Miksi vihaat kälättäjiä?

Ne on semmoisiä ärsyttäviä ja päällekäyviä. Tulee paha olo kun katsoo.

Kaikenlaista tyhmyyttä on aina ollut vaikea sietää. " Tyhjät tynnyrit kolisevat eniten."

Rakastavat kuunnella omaa ääntään, eivätkä omaa kuuntelu- tai keskustelutaitoja. "Onko keskustelun tarkoitus olla dialogi monologin sijaan?"

Jos itse käy vähän hitaalla niin häiritseehän se.

Ei kuulu kulttuuriin. 

usein peittelevät äänekkyydellä vain omia  epävarmuuksiaan. ovat myös usein ilkeitä.

Eivät osaa kuunnella. Oma napa maailman napa. :D

En vihaa, mut joskus kahvilas on noita naisii ja niitä, jotka nauraa iha kauheen kovalla äänellä… :D Ei se haittaa miuu, mut onhan se aika hassuu, ku ollaa kumminki Suomessa. Musiikki menee kovemmalle kuulokkeis ja elämä jatkuu. :)

Suomessa on niin sairas kulttuuri että jopa paljon puhuvia pitää inhota.

Aloittaja täältä ketjusta käynyt painamassa alapeukkua. :D  https://www.vauva.fi/keskustelu/4045009/miksi-vihaat-ujoja-ihmisia

En vihaa, mutta kyllä se korvia riipii, ja kauan jatkuessaan aiheuttaa päänsärkyä.

Kuushilaiset ja seemiläiset kielet ilman vokaaleja kuulostavat oksennukselta.

Ei minua ole mitään puheliaita ihmisiä vastaan jos puhuvat asiaa. Nämä kälättäjät vain usein jauhavat jonnin joutavasta ja ovat vain huomionkipeitä.

Jonninjoutavaa lörpötystä "minäminäminä" ja usein kovalla äänellä. Usein kehuskelua omista ansioista ja joskus piikittelyä. Toisen asiat ei kiinnosta ollenkaan kunhan "minäminä". Huoh, karttelen.

Vierailija kirjoitti:

Rakastavat kuunnella omaa ääntään, eivätkä omaa kuuntelu- tai keskustelutaitoja. "Onko keskustelun tarkoitus olla dialogi monologin sijaan?"

Juuri näin. Ja yleensä niillä ei ole edes mitään oikeaa asiaa mistään. Pakko vaan kälättää jotain ja kaikilla se jokin menee aina ohi eikä kukaan muista minuutin päästä mistä henkilö kälätti. Erittäin raskaita ihmisiä.

Kuka voi vilpittömästi sanoa pitävänsä kälättäjistä?

Vierailija kirjoitti:

Kuka voi vilpittömästi sanoa pitävänsä kälättäjistä?

Ehkä kälättäjät itse? 

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on niin sairas kulttuuri että jopa paljon puhuvia pitää inhota.

Se, että puhuu paljon, ei tee kenestäkään kailottajaa. Eikä kailottaja välttämättä edes puhu paljon.

Kailottaja on ihminen, joka ei osaa millään tavalla säätää äänensä voimakkuutta, vaan puhuu aina kovalla ja kantavalla äänellä paikasta ja tilanteesta välittämättä.

Viha on niin voimakas sana, etten sanoisi vihaavani. Mutta töissä on monta kertaa käynyt niin, että kun joku on keskittynyt tekemään jotain tarkkuutta vaativaa työtä, joka pieleen mennessään vaikeuttaa muidenkin hommia, niin yksi kälättäjä tulee siihen viereen kovaan ääneen puhumaan jotain ihan diipadaapaa, joka ei liity edes työhön mitenkään. Hän tietää oikein hyvin, miksi silloin ei pidä häiritä, mutta tulee kuitenkin siihen kälisemään.

Häntä itseään ei voi laittaa tuota hommaa hoitamaan, koska pieleen menee, joka kerta. Silti ei ymmärrys riitä jättämään rauhaan. Kerran itse tuota tehdessäni sanoin, että voisitko olla hiljaa, niin sitten täti kävi ihmettelemässä jokaiselle, että onkohan sillä kotona jotain ongelmia. Viisaammat antakoot diagnoosin.

Useat näistä kahvipöydän kälättäjistä lievästi narsistisia. Olen myöskin huomannut että hyvin vaikea tehdä näiden kanssa tiimitöitä kun jyräävät muiden yli. Jää monien fiksumpien mielipiteet ja näkemykset kuulematta kun väsyvät näihin kälättäjiin ja luovuttavat.