusina ja käytettyin-
Tietyssä mitassa mutta ei lopulta niin paljon kuin luulisi. Myös Euroopan sisällä erilaisten autojen kysyntä ja haluttavuus vaihtelee erilaisia syistä johtuen varsin paljon. Ja koska autonavalmistus on globaali ala, erilaisia autoja on kyllä aina tarjolla.
Saksassa on pian kysyntää vetykäyttöisille henkilöautoillekin koska vetyverkosto kattaa jo koko maan.
Kattaa mutta sen kapasiteetti on vielä todella onneton. Yksi vetyasema pystyy palvelemaan alle sataa autoa vuorokaudessa.
Sulla on hauska tapa vetää "faktoja" hatustasi, sebbo.
Onko? Esim. vetyauto Mirain tankin koko on noin 5kg vetyä. Normaalin yhden tankkauspisteen vetyaseman kapasiteetti on yleensä joitakin satoja kiloja vuorokaudessa. Esim. tästä likistä voit katsoa Britanian tankkausasemien kapasiteetin (https://www.statista.com/statistics/1292494/largest-hydrogen-fuel-stati…). Pienimmät asemat ovat kapasiteetiltaan vain 80 kg/vrk ja isoimmatkin 360-1500kg/vrk. Tuo yksittäinen suurinkin siis palvelee maksimissaan 300 autoa vuorokaudessa jos niitä tulee tasaisena virtana 24/7. Ja siinä pitää jo olla useita tankkauspisteitä samassa asemassa.
Vetytankkauksen akilleen kantapää on suuri paine jonka vety vaatii. Asema pitää siksi paineista uudestaan aina parin tankkauksen jälkeen ja se vie joka kerta 5-10 minuuttia jolloin autoja ei voi tankata.
Vetyasemia on eri tosiaan eri kokoisia. Se on ainoa joka jutussasi pitää paikkansa.
No on eri kokoisia ja kuten huomasit niin isoimpien ja kalleimpienkaan kapasiteetti ei ole lopulta kovin iso. Vai oliko jotain jota et noissa laskelmissa ymmärtänyt?
Kerro yksikin syy millä tavalla sähköauto tekisi perheemme arjesta helpompaa kuin polttomoottoriauto?
Vaihdoit sitten aihetta kun vetyasemien kapasiteetti ei ollutkaan niin ylivertainen kuin ajattelit.
.
Sinun "laskelmiesi" mukaan.
Osoita ne vääriksi niin voimme jatkaa keskustelua.
Osoita sinä väitteesi ensin todeksi.
No siinä oli linkki sivustoon ja keroi Britaninan asemien päiväkapasiteetin sekä laskelma joka perustui siihen mitä vetyauto tyypillisesti sitä vetyä tankkaa. Mitä muuta siitä pitää vielä osoittaa?
Meinaatko, että kapasiteettia ei enää voida kasvattaa?
No tässä vähän nykytilannetta amerikan asemista:
https://www.autoweek.com/news/technology/g32203425/10-things-about-hydr…
"Roughly 80% of hydrogen refueling stations now have a capacity of 150 to 200 kilograms of hydrogen. A typical fill-up takes, maybe, 3 kilograms or a little more, in my experience. So a typical station can fill up between 50 and 67 hydrogen fuel cell cars before running out of H2."
Tuohan koskee vetyasemia, joihin vetyä toimitetaan. Se ei koske vetyasemia, joissa vetyä myös tehdään.
No niitä saakin sitten etsiä... Sitäpaitsi se tekeminen ei muuta sitä että se tankkauskapasiteetti ei ole niin iso kuin mitä moni kuvittelee. Se ei mene yhtä nopeasti kuin bensan tankkaus.
Kuitenkin on paljon nopeampi kuin sähköautojen lataus.
On jos sinne asemalla ei joudu jonottamaan. .
Ihan sama asia on sähköautojen latauspisteiden kanssa.
Sinne vain tarvitsee mennä keskimäärin noin joka kymmenes lataus koska muut tehdään kotona.
Jos on siihen mahdollisuus. Meillä ei ole. Eikä kukaan ole vieläkään kertonut, miksi sähköauto edes kannattaisi hankkia.
No edelleenkään latausasemille ei useimmiten tarvitse jonottaa. Ja jos tarvitsee niin jonotusaika on max. 5 minuuttia.
Kun ei koskaan ole julkisilla ladannut niin voi ehkä laukoa tällaisia kommentteja. Kerropa mistä tiedät kuinka pitkään laturissa oleva meinaa siinä olla? Mistä tuon 5min revit? Se voi olla mitä tahansa minuutista tuntin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Litium-akkua kuluttaa sekä vuodet että kilometrit. Taksikäytössä päästään hurjiin lukuihin koska ajosuorite tehdään muutamassa vuodessa. Tavallisella kuluttajalla akku ei kestä 35 vuotta, vaan melkein kaikki eri versiot li-ion kemiasta happanevat hyllyyn noin 8-12 vuodessa pelkällä ylläpitolatauksella. Poikkeuksen tähän tekee LFP jossa on huonompi kapasiteetti, sekä LTO jolla on lisäksi korkea hinta. Pitkä ikä on kompromissi muiden ominaisuuksien suhteen. Teslan käyttämä NCA kestää kohtuullisella käytöllä juuri sen 8-9 vuotta jonka jälkeen kapasiteetti alkaa kadota nopeammin kiihtyvällä tahdilla. Vanhassa akussa yksi lataussykli kuluttaa enemmän kuin uudessa.
Näitä voi toki aina heitellä hatusta mutta mitään faktaa tuollaisen tueksi kaikkia sähköautoja yleisesti koskevana ei ole. Tietenkin joka alalla on aina jotain huonompia tuotteita (kuten sähköautoissa alkupään Leafit) mutta suurin osa kestää nykykäsityksen mukaan varsin hyvin.
Jokaisen sähköauton akku "hyytyy" kun vuodet kuluvat ja ajomatka (ns. "range") lyhenee ihan joka vuosi.
80% jäljellä 600-800 tkm jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Litium-akkua kuluttaa sekä vuodet että kilometrit. Taksikäytössä päästään hurjiin lukuihin koska ajosuorite tehdään muutamassa vuodessa. Tavallisella kuluttajalla akku ei kestä 35 vuotta, vaan melkein kaikki eri versiot li-ion kemiasta happanevat hyllyyn noin 8-12 vuodessa pelkällä ylläpitolatauksella. Poikkeuksen tähän tekee LFP jossa on huonompi kapasiteetti, sekä LTO jolla on lisäksi korkea hinta. Pitkä ikä on kompromissi muiden ominaisuuksien suhteen. Teslan käyttämä NCA kestää kohtuullisella käytöllä juuri sen 8-9 vuotta jonka jälkeen kapasiteetti alkaa kadota nopeammin kiihtyvällä tahdilla. Vanhassa akussa yksi lataussykli kuluttaa enemmän kuin uudessa.
Näitä voi toki aina heitellä hatusta mutta mitään faktaa tuollaisen tueksi kaikkia sähköautoja yleisesti koskevana ei ole. Tietenkin joka alalla on aina jotain huonompia tuotteita (kuten sähköautoissa alkupään Leafit) mutta suurin osa kestää nykykäsityksen mukaan varsin hyvin.
Jokaisen sähköauton akku "hyytyy" kun vuodet kuluvat ja ajomatka (ns. "range") lyhenee ihan joka vuosi.
80% jäljellä 600-800 tkm jälkeen.
Vain mielikuvituksessasi.
Sellainen laki voimaan että kaikki sähköautolla ajavat vietävä Siperiaan pakkotyöhön välittömästi.
Ludwig Kübler kirjoitti:
Jokaisen sähköauton akku "hyytyy" kun vuodet kuluvat ja ajomatka (ns. "range") lyhenee ihan joka vuosi.
40% jäljellä 60-80 tkm jälkeen
Ja sinun kokemuksesi sähköautoista ja sähköautotekniikasta oli?
Litium-akkua kuluttaa sekä vuodet että kilometrit. Taksikäytössä päästään hurjiin lukuihin koska ajosuorite tehdään muutamassa vuodessa. Tavallisella kuluttajalla akku ei kestä 35 vuotta, vaan melkein kaikki eri versiot li-ion kemiasta happanevat hyllyyn noin 8-12 vuodessa pelkällä ylläpitolatauksella. Poikkeuksen tähän tekee LFP jossa on huonompi kapasiteetti, sekä LTO jolla on lisäksi korkea hinta. Pitkä ikä on kompromissi muiden ominaisuuksien suhteen. Teslan käyttämä NCA kestää kohtuullisella käytöllä juuri sen 8-9 vuotta jonka jälkeen kapasiteetti alkaa kadota nopeammin kiihtyvällä tahdilla. Vanhassa akussa yksi lataussykli kuluttaa enemmän kuin uudessa.