Lue keskustelun säännöt.
Miten elatus menee jos se on lapsen äiti joka on tekemässä lähtöä?
11.02.2021 |
Meillä on viime heinäkuussa syntynyt esikoinen ja vaimo jätti tammikuussa eropaperit sanoen ettei halua hoitaa lasta ja minä saisin isänä täyden huoltajuuden. En ole jaksanut etsiä tietoa, kun on ollut paljon keskusteltavaa vaimon kanssa ja olen keskittynyt töihin ja vauvan hoitamiseen. Äitini auttaa meitä sen minkä ehtii, mutta olen päävastuussa kaikesta. Vauvalla on kaikki hyvin, mutta vaimo on tosissaan eikä aio olla tekemisissä meihin enää ja haluaa sopia asiat. Vaimo ei asu kanssamme enää ja olen sanonut, että jos tosissaan aikoo lähteä, niin toivon ettei tee hätiköityä päätöstä ja palaa leikkimään äitiä kun poika on isompi. En ole riistämässä lapselta äitiä, mutta en halua hetkellisiä onnen hetkiä niin että ex tulee ja katoaa. Se ei ole lapselle hyväksi. Vaimo on ihan varma ja kysyi voisiko hän päästä irti siitä ettei tarvitsisi maksella elareita. Saisinko järkeviä neuvoja täältä kuinka toimia?
Kommentit (59)
Elatusmaksuja ei ole pakko maksaa, jos siis vanhemmat sopivat elatuksesta jollakin muulla tavalla. Mutta elatusvastuu on siis vanhemmilla. Esimerkiksi vuoroviikko-vanhemmuudessa usein sovitaan, että lapsen menot maksetaan puoliksi. Mutta teidän tilanne kuulostaa siltä, että elatusmaksuista kannattaa sopia. Mikäli äiti on varaton, se pitää todeta lastenvalvojalla, jolloin saat Kelasta elatustuen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletko tehnyt isyystestin? Ihan varmuuden vuoksi suosittelisin.
En ole ainakaan toistaiseksi, kun vaimolla ei ole ketään toista. Vaimo sanoi, ettei kaipaa uutta miestä ja haluaa elää loppuelämänsä sinkkuna. Pettämistä ei ole tapahtunut, siitä olen aivan varma.
Mutta ei se vaadi huoltajuudesta luopumista, että saat Kelasta sen 150 euroa kuukaudessa - eikä se riipu tuloistasi. Riittää, kun toinen vanhempi todetaan maksukyvyttömäksi ja hän allekirjoittaa 0-sopimuksen, joka täällä jo mainittiinkin. Äiti tarvitsee helpotuksen vastuun tuomista paineista, ja siinä voit auttaa ilman, että lapsen olisi välttämättä menetettävä kaikki oikeutensa äitiinsä. Tilanne voi muutaman vuoden päästä olla jo aivan toisenlainen.
Ihan samoin se menee kumpi tahansa vanhemmista lähtee. Lastenvalvoja auttaa ja KELAsta kyllä neuvovat, kun kyseessä on lapsen asia ja oikeus. Ymmärrän että on paljon muutakin ajateltavaa ja elämässä tehtävää, mutta lapsen raha-asiat on vähän semmosia, että ne kannattaa hoitaa kerralla kunnolla kuntoon. On kuitenkin niin pitkän aikaa apua niistä, sille lapselle ihan konkreettisestikin sitten kun alkaa itse kertyä kiinnostuksenkohteita, harrastuksia jne.
Tsemppiä sulle, itse olen yh-isän kasvattama ja viimeisetkin äiti-ikävät karisi vuosien saatossa lukuisiin ohareihin sovituista tapaamisista. Sossu maksoi isälle elarit jotka akka jätti alusta lähtien maksamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elatusapu on lapsen oikeus, älä missään nimessä suostu nollasopimukseen.
Jos tehdään nollasopimus, niin silloin lähivanhempi saa Kelasta elatustuen.
Kela maksaa vain silloin, jos nollasopimus on tehty lastenvalvojan luona ja elatusvelvollinen on vähävarainen. Vanhempien keskenään tekemä nollasopimus ei oikeuta Kelan maksamaan elatustukeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseäni kyllä ihmetyttää , että onko äiti varmasti terve kun haluaa hylätä lapsensa ? Varsinkin jos on yhteisesti haluttu? Onko synnytyksen jälkeinen masennus suljettu pois ?
Miten niin? Hylkäähän monet isätkin omat lapsensa kun hoitaminen ja perhe-elämä vaan käy raskaaksi ja ikäväksi. Vaikka yleensä se on nainen joka päävastuun ottaa, ja mies voi lähinnä sivusta seurata lasten kasvua. Miksei sitten nainen hylkäisi? Paljon enemmän syytähän sillä on.
Meidän suvussa tämä johtui lapsimasennuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Elatusavun vaadit tietenkin. Soitto lastenvalvojalle ja varaatte ajan niin hoituu siellä. Kelasta lapsilisä ja yh-korotus. Hae yksinhuoltajuutta niin helpottaa kaikkia asioita jatkossa.
Kiitos neuvoista. Olen edelleen shokissa ja pettynyt vaimon toimintaan, samalla ajatellen miten lapsi ottaa asian isompana ja kuinka selitän tilanteen hänelle. Valehtelemaan en rupea mutten haukkumaankaan. Teen parhaani, että olen paras mahdollinen isä lapselleni, koska poika on elämäni keskipiste. Surusta ja murheesta huolimatta uskon, että selviydymme päivä kerrallaan ja alan ottamaan asioista selvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myös isä voi jäädä vanhempainvapaalle, eli ei tarvitse yrittää käydä vielä töissäkin.
Ei se vaadi huoltajuudesta luopumista, että saat Kelasta sen 150 euroa kuukaudessa - eikä se riipu tuloistasi. Riittää, kun toinen vanhempi todetaan maksukyvyttömäksi ja hän allekirjoittaa 0-sopimuksen, joka täällä jo mainittiinkin.
Koetko, että omat tulosi eivät riitä lapsesta huolehtimiseen? Ja että tarvitaan enemmän, kuin kelan apu? Silloin voit ehkä jutella äidin kanssa siitä, että pelkäät ettet pärjää yksinhuoltajana, ja voisilo hän auttaa sanotaan nyt vaikka ensi vuodesta alkaen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elarit pitää maksaa aina ja äiti tarvitsee psykiatrista apua.
Näin omasta kokemuksesta. Jokin ei nyt ole ok äidin päässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elatusapu on lapsen oikeus, älä missään nimessä suostu nollasopimukseen.
Jos tehdään nollasopimus, niin silloin lähivanhempi saa Kelasta elatustuen.
Kyllä se vanhempi sen kelalle maksaa. Ei kela huvikseenn elareita maksele.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseäni kyllä ihmetyttää , että onko äiti varmasti terve kun haluaa hylätä lapsensa ? Varsinkin jos on yhteisesti haluttu? Onko synnytyksen jälkeinen masennus suljettu pois ?
Yhteisestä päätöksestä lasta haluttiin ja pitkään yritettiin luonnollisesti ennen kuin tärppäsi ja poika syntyi viime vuonna. Haimme myös yhdessä apua ja kävimme yhdessä että erikseen terapeutin juttusilla, mutta vaimo sanoi ettei siitä ole apua, koska on päätöksensä tehnyt ja meillä oli iso riita, kun vaimon mielestä minun täytyy vastata lapsesta täysin. Alusta alkaen jo raskausaikana autoin vaimoa ja olen auttanut lapsen synnyttyä, mutta vaimolle muutokset olivat liikaa. Parhaani olen yrittänyt ja edelleen teen, jotta meillä olisi kaikki hyvin ja vauva voisi hyvin, mutta ihmetekoihin en kykene.
Miksi vaimon mielestä sinun täytyi vastata lapsesta täysin? Ettekö sopineet mitään jo lasta suunnitellessa, kun kerran vieläpä "pitkään yrititte luonnollisesti ennen kuin tärppäsi"? Oliko vaimon käytöksestä kummallisia merkkejä jo ennen lasta? Onko vaimolla jokin persoonallisuushäiriö, mt-ongelmia?
Et vastaa vieläkään oleellisiin kysymyksiin, toistelet vain noita, ettei halua hoitaa ja riitelitte. Jos kävitte terapeutilla, niin miksi? Oliko niitä mt-ongelmia vai ei? Vai vain parisuhdeongelmia/ vauvavuoden ongelmia?
Oletteko muuten jotain teinejä?
Turha sitä on miettiä lapsen puolesta, miten hän asioita myöhemmin kokee. Lapsi ei tarvitse kuin yhden hyvän huoltajan, 3-vuotiaasta aljaen sosiaalisuus kiinnostaa, mutra ehkä lapsi on silloin osan ajastaan hoidossa, jossa muitakin lapsia ja kai sinullakin kotain kavereita ja sukulaisia on , niin että lapsi muitakin ihmisiä välillä näkee. Nyt hän ei tarvitse kuin yhden aikuisen! Hyvä kuitenkin, että äitisi auttaa.
Vaimolle on turha olla yhtään katkera. Tuollaiseen ratkaisuun ei päädytä vapaasta tahdosta, vaan traumoista ja äärimmäisestä paineesta. Älä hierrä suolaa haavoihin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elatusapu on lapsen oikeus, älä missään nimessä suostu nollasopimukseen.
Jos tehdään nollasopimus, niin silloin lähivanhempi saa Kelasta elatustuen.
Kela maksaa vain silloin, jos nollasopimus on tehty lastenvalvojan luona ja elatusvelvollinen on vähävarainen. Vanhempien keskenään tekemä nollasopimus ei oikeuta Kelan maksamaan elatustukeen.
Kun sopimus on tehty lastenvalvojalla ja jos etä ei maksa hänelle määrättyä osuutta Kela maksaa elatustuen ja perii sen ulosoton kautta etältä.
Vaimosi olisi pitänyt käydä synnytyksen jälkeiseen masennukseen erikoistuneella psykiatrilla/psykologilla. Se on vaiva joka ei korjaannu hetkessä ja jo tuo vaimosi väite ettei terapiasta ollut hyötyä viittaa nimenomaan vakavaan masennustilaan.
Saattaa olla että vuosien päästä on päästään vielä pahemmassa kunnossa kun kerran nyt ei asiaa hoidettu, vaan jätettiin kesken.
Mitä tulee sinuun niin ehkä sinunkin kannattaisi vielä käydä terapeutille keskustelemassa niin saat tukea omaan tilanteeseen ja vanhemmuuteen.
Tsemppiä joka tapauksessa
Sinä käyt töissä, äiti auttaa joskus ja puoli vuotias on työpäiväsi yksin kotona?
Vierailija kirjoitti:
Myös isä voi jäädä vanhempainvapaalle, eli ei tarvitse yrittää käydä vielä töissäkin.
Tän tarinan isä on niin hyvä että kykenee sokkitilasta huolimatta hoitamaan sekä vauvan että työt. Moni nainen olisi tuossa tilanteessa jo vähintään saikulla jos se isä olisi siihen saakka hoitanut lasta vanhempainvapaalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elatusapu on lapsen oikeus, älä missään nimessä suostu nollasopimukseen.
Jos tehdään nollasopimus, niin silloin lähivanhempi saa Kelasta elatustuen.
Kyllä se vanhempi sen kelalle maksaa. Ei kela huvikseenn elareita maksele.
Jos on nollasopimus niin silloin kela maksaa. Elatuskyvytön ei joudu maksamaan yhtään mitään, mutta sopimus pitää tehdä lastenvalvojalla.
Ap on shokissa, siksi hän kai toistelee. Luulen, ettei hän ymmärrä, ettei äiti koskaan jätä vauvaansa huvikseen - ap yritti yritti tätä muuttaa ja syyllisti. Ymmärrän täysin vaimon ratkaisun.
Yhteisestä päätöksestä lasta haluttiin ja pitkään yritettiin luonnollisesti ennen kuin tärppäsi ja poika syntyi viime vuonna. Haimme myös yhdessä apua ja kävimme yhdessä että erikseen terapeutin juttusilla, mutta vaimo sanoi ettei siitä ole apua, koska on päätöksensä tehnyt ja meillä oli iso riita, kun vaimon mielestä minun täytyy vastata lapsesta täysin. Alusta alkaen jo raskausaikana autoin vaimoa ja olen auttanut lapsen synnyttyä, mutta vaimolle muutokset olivat liikaa. Parhaani olen yrittänyt ja edelleen teen, jotta meillä olisi kaikki hyvin ja vauva voisi hyvin, mutta ihmetekoihin en kykene.