Lue keskustelun säännöt.
Polttomoottoreiden valmistus ja bensa-autoilu loppuu
12.02.2021 |
Näin käy, mutta koska meitä köyhiäkin on, bensa-autoilla on kysyntää vielä kauan tuonkin jälkeen. https://www.iltalehti.fi/talous/a/f6621ba2-72a0-49b0-bc19-eb1ae0b0d9ed
Kommentit (45235)
Sit kun löytyy sähköauto, jolla vetää 1500kg kärryä 450 kilsaa niin vaihdan. Hinta pitää olla alle 40000. Siihen asti ajelen nykyisellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laadukkaiden sähköisten perheautojen esiinmarssi on loputon:
Vierailija kirjoitti:
Laadukkaiden sähköisten perheautojen esiinmarssi on loputon:
Hahahaaa, olympiavolkkari 🤣🤣🤣
Vierailija kirjoitti:
Av-palsta vuonna 1900: Ihan turha kuvitella että tuollaisella automobiililla koskaan tekisi Suomessa mitään, eihän se kulje kauralla eikä sillä pääse mihinkään metsässä. Että muka pitäisi tie olla ihan joka paikkaan, mikä vitsi! Kuka ne tiet muka maksaisi.
Ja entäs talvella, jokaisen suomalaisen pitäisi olla teiltä lunta lapioimassa aamusta iltaan. Hulluutta! Kuka sen maksaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perusongelma koko autoilussa on autojen koko. Kaikki autot ovat pellistä rakennettuja panssarivaunuja ja energian kulutus sen mukaista. Autoista pitäisi rakentaa kevyempiä esim putkirungoilla ja kangas/muovi katteella.
Nokkakolarissa peltiauton kanssa tällaisesta kevyestä versiosta ei tietenkää jää jäljelle muuta kuin märkä läntti, mutta tähän on ratkaisuna peltisten panssariautojen valmistuksen kieltäminen. Jos kaksi putkirunkoista ajaa kolarin niin se ei ole sen turvattomampaa kuin kahden panssariauton törmääminen.
Autojen painoa ja kulutusta voisi näin pienentää murto-osaan nykyisestä.
Huomenta! Mitäs sinne 1950-luvulle kuuluu?
Huomenta, lähtikö maasturi tänä aamuna käyntiin?
Tehdään puusta auto, austin vai morris mikä lie ollut, siinä oli hytin runko puusta ja hyvin hoiti tehtävänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Perusongelma koko autoilussa on autojen koko. Kaikki autot ovat pellistä rakennettuja panssarivaunuja ja energian kulutus sen mukaista. Autoista pitäisi rakentaa kevyempiä esim putkirungoilla ja kangas/muovi katteella.
Nokkakolarissa peltiauton kanssa tällaisesta kevyestä versiosta ei tietenkää jää jäljelle muuta kuin märkä läntti, mutta tähän on ratkaisuna peltisten panssariautojen valmistuksen kieltäminen. Jos kaksi putkirunkoista ajaa kolarin niin se ei ole sen turvattomampaa kuin kahden panssariauton törmääminen.
Autojen painoa ja kulutusta voisi näin pienentää murto-osaan nykyisestä.
Tässä sinä olet täysin väärässä, olet jumissa jossakin historiassa. Yli 2000 luvun autoissa on paljon esim. Muovia, alumiinia, suurlujuusterästä(joka on paksuudeltaan hieman ohuempaa, mutta silti kestävämpää kuin perinteisempi teräs). Mitä uudempi auto, niin sen vähemmän on auton rakenteissa metallia. Todellisuudessa nykyautoissa suurin osa ylimääräisestä painosta johtuu lisääntyvästä määrästä erilaisia turvavarusteita, päästöjen seuranta ja puhdistusjärjestelmiä joita EU on jatkuvasti määrännyt direktiivien avulla pakollisiksi varusteiksi muutamien vuosien välein. Myös sähköistetystä voimansiirrosta.
viksuin kirjoitti:
Jengi on huolissaan ilmastosta, samaan aikaan sotketaan Stadin katuja joka ilta pikaruoka roskilla, vedetään muuntohuumeita jne.
Koko sähköautobuumi alko siitä kun VW narahti diesel huijauksesta, ennen sitä vain Tesla kehitti ja myi sähköautoja, VW konsernia ei ennen skandaalia sähköautot napannu pätkääkään. Nyt esittää jotain maailman parantajaa vaikka aiemmin surutta tietoisesti myrkytti koko planeettaa.
Se joka ostaa volkkarin sähköauton on paska ihminen joka tukee rikollisen toimintaa ja maksaa rikollisen sakot.
Mutta kun se on saksalainen automerkki, jotkut vasurit niitä ostaa kun eivät enää Ladaa huoli kun unelmayhteiskunta kaatui omaan hulluuteensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perusongelma koko autoilussa on autojen koko. Kaikki autot ovat pellistä rakennettuja panssarivaunuja ja energian kulutus sen mukaista. Autoista pitäisi rakentaa kevyempiä esim putkirungoilla ja kangas/muovi katteella.
Nokkakolarissa peltiauton kanssa tällaisesta kevyestä versiosta ei tietenkää jää jäljelle muuta kuin märkä läntti, mutta tähän on ratkaisuna peltisten panssariautojen valmistuksen kieltäminen. Jos kaksi putkirunkoista ajaa kolarin niin se ei ole sen turvattomampaa kuin kahden panssariauton törmääminen.
Autojen painoa ja kulutusta voisi näin pienentää murto-osaan nykyisestä.
Tässä sinä olet täysin väärässä, olet jumissa jossakin historiassa. Yli 2000 luvun autoissa on paljon esim. Muovia, alumiinia, suurlujuusterästä(joka on paksuudeltaan hieman ohuempaa, mutta silti kestävämpää kuin perinteisempi teräs). Mitä uudempi auto, niin sen vähemmän on auton rakenteissa metallia. Todellisuudessa nykyautoissa suurin osa ylimääräisestä painosta johtuu lisääntyvästä määrästä erilaisia turvavarusteita, päästöjen seuranta ja puhdistusjärjestelmiä joita EU on jatkuvasti määrännyt direktiivien avulla pakollisiksi varusteiksi muutamien vuosien välein. Myös sähköistetystä voimansiirrosta.
Verrataampa 70-luvun auton moottoria ja moottoritilaa tämänpäiväiseen, valtava määrä kaikenlaista rojua on tullut moottoreihin ettei itse moottoria enää näe se kaiken rojun keskeltä, ja tämö vaan päästöjen vuoksi.
Bensa autoilijan olisi hyvä tietää miten suurta energian tuhlausta on ajaa bensan energia autolla hukkaan.
Bensan raaka-aine, raakaöljy, porataan Siperiassa 4000km päässä Suomesta. Samotlorin öljykentillä on tuhansia öljynporausreikiä, joista pumpataan öljy suuriin varastosäiliöihin, noin 500 miljoonaa tonnia vuodessa. Öljy nousee maan pinnalle pumppaamalla puhdasta vettä maan sisään, jotta sinne muodostuu paine ja öljy nousee ylös.
Tämän jälkeen öljy pumpataan tuhansilla pumpuilla 422 000 kilometriä pitkään putkistoon. Pumppaamot ovat valtavia, niitä löytyy Google mapsilla etsimällä, noin 50 kilometrin välein. Yksi pumppu syö sähköä tunnissa omakotitalon vuosikulutuksen verran.
Putket ovat vanhoja, neuvostoaikana rakennettuja huonokuntoisia ja vuotavia putkia. Vuosittain niistä vuotaa maahan ja vesistöihin 1,5 miljoonaa tonnia öljyä. Monilla alueilla soilla kelluu neljä metriä paksuja öljylauttoja. Nekin näkyvät Google mapsilla.
Lopulta putken päässä on öljysatama. Suomi ostaa öljynsä Primorskin öljysatamasta Viipurista. 36 säiliöstä öljy pumpataan laivaan ja ajetaan laivalla Itämerta pitkin Porvooseen. Porvoossa öljy pumpataan jälleen valtaviin säiliöihin.
Öljynjalostamolla öljy kuumennetaan 400 asteiseksi, puristetaan 100 barin paineeseen ja erotellaan eri jakeiksi. Litrasta öljyä saadaan 1,4 desiä bensaa.
Bensa varastoidaan taas säiliöön. Siitä se pumpataan laivaan, jolla taas ajetaan sitä kotimaan öljysatamaan esimerkiksi Ouluun. Laiva syö tuolla 800km merimatkallaan 100 litraa minuutissa polttoainetta. Oulussa se bensa pumpataan jälleen valtavaan säiliöön. Tästä säiliöstä sitten bensaa haetaan öljyrekkaan. Rekka kuljettaa bensan huoltoasemalle, jopa satojen kilometrien päähän. Lopulta rekka pumppaa bensan huoltoaseman maanalaiseen säiliöön josta sitten autoilija saapuu sitä ostamaan.
Autoilija ostaa korkealla hinnalla 5000 kilometriä kulkeneen bensalitran.
Sillä litralla auto kulkee 15km.
Auton hyötysuhde on niin huono, että litran sisältämästä energiamäärästä vain 20-30% liikuttaa autoa, loput 70% haihtuu lämpönä ja pakokaasuna ilmakehään.
Tiesitkö että auto tuottaa pakokaasua noin 2 litraa metrille. Uskallatko laskea autosi myrkyttämän ilmamäärän vaikkapa 300 tuhannen kilometrin matkalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ostan jos tulot vaan nousee. nykyään ei saa edes lainaa kunnon sähköautoon
pienituloisena niin ei jää mahdollisuus kuin säästää ja säästää.
Olen täysin varma, että vuoden 2035 jälkeen polttomoottoriautoja yhä valmistetaan ja tuodaan Suomeenkin.
Muutama perustelu:
-Sähköauto on liian kallis edelleenkin
-yhden litium-pohjaisen akuston tekemiseseen joudutaan louhimaan 10 tonnia maaperää, ja käyttämään 80000 litraa vettä. Montako "talvivaaraa" tarvitaan?
- Sähköauton akuston paino kasvattaa auton kokonaispainoa 1,5 kertaiseksi. Tiestö rasittuu. Turhaa painoa.
-500 kg akun kuljettaminen vie huomattavan määrän latausenergiasta.
-Latausaika ei tee sähköautosta pitkänmatkan kulkinetta
-Tulipalovaara voimakkaalla lautauksella huomattava.
-Kuparin (ehkä muutkin metallit) saatavuus hiipuu jolloin hinnat nousee ja kaivospisnes kiittää.
-Tajutaan, että akuston valmistuksen CO2 päästöt eivät vähennä ilmasto-ongelmia vaan päinvastoin. Teslan akun valmistaminen vastaa km. dieselauton 9 vuoden ajon CO2 päästöjä. Ja dieselmoottoreita, kuten muitakin fossiilisiä käyttövoimia, saadaan kokoajan yhä vähäpäästöisimmiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi helkkari taas tätä keskustelua. Latauspisteasentajat vedättää hintoja ja maalailee kuvia kauheista investoinneista kun kaikki kaapeloinnit pitää vetää uusiksi. Ja öyhöttäjät vastustaa sähköautoja vaikkeivat ikinä aio semmoisia edes hankkia. Alapeukutuksen uhallakin pistän tähän sähköautoilevana sähköinsinöörinä nyt hiukan numeroita, joita toivoisin julkisuudessakin käsiteltävän.
Vähävirtaisin tyypin 2 latauslaite on kuuden ampeerin latauslaite, siinä pilottisignaalin pulssisuhde on 10 prosenttia ja siitä sähköauto tietää että 6A on maksimi mitä saa ottaa.
6A virralla teho on 1,3 kilowattia eli samaa luokkaa kuin lohkolämmittimen teho vähän isommassa autossa. Eli juuri semmoinen teho johon kerrostalojen parkkipaikkojen sähkötolpat on suunniteltu.
Tuolla teholla täyssähköautoon saa kahdentoista tunnin latauksella ajomatkaa ladattua vajaat sata kilometriä, mikä riittää valtaosaan kaikista työmatkoista ja ainakin vähentää tarvetta käydä lataamassa autoa latausasemilla.
12 tunnin lataus tuolla teholla joka päivä maksaisi kaksi euroa päivässä ja antaisi vuoden aikana yli 30 tuhatta ajokilometriä, mikä on yli 2 kertaa enemmän kuin keskivertosuomalaisen vuosittaiset ajokilometrit (14000 km/vuosi). Keskivertokilometreihin riittäisi vajaa tai reilu euro per päivä, riippuen paikkakunnan sähkönsiirtomaksuista.
Näiden lukujen perusteella riittäisi, että taloyhtiössä vaadittaisiin ilmoitus sähkötolpan käytöstä lataukseen 6A latauslaitteella. Vain 6A latauslaitteet sallittaisiin tällä menettelyllä. Taloyhtiössä kerättäisiin energiamaksujen kattamiseksi 30-50 euron kuukausittainen sähkötolppavuokra ilmoituksen tehneiltä. Taloyhtiön pitäisi tarkistuttaa kuinka monta tämmöistä sähköautoa olemassaoleva kaapelointi kestää ja kuinka ne pitäisi sijoittaa, jos esimerkiksi tolpat ovat eri ryhmissä.
Mitään kaapelointeja ei tarvitsisi uusia tai latauslaitteita asentaa ennen kuin sähköautoja on taloyhtiössä merkittävä määrä, jolloin halukkuutta latauslaitteiden hankkimiseenkin on sitten enemmän, kuten myös maksajia.
Tuntuu, että taas on tehty yksinkertaisesta sähköteknisestä tarkastuksesta ja laskelmista hirveä ongelma erilaisten pelkojen ja kauhukuvien perusteella, kun ainoa mitä tarvitaan on, että sähköauton ostaja hankkii asianmukaisen pienvirtalatauslaitteen, maksaa taloyhtiölle kohtuullisen kuukausimaksun, pistää töpselin kiinni ja ajelee autollaan.
Vinkiksi vielä voi lukea Aamulehden toissapäiväisen artikkelin sähköautojen ja niiden latauksen tulipaloriskeistä. Siellä oli mainittu niiden kokonaismääräkin Suomessa. Se oli nolla.
Tätäkin joku alapeukutti. Miksi ihmeessä? Täyttä asiaa.
Toi kiinteä kuukausimaksu on se syy. Vesikin mitataan ja sähkön mittaus on helppoa, mittari niin kulutuksen voi laskuttaa käytön mukaan. Ei ole vaikeaa.
Ottaa sitten sen mitä johdoista sallitaan/sovitaan, vaikka 2 - 7 - 21 kW.
Mutta mittarin kautta.
Niitä on nykyään pieniä ja edullisia 1-vaihemittareita.No joo, se on ihan totta. Mutta kirjoitukseni lähti siitä ajatuksesta, missä taloyhtiön ei tarvitsisi vetää yhtään uutta piuhaa tai asentaa mitään uusia pömpeleitä. No se kahden tunnin kytkinkello irrottaa ja vaihtaa sopivankokoiseen sulakkeeseen.
Ja se kuukausimaksu.. siis ajatus oli se että vaikka laskuttaisi kaiken sen sähkön mitä siitä voi edes teoriassa saada niin kuukausimaksu olisi silti varmaan pienempi kuin mitä joku firma ottaa siitä, että lukee ja laskuttaa sen mittarin kerran kuukaudessa (saa korjata jos olen väärässä). Tokihan siinä voisi olla mittari jonka taloyhtiö lukee itse ja laskuttaa sen mukaan, mutta kiinteä kuukausimaksu voisi olla helpompi. Niin pienistä rahoista on kysymys, bensatankillisen hinta kuukaudessa ;)
Luuletko että kaikilla on samankokoinen auto ja ajavat samanmäärän kilometrejä?
Ei se vesilaskussakaan ole isoista rahoita kyse, jos niin ajattelet.
Mutta mittaus on helppoa sähköllä.
Kiinteä maksu lisää kulutusta ja autoissa ja käytöissä on eroja.
Toinen käyttää helposti kolmekertaa enemmän kuin toinen.
Mieti sitä.
Meillä ainakin itse kirjataan isännöitsijän webbisivuille vedenkulutuslukemat, ei se ole sen kummempaa.
Öljysheikki kirjoitti:
Bensa autoilijan olisi hyvä tietää miten suurta energian tuhlausta on ajaa bensan energia autolla hukkaan.
Bensan raaka-aine, raakaöljy, porataan Siperiassa 4000km päässä Suomesta. Samotlorin öljykentillä on tuhansia öljynporausreikiä, joista pumpataan öljy suuriin varastosäiliöihin, noin 500 miljoonaa tonnia vuodessa. Öljy nousee maan pinnalle pumppaamalla puhdasta vettä maan sisään, jotta sinne muodostuu paine ja öljy nousee ylös.
Tämän jälkeen öljy pumpataan tuhansilla pumpuilla 422 000 kilometriä pitkään putkistoon. Pumppaamot ovat valtavia, niitä löytyy Google mapsilla etsimällä, noin 50 kilometrin välein. Yksi pumppu syö sähköä tunnissa omakotitalon vuosikulutuksen verran.
Putket ovat vanhoja, neuvostoaikana rakennettuja huonokuntoisia ja vuotavia putkia. Vuosittain niistä vuotaa maahan ja vesistöihin 1,5 miljoonaa tonnia öljyä. Monilla alueilla soilla kelluu neljä metriä paksuja öljylauttoja. Nekin näkyvät Google mapsilla.
Lopulta putken päässä on öljysatama. Suomi ostaa öljynsä Primorskin öljysatamasta Viipurista. 36 säiliöstä öljy pumpataan laivaan ja ajetaan laivalla Itämerta pitkin Porvooseen. Porvoossa öljy pumpataan jälleen valtaviin säiliöihin.
Öljynjalostamolla öljy kuumennetaan 400 asteiseksi, puristetaan 100 barin paineeseen ja erotellaan eri jakeiksi. Litrasta öljyä saadaan 1,4 desiä bensaa.
Bensa varastoidaan taas säiliöön. Siitä se pumpataan laivaan, jolla taas ajetaan sitä kotimaan öljysatamaan esimerkiksi Ouluun. Laiva syö tuolla 800km merimatkallaan 100 litraa minuutissa polttoainetta. Oulussa se bensa pumpataan jälleen valtavaan säiliöön. Tästä säiliöstä sitten bensaa haetaan öljyrekkaan. Rekka kuljettaa bensan huoltoasemalle, jopa satojen kilometrien päähän. Lopulta rekka pumppaa bensan huoltoaseman maanalaiseen säiliöön josta sitten autoilija saapuu sitä ostamaan.
Autoilija ostaa korkealla hinnalla 5000 kilometriä kulkeneen bensalitran.
Sillä litralla auto kulkee 15km.
Auton hyötysuhde on niin huono, että litran sisältämästä energiamäärästä vain 20-30% liikuttaa autoa, loput 70% haihtuu lämpönä ja pakokaasuna ilmakehään.
Tiesitkö että auto tuottaa pakokaasua noin 2 litraa metrille. Uskallatko laskea autosi myrkyttämän ilmamäärän vaikkapa 300 tuhannen kilometrin matkalla.
Kirjoituksesi vaikuttaa lähinnä jostain Motivalta luetulta tuosta polttomoottorin hyötusuhteen osalta. Sitten joiltakin muilta osin ympäristö- ja ilmastojärjestöjen, sähköautoilun lobbaajien propagandalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vähävirtaisin tyypin 2 latauslaite on kuuden ampeerin latauslaite, siinä pilottisignaalin pulssisuhde on 10 prosenttia ja siitä sähköauto tietää että 6A on maksimi mitä saa ottaa.
6A virralla teho on 1,3 kilowattia eli samaa luokkaa kuin lohkolämmittimen teho vähän isommassa autossa. Eli juuri semmoinen teho johon kerrostalojen parkkipaikkojen sähkötolpat on suunniteltu.
Tuolla teholla täyssähköautoon saa kahdentoista tunnin latauksella ajomatkaa ladattua vajaat sata kilometriä, mikä riittää valtaosaan kaikista työmatkoista ja ainakin vähentää tarvetta käydä lataamassa autoa latausasemilla.11
6A virta ei riitä edes lämmittämään akkuja latausta varten talvella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi helkkari taas tätä keskustelua. Latauspisteasentajat vedättää hintoja ja maalailee kuvia kauheista investoinneista kun kaikki kaapeloinnit pitää vetää uusiksi. Ja öyhöttäjät vastustaa sähköautoja vaikkeivat ikinä aio semmoisia edes hankkia. Alapeukutuksen uhallakin pistän tähän sähköautoilevana sähköinsinöörinä nyt hiukan numeroita, joita toivoisin julkisuudessakin käsiteltävän.
Vähävirtaisin tyypin 2 latauslaite on kuuden ampeerin latauslaite, siinä pilottisignaalin pulssisuhde on 10 prosenttia ja siitä sähköauto tietää että 6A on maksimi mitä saa ottaa.
6A virralla teho on 1,3 kilowattia eli samaa luokkaa kuin lohkolämmittimen teho vähän isommassa autossa. Eli juuri semmoinen teho johon kerrostalojen parkkipaikkojen sähkötolpat on suunniteltu.
Tuolla teholla täyssähköautoon saa kahdentoista tunnin latauksella ajomatkaa ladattua vajaat sata kilometriä, mikä riittää valtaosaan kaikista työmatkoista ja ainakin vähentää tarvetta käydä lataamassa autoa latausasemilla.
12 tunnin lataus tuolla teholla joka päivä maksaisi kaksi euroa päivässä ja antaisi vuoden aikana yli 30 tuhatta ajokilometriä, mikä on yli 2 kertaa enemmän kuin keskivertosuomalaisen vuosittaiset ajokilometrit (14000 km/vuosi). Keskivertokilometreihin riittäisi vajaa tai reilu euro per päivä, riippuen paikkakunnan sähkönsiirtomaksuista.
Näiden lukujen perusteella riittäisi, että taloyhtiössä vaadittaisiin ilmoitus sähkötolpan käytöstä lataukseen 6A latauslaitteella. Vain 6A latauslaitteet sallittaisiin tällä menettelyllä. Taloyhtiössä kerättäisiin energiamaksujen kattamiseksi 30-50 euron kuukausittainen sähkötolppavuokra ilmoituksen tehneiltä. Taloyhtiön pitäisi tarkistuttaa kuinka monta tämmöistä sähköautoa olemassaoleva kaapelointi kestää ja kuinka ne pitäisi sijoittaa, jos esimerkiksi tolpat ovat eri ryhmissä.
Mitään kaapelointeja ei tarvitsisi uusia tai latauslaitteita asentaa ennen kuin sähköautoja on taloyhtiössä merkittävä määrä, jolloin halukkuutta latauslaitteiden hankkimiseenkin on sitten enemmän, kuten myös maksajia.
Tuntuu, että taas on tehty yksinkertaisesta sähköteknisestä tarkastuksesta ja laskelmista hirveä ongelma erilaisten pelkojen ja kauhukuvien perusteella, kun ainoa mitä tarvitaan on, että sähköauton ostaja hankkii asianmukaisen pienvirtalatauslaitteen, maksaa taloyhtiölle kohtuullisen kuukausimaksun, pistää töpselin kiinni ja ajelee autollaan.
Vinkiksi vielä voi lukea Aamulehden toissapäiväisen artikkelin sähköautojen ja niiden latauksen tulipaloriskeistä. Siellä oli mainittu niiden kokonaismääräkin Suomessa. Se oli nolla.
Tätäkin joku alapeukutti. Miksi ihmeessä? Täyttä asiaa.
6A virta ei riitä edes Teslan akkujen lämmitykseen.
Vierailija kirjoitti:
Alkoi oma polttis v-tuttaa (etenkin se vaihteiden vatkaaminen) ja ostin VW ID.3:n. On kyllä hieno auto ajaa ja vaikka ei ole mikään tykki niin silti liikennevaloissa polttomoottoriautot jäävät yleensä kilometrin päähän vaikka lähtee ihan normaalisti liikkeelle. Mukavasti tilaa ohjaamossa ja matkustajille runsaat jalkatilat. Aika harvoin tuota tarvitsee latailla omissa ajoissa kun 70% latauksella pääsee 300 km.
Hieno sähköautosatu syntyi tällä kertaa.
Vierailija Veikaan että kun siirrytään 2030 luvulle, kukaan ei enää aja fossiilisella polttoaineella. Siinä vaiheessa nykyisiä Tesloja saa 10000€ ja köyhilläkin on varaa ajella sähköllä.[/quote kirjoitti:
Kun litiumakkutekniikan sähköauton akkutakuu loppuu, se on arvoton.
Vierailija kirjoitti:
Veikaan että kun siirrytään 2030 luvulle, kukaan ei enää aja fossiilisella polttoaineella.
Luulenpa, että rekat ja traktorit ajavat edelleenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi helkkari taas tätä keskustelua. Latauspisteasentajat vedättää hintoja ja maalailee kuvia kauheista investoinneista kun kaikki kaapeloinnit pitää vetää uusiksi. Ja öyhöttäjät vastustaa sähköautoja vaikkeivat ikinä aio semmoisia edes hankkia. Alapeukutuksen uhallakin pistän tähän sähköautoilevana sähköinsinöörinä nyt hiukan numeroita, joita toivoisin julkisuudessakin käsiteltävän.
Vähävirtaisin tyypin 2 latauslaite on kuuden ampeerin latauslaite, siinä pilottisignaalin pulssisuhde on 10 prosenttia ja siitä sähköauto tietää että 6A on maksimi mitä saa ottaa.
6A virralla teho on 1,3 kilowattia eli samaa luokkaa kuin lohkolämmittimen teho vähän isommassa autossa. Eli juuri semmoinen teho johon kerrostalojen parkkipaikkojen sähkötolpat on suunniteltu.
Tuolla teholla täyssähköautoon saa kahdentoista tunnin latauksella ajomatkaa ladattua vajaat sata kilometriä, mikä riittää valtaosaan kaikista työmatkoista ja ainakin vähentää tarvetta käydä lataamassa autoa latausasemilla.
12 tunnin lataus tuolla teholla joka päivä maksaisi kaksi euroa päivässä ja antaisi vuoden aikana yli 30 tuhatta ajokilometriä, mikä on yli 2 kertaa enemmän kuin keskivertosuomalaisen vuosittaiset ajokilometrit (14000 km/vuosi). Keskivertokilometreihin riittäisi vajaa tai reilu euro per päivä, riippuen paikkakunnan sähkönsiirtomaksuista.
Näiden lukujen perusteella riittäisi, että taloyhtiössä vaadittaisiin ilmoitus sähkötolpan käytöstä lataukseen 6A latauslaitteella. Vain 6A latauslaitteet sallittaisiin tällä menettelyllä. Taloyhtiössä kerättäisiin energiamaksujen kattamiseksi 30-50 euron kuukausittainen sähkötolppavuokra ilmoituksen tehneiltä. Taloyhtiön pitäisi tarkistuttaa kuinka monta tämmöistä sähköautoa olemassaoleva kaapelointi kestää ja kuinka ne pitäisi sijoittaa, jos esimerkiksi tolpat ovat eri ryhmissä.
Mitään kaapelointeja ei tarvitsisi uusia tai latauslaitteita asentaa ennen kuin sähköautoja on taloyhtiössä merkittävä määrä, jolloin halukkuutta latauslaitteiden hankkimiseenkin on sitten enemmän, kuten myös maksajia.
Tuntuu, että taas on tehty yksinkertaisesta sähköteknisestä tarkastuksesta ja laskelmista hirveä ongelma erilaisten pelkojen ja kauhukuvien perusteella, kun ainoa mitä tarvitaan on, että sähköauton ostaja hankkii asianmukaisen pienvirtalatauslaitteen, maksaa taloyhtiölle kohtuullisen kuukausimaksun, pistää töpselin kiinni ja ajelee autollaan.
Vinkiksi vielä voi lukea Aamulehden toissapäiväisen artikkelin sähköautojen ja niiden latauksen tulipaloriskeistä. Siellä oli mainittu niiden kokonaismääräkin Suomessa. Se oli nolla.
Tätäkin joku alapeukutti. Miksi ihmeessä? Täyttä asiaa.
6A virta ei riitä edes Teslan akkujen lämmitykseen.
Riittää, se vain kestää yli minuutin. Superchargereiden kanssa käytetään toki 6 kW lämmittimiä kun akku pitää saada lämpimäksi sekunneissa.
Jenkeissä suuri osa sähköautojen latauksista tehdään 1,3 kW teholla joka 230 voltin verkossa on juurikin se 6A.
Ketju on lukittu.
Meillä kuukausimaksu on 12 e/kk + 2c lisähintaa taloyhtiön omaan sähkötariffihintaan.