Miksi mies kuvittelee monen vuoden tauon jälkeen että olisin hänestä kiinnostunut ja ilmestyy ovelleni?
Kommentit (29)
Yksinkertainen tai seko mies.
Itse jätin mahdollisesti eniten minua koskaan rakastaneen naisen 13 vuotta sitten.
Ei tulisi mieleenkään mennä häiritsemään hänen yksityisyttään jälkeenpäin, vaikka kaipaankin joskus sitä henkistä yhteyttä, mikä meillä oli.
Rohkea teko. Itse ilahtuisin muutamasta tyypistä oveni takana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä entisiä tyyppejä aina säännöllisesti aktivoituu. Miehillä on joku vanha suola fantasia useemmin ku naisilla. Ihan omaa mutua, en väitä faktaksi
Kyllä mä melkein yhtyisin tähän. Siis itselläkin kokemusta, jopa yli 10v takaa täysin puskista tulleista yhteydenotoista miehiltä, joita ei yhtään kiinnostaisi ajatella saati nähdä uudelleen. Tulee rakkaudentunnustusta, soittoa ja narinaa, jostain onnistuvat löytämään jonkun syrjän verkossa jossa hengailen nimimerkillä ja sieltä tulee yksäriä, yksi pisti jopa kontaktipyyntöä LinkedInissä - jouluaattona! Ei vissiin hällä perhe-elämä mennytkään ihan putkeen. Olin tuolloin anoppilassa joulunvietossa. Ei erottu parhaissa merkeissä, joten ensin iski ahdistus ja sitten tuhannen auringon voimalla vitutus. Teki mieli mennä linjoja pitkin taittamaan kaveri siltaan.
Mitään yhteistä en näiden haikailijoiden välillä keksi. Ihan eri taustoista, eri ikäisiä, eri aloille ja tasoisesti kouluttautuneita.
Jos joku mies, ml. stalkkerini lukee tätä, kannattaa matkustaa sinne peilin eteen ja istua siellä niin pitkään, että ymmärrät jatkaa elämääsi ihan toiseen suuntaan. Jos en ole ottanut yhteyttä 10 vuoden aikana, mua ei varmaan kiinnostakaan. Ylläriviesti joltain vanhalta hoidolta on melko lailla yhtä toivottu kuin extempore dickpic.
Mitä stalkkaamiseen liittyvää jossain LinkedIn pyynnössä on? Sama juttu esm. jos joku FB:saa tai muussa sosiaalisenmedian palvelussa ottaa yhteyttä. Sitä vartenhan ne on että sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ollaan ja verkostoidutaan.
En aina ymmärrä suomalaisten naisten ajatuksia. T. Puolisuomalainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä entisiä tyyppejä aina säännöllisesti aktivoituu. Miehillä on joku vanha suola fantasia useemmin ku naisilla. Ihan omaa mutua, en väitä faktaksi
Kyllä mä melkein yhtyisin tähän. Siis itselläkin kokemusta, jopa yli 10v takaa täysin puskista tulleista yhteydenotoista miehiltä, joita ei yhtään kiinnostaisi ajatella saati nähdä uudelleen. Tulee rakkaudentunnustusta, soittoa ja narinaa, jostain onnistuvat löytämään jonkun syrjän verkossa jossa hengailen nimimerkillä ja sieltä tulee yksäriä, yksi pisti jopa kontaktipyyntöä LinkedInissä - jouluaattona! Ei vissiin hällä perhe-elämä mennytkään ihan putkeen. Olin tuolloin anoppilassa joulunvietossa. Ei erottu parhaissa merkeissä, joten ensin iski ahdistus ja sitten tuhannen auringon voimalla vitutus. Teki mieli mennä linjoja pitkin taittamaan kaveri siltaan.
Mitään yhteistä en näiden haikailijoiden välillä keksi. Ihan eri taustoista, eri ikäisiä, eri aloille ja tasoisesti kouluttautuneita.
Jos joku mies, ml. stalkkerini lukee tätä, kannattaa matkustaa sinne peilin eteen ja istua siellä niin pitkään, että ymmärrät jatkaa elämääsi ihan toiseen suuntaan. Jos en ole ottanut yhteyttä 10 vuoden aikana, mua ei varmaan kiinnostakaan. Ylläriviesti joltain vanhalta hoidolta on melko lailla yhtä toivottu kuin extempore dickpic.
Mitä stalkkaamiseen liittyvää jossain LinkedIn pyynnössä on? Sama juttu esm. jos joku FB:saa tai muussa sosiaalisenmedian palvelussa ottaa yhteyttä. Sitä vartenhan ne on että sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ollaan ja verkostoidutaan.
En aina ymmärrä suomalaisten naisten ajatuksia. T. Puolisuomalainen.
Ollaan vuorovaikutuksessa ja verkostoidutaan ihmisten kanssa, joiden kanssa haluat olla yhteydessä, joiden kanssa tulet toimeen tai teillä on jotain yhteistä, esim. työ.
Mulla ja tällä jantterilla ei ole mitään muuta yhteistä kuin 6kk:n suhde 15 vuotta sitten. Tää lisäksi loppui sen verran ikävästi huoritteluun ja uhkailuun, että todellakin ei kiitos. Jos sulle on edelleen vaikea ymmärtää, niin eipä se minun ongelmani ole.
Vierailija kirjoitti:
Rohkea teko. Itse ilahtuisin muutamasta tyypistä oveni takana.
Minä saattaisin ilahtua jonkun yhteydenotosta, mutta en kyllä toivoisi että kukaan tulisi oven taakse ilmoittamatta etukäteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä entisiä tyyppejä aina säännöllisesti aktivoituu. Miehillä on joku vanha suola fantasia useemmin ku naisilla. Ihan omaa mutua, en väitä faktaksi
Kyllä mä melkein yhtyisin tähän. Siis itselläkin kokemusta, jopa yli 10v takaa täysin puskista tulleista yhteydenotoista miehiltä, joita ei yhtään kiinnostaisi ajatella saati nähdä uudelleen. Tulee rakkaudentunnustusta, soittoa ja narinaa, jostain onnistuvat löytämään jonkun syrjän verkossa jossa hengailen nimimerkillä ja sieltä tulee yksäriä, yksi pisti jopa kontaktipyyntöä LinkedInissä - jouluaattona! Ei vissiin hällä perhe-elämä mennytkään ihan putkeen. Olin tuolloin anoppilassa joulunvietossa. Ei erottu parhaissa merkeissä, joten ensin iski ahdistus ja sitten tuhannen auringon voimalla vitutus. Teki mieli mennä linjoja pitkin taittamaan kaveri siltaan.
Mitään yhteistä en näiden haikailijoiden välillä keksi. Ihan eri taustoista, eri ikäisiä, eri aloille ja tasoisesti kouluttautuneita.
Jos joku mies, ml. stalkkerini lukee tätä, kannattaa matkustaa sinne peilin eteen ja istua siellä niin pitkään, että ymmärrät jatkaa elämääsi ihan toiseen suuntaan. Jos en ole ottanut yhteyttä 10 vuoden aikana, mua ei varmaan kiinnostakaan. Ylläriviesti joltain vanhalta hoidolta on melko lailla yhtä toivottu kuin extempore dickpic.
Mitä stalkkaamiseen liittyvää jossain LinkedIn pyynnössä on? Sama juttu esm. jos joku FB:saa tai muussa sosiaalisenmedian palvelussa ottaa yhteyttä. Sitä vartenhan ne on että sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ollaan ja verkostoidutaan.
En aina ymmärrä suomalaisten naisten ajatuksia. T. Puolisuomalainen.
Ollaan vuorovaikutuksessa ja verkostoidutaan ihmisten kanssa, joiden kanssa haluat olla yhteydessä, joiden kanssa tulet toimeen tai teillä on jotain yhteistä, esim. työ.
Mulla ja tällä jantterilla ei ole mitään muuta yhteistä kuin 6kk:n suhde 15 vuotta sitten. Tää lisäksi loppui sen verran ikävästi huoritteluun ja uhkailuun, että todellakin ei kiitos. Jos sulle on edelleen vaikea ymmärtää, niin eipä se minun ongelmani ole.
Ei ole vaikea ymmärtää nyt kun raotit asioiden laitoja. Sellaisiakin ihmisiä vaan on jotka keksii kaikenlaisia syitä torpata vaikka mitään syytä ei olisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä entisiä tyyppejä aina säännöllisesti aktivoituu. Miehillä on joku vanha suola fantasia useemmin ku naisilla. Ihan omaa mutua, en väitä faktaksi
Kyllä mä melkein yhtyisin tähän. Siis itselläkin kokemusta, jopa yli 10v takaa täysin puskista tulleista yhteydenotoista miehiltä, joita ei yhtään kiinnostaisi ajatella saati nähdä uudelleen. Tulee rakkaudentunnustusta, soittoa ja narinaa, jostain onnistuvat löytämään jonkun syrjän verkossa jossa hengailen nimimerkillä ja sieltä tulee yksäriä, yksi pisti jopa kontaktipyyntöä LinkedInissä - jouluaattona! Ei vissiin hällä perhe-elämä mennytkään ihan putkeen. Olin tuolloin anoppilassa joulunvietossa. Ei erottu parhaissa merkeissä, joten ensin iski ahdistus ja sitten tuhannen auringon voimalla vitutus. Teki mieli mennä linjoja pitkin taittamaan kaveri siltaan.
Mitään yhteistä en näiden haikailijoiden välillä keksi. Ihan eri taustoista, eri ikäisiä, eri aloille ja tasoisesti kouluttautuneita.
Jos joku mies, ml. stalkkerini lukee tätä, kannattaa matkustaa sinne peilin eteen ja istua siellä niin pitkään, että ymmärrät jatkaa elämääsi ihan toiseen suuntaan. Jos en ole ottanut yhteyttä 10 vuoden aikana, mua ei varmaan kiinnostakaan. Ylläriviesti joltain vanhalta hoidolta on melko lailla yhtä toivottu kuin extempore dickpic.
Mitä stalkkaamiseen liittyvää jossain LinkedIn pyynnössä on? Sama juttu esm. jos joku FB:saa tai muussa sosiaalisenmedian palvelussa ottaa yhteyttä. Sitä vartenhan ne on että sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ollaan ja verkostoidutaan.
En aina ymmärrä suomalaisten naisten ajatuksia. T. Puolisuomalainen.
Ollaan vuorovaikutuksessa ja verkostoidutaan ihmisten kanssa, joiden kanssa haluat olla yhteydessä, joiden kanssa tulet toimeen tai teillä on jotain yhteistä, esim. työ.
Mulla ja tällä jantterilla ei ole mitään muuta yhteistä kuin 6kk:n suhde 15 vuotta sitten. Tää lisäksi loppui sen verran ikävästi huoritteluun ja uhkailuun, että todellakin ei kiitos. Jos sulle on edelleen vaikea ymmärtää, niin eipä se minun ongelmani ole.
Ei ole vaikea ymmärtää nyt kun raotit asioiden laitoja. Sellaisiakin ihmisiä vaan on jotka keksii kaikenlaisia syitä torpata vaikka mitään syytä ei olisi.
Oletin, ettei tarvitse koko elämäntarinaansa kirjoittaa, vaan yli 10 vuoden takainen ja "ei erottu parhaissa merkeissä" riittäisi, mutta taisin unohtaa minne kirjoitan - täällä kun postaaja on aina väärässä tai vähintään tyhmä, jollei joka ikistä pienintäkin detaljia hoksaa tuntemattomille avata ja selittää. Virheestäni oppineena sanon siis vielä, että ei ollut eka kerta samalta tyypiltä tai lähipiiriltään lähestyä jotain kautta.
Vaikka oltaisiin samassa työpaikassa, en välittäisi henkilön kanssa verkostoitua. Nykyään meillä on tosiaan lisäksi ihan eri alat, eri elämäntilanteet ja yli 300km hajurakoa, mikä passaa mulle ihan hyvin.
Joskus tuollaiset on vaarallisia, pakkomielle tai päässä viiraa muuten.
Kyllä mä melkein yhtyisin tähän. Siis itselläkin kokemusta, jopa yli 10v takaa täysin puskista tulleista yhteydenotoista miehiltä, joita ei yhtään kiinnostaisi ajatella saati nähdä uudelleen. Tulee rakkaudentunnustusta, soittoa ja narinaa, jostain onnistuvat löytämään jonkun syrjän verkossa jossa hengailen nimimerkillä ja sieltä tulee yksäriä, yksi pisti jopa kontaktipyyntöä LinkedInissä - jouluaattona! Ei vissiin hällä perhe-elämä mennytkään ihan putkeen. Olin tuolloin anoppilassa joulunvietossa. Ei erottu parhaissa merkeissä, joten ensin iski ahdistus ja sitten tuhannen auringon voimalla vitutus. Teki mieli mennä linjoja pitkin taittamaan kaveri siltaan.
Mitään yhteistä en näiden haikailijoiden välillä keksi. Ihan eri taustoista, eri ikäisiä, eri aloille ja tasoisesti kouluttautuneita.
Jos joku mies, ml. stalkkerini lukee tätä, kannattaa matkustaa sinne peilin eteen ja istua siellä niin pitkään, että ymmärrät jatkaa elämääsi ihan toiseen suuntaan. Jos en ole ottanut yhteyttä 10 vuoden aikana, mua ei varmaan kiinnostakaan. Ylläriviesti joltain vanhalta hoidolta on melko lailla yhtä toivottu kuin extempore dickpic.