Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Milloin elämä sukulaislasten/kummilasten kanssa on muuttunut tällaiseksi?
06.02.2021 |
Ollessani lapsi/nuori oli tällaista:
-jos menin sukulaisperheeseen/kummin luokse kylään, niin mukaani laitettiin reilut tuliaiset ja/tai vanhemmat laittoivat mukaan rahat, jolla kustannettiin minun huvipuistoliput ja muut kalliimmat menoni, jos sellaisia reissun aikana oli. vanhemmat myös kiittelivät kovasti, että reissu järjestyi tai lapsi kiitti itse, kun oli riittävän iso.
-yleensä reissut sisälsivät ihan tavallista tekemistä: käytiin ulkona leikkipuistossa, kierreltiin paikallisia nähtävyyksiä, käytiin uimarannalla, kummien työpaikalla tai paikallisissa ilmaistapahtumissa. Reissussa syötiin tavallista kotiruokaa, joskus saatettiin käydä ulkona syömässä muttei joka päivä.
-vanhemmat huolehtivat kuljetukseni sukulaisten luokse joko omalla autolla tai julkisilla, kun olin riittävän iso
-meitä oli 2 sisarusta, mutta emme menneet molemmat kylään yhtä aikaa, vaan toinen meistä meni (kenen kummista oli kyse). toinen sisaruksista jäi kotiin vanhempien kanssa.
-jos sukulaiset/kummit tulivat meille kylään, niin kyläilyn aikaan vietettiin aikaa heidän kanssaan, ei juostu muissa menoissa. ei puhettakaan, että vanhemmat olisivat esim. lähteneet jonnekin ja jättäneet vieraat meidän lasten kanssa keskenään.
-jos sukulaiset/kummit muistivat joulu- tai synttärilahjoilla, ne olivat usein melko pieniä, mutta kivoja (tyyliin värikynäsalkku, kirja, lautapeli, vhs-kasetti, cd jne) tai useamman ihmisen lahjarahoilla hankittiin jotain isompaa (tyyliin cd-soitin).
Nyt elämä sukulaislasten/kummilasten kanssa (kun olen itse aikuinen):
-tuliaisista ei ole tietoakaan, korkeintaan tuodaan mukana joku keksipaketti, jos lapsi on tulossa useamman päivän vierailulle. lapsen mukaan ei laiteta rahaa, jolla lapsi kustantaisi kalliit menot (huvipuistot, kylpylät, hoplopit jne), vaan oletetaan sukulaisen/kummin maksavan ne, vaikka hän olisi vähävaraisempi kuin tuo perhe. kiitosta näistä reissuista ei kuulu, ei lapsilta eikä vanhemmilta.
-lasta ei haluttaisi itse tuoda kylään, vaan kysytään, voisinko käydä hakemassa lapsen luokseni ja viedä hänet sitten takaisin vanhemmilleen (matka-aika autolla esim. tunti suuntaansa)
-lapsen reissujen pitäisi sisältää jännittävää tekemistä: huvipuistovierailu, kylpyläreissu, hoplop, teemapuisto tms. Ei mitään tylsiä metsäretkiä eväiden kanssa. Lapsi/nuori myös räplää (merkittävän) osan ajasta älypuhelintaan, eikä ole läsnä. Kotiruoan sijaan pitäisi käydä syömässä ulkona tai hakea noutoruokaa.
-jos lapsella on sisaruksia, toivotaan, että ottaisit kerralla koko konkkaronkan kylään ja maksaisit heidän kaikkien menonsa.
-jos menen kylään noihin perheisiin, niin perhe juoksee omissa menoissaan eikä vaivaudu olemaan kotona tai sitten ihmiset istuvat nenä kiinni puhelimessa seurustelun sijaan. pahimmillaan vanhemmat lähtevät kotoa jättäen vieraat ns. lastenvahdiksi kysymättä asiasta.
-jos muistat joulu- tai synttärilahjalla, niin lahjan oletetaan olevan jotain isompaa "koska olet sukulainen/kummi", kahdenkympin lahjaa pidetään halpana.
Milloin elämä sukulaislasten/kummilasten kanssa on muuttunut tällaiseksi? Pidän siis noista lapsista, mutta ei kiinnosta kyläilyt, kun elämä on mennyt tuollaiseksi. Erityisesti harmittaa tuo, että hyvätuloiset perheet olettavat esimerkiksi sukulaissinkkujen tai ystäväsinkkujen kustantavan kalliit jutut lapsilleen.
Ap
Kommentit (196)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä myös ihmettelen sitä, miten yksipuolista noista muistamisista on tullut. Olen siis itse parin lapsen kummi. Kummina saan hyvällä lykyllä muistamisina koulukuvan tai muun valokuvan postissa. Itse vien vuoden aikana tuliaiset kylään mennessä, synttärilahjan ja joululahjan.
Olisi kiva, jos joskus muistettaisiin toiseenkin suuntaan. Ei tarvitse olla mitään isoa, kunhan vaan jäisi olo, että arvostettaisiin. Ihan joku suklaarasia/kummilapsen tekemä kynttilä jouluna riittäisi.
tää kyllä näkyy muissakin ihmissuhteissa. mä muistan kaukana asuvia ystäviä synttärikorteilla, joulukorteilla tms. jos nähdään noiden juhlien aikaan, niin annan jonkun pienen lahjan. mua taas ei muisteta takaisin. oon kieltämättä miettinyt, miksi edes muistan toisten merkkipäivät tai muistan jouluna, kun samoin ei vaivauduta tekemään mulle.
Sama.
Jouluna sukulaislapsille isot lahjakasat ja edes tekstiviestiä ei lahjana kuulunut, että kiitos..
Alan ymmärtää, miksi halusin näistä ääliösukulaisista alunperinkin eroon. Ei se ikä, vaan ne tavat.
Ja vastavuoroisuutta ei ole lainkaan, on vain nirppanokkaisia mulllekaikkihetisukupolvea.
MIKSI ostat, kun saat siitä pahan mielen? Me on sovittu lähisukulaisten kanssa, että lahjoja ei osteta, ei edes lapsille. Sukulaiskummilapset erikseen. Silti pari henkilöä kummankin suvun puolelta sitkeästi ostaa lahjat kaikille. Tekevät tästä vielä joka joulu numeron, että MINÄHÄN ostan kun MINÄ haluan muistaa läheisiä. Selvästi myös odottavat, että jotain heillekin annetaan, vaikka edelleenkin se sopimus, ettei lahjoja osteta. Kiitetään kyllä silti. Lapset nyt ei aina muista, jos ei erikseen muistuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää hyvät ihmiset ostako sitä roinaa. Ensinnäkään kummien tehtävä ei ole lahjoa ketään tavaroilla. Toiseksi lapsiperheet eivät juurikaan tarvitse mitään tavaroita. Olkaa läsnä läheisillenne! Se on arvokkainta, mitä voitte tehdä. Jos vanhemmat vaikuttavat väsähtäneiltä, niin tarjotkaa apuanne.
Ootko yhtään lukenu tätä ketjua? Moni vanhempi haluaa niitä kalliita tavaroita tai kallista tekemistä hoplopeista huvipuistoihin ja muihin. Sekään ei riitä, että menet käymään ja leikit lasten kanssa pari tuntia niin, että vanhempi voisi ottaa vaikka torkut sohvalla, vaan vanhemman pitäisi päästä pois kotoa pidemmäksi aikaa. Tietenkin niin, ettei sinulta etukäteen kysytä, sopiiko se sinulle.
Oletan, että tämä on enemmän joku maaseudun ongelma. Kaupungissa en ole todellakaan törmännyt vastaavaan enää vuosikausiin. Oma ongelmani on nimittäin päinvastainen. Haluttaisiin tuoda meille tavaraa, jolla kukaan ei tee mitään.
Itse taas olen maaseudulta (noin 10 000 asukkaan kunta) ja oletin että tämä on kaupunkilaisten juttu, koska ei täällä tuollaista tapahdu. T. tuo ihmettelijä
Te, ketkä märisette, miksei kysytä lahjatoiveita, vaan tuodaan jotain muuta:
1. Siksi, kun lahjatoiveet ovat liian kalliita. Miksi haluaisin ostaa lapsellesi jotain sellaista, jota en raaskisi ostaa edes itselleni tai omalle lapselleni? Miksi ette osta noita kalliimpia lahjatoiveita itse ja anna sukulaisille ja kummeille sellaisia lahjatoiveita, joita voi hinnan puolesta toteuttaa?
2. Jos se lapsi/nuori ei halua lahjaksi mitään ns. halpaa, niin miksi pyyntöä ei voi esittää realistisesti? "Meidän Eino haluaisi joululahjaksi uuden Iphonen, muita toiveita ei ole. Jos haluatte osallistua lahjaan kahdella kympillä, niin se olisi tosi kiva. Hankitaan lahjarahoja yhdistämällä puhelin ja me vanhemmat maksetaan loput."
3. Monet lahjatoiveet ovat aika turhia eli lapsi haluaa jonkun kertakäyttöisen jutun, trendilelun tai muun, johon hän kyllästyy viikossa. Sitä sukulaistätiä ei välttämättä kiinnosta hankkia sitä kolmenkympin kimaltavaa glitteriä kakkaavaa opossumipehmoa, josta riittää iloa hetkeksi. Sen sijaan se sukulaistäti ostaisi mielellään vaikka kylpypyyhkeen, yöpuvun tai vastaavaa, josta riittää iloa pidemmäksi aikaa.
P.S. Muistattehan, että lahja on nimensä mukaisesti lahja. Eli asia, jonka toinen on valinnut vapaaehtoisesti antaa, ei asia, jota voi häneltä vaatia.
Vierailija kirjoitti:
Te, ketkä märisette, miksei kysytä lahjatoiveita, vaan tuodaan jotain muuta:
1. Siksi, kun lahjatoiveet ovat liian kalliita. Miksi haluaisin ostaa lapsellesi jotain sellaista, jota en raaskisi ostaa edes itselleni tai omalle lapselleni? Miksi ette osta noita kalliimpia lahjatoiveita itse ja anna sukulaisille ja kummeille sellaisia lahjatoiveita, joita voi hinnan puolesta toteuttaa?
2. Jos se lapsi/nuori ei halua lahjaksi mitään ns. halpaa, niin miksi pyyntöä ei voi esittää realistisesti? "Meidän Eino haluaisi joululahjaksi uuden Iphonen, muita toiveita ei ole. Jos haluatte osallistua lahjaan kahdella kympillä, niin se olisi tosi kiva. Hankitaan lahjarahoja yhdistämällä puhelin ja me vanhemmat maksetaan loput."
3. Monet lahjatoiveet ovat aika turhia eli lapsi haluaa jonkun kertakäyttöisen jutun, trendilelun tai muun, johon hän kyllästyy viikossa. Sitä sukulaistätiä ei välttämättä kiinnosta hankkia sitä kolmenkympin kimaltavaa glitteriä kakkaavaa opossumipehmoa, josta riittää iloa hetkeksi. Sen sijaan se sukulaistäti ostaisi mielellään vaikka kylpypyyhkeen, yöpuvun tai vastaavaa, josta riittää iloa pidemmäksi aikaa.
P.S. Muistattehan, että lahja on nimensä mukaisesti lahja. Eli asia, jonka toinen on valinnut vapaaehtoisesti antaa, ei asia, jota voi häneltä vaatia.
Tämä!! Me odotetaan just ekaa lasta ja todellakaan ei odoteta toisten hankkivan jotain kallista. Jos itse halutaan jotain kallista hankkia, niin siihen löytyy rahat omasta takaa. Ei tosin muutenkaan olla mitään trendivauvanvaateihmisiä. Kunhan aikanaan päästään tuohon synttäri/joululahjavaiheeseen, niin tasan laitetaan ne pienet toiveet kummeille ja sukulaisille. Mieluummin niin, että pyydetään koon 86 t-paitaa (ei väliä millainen), värikynäsettiä tai leikkiautoa hiekkalaatikkoleikkeihin kuin jotain isoa.
Täälläpäin ei onneksi meno ole tuollaista, lahjatoiveet ovat kohtuullisia. Ja lapset nyt tykkäävät leluista ja lopulta lyhyen hetken, niin ite taas tykkään että saavat leluja vaikka sellaisen turhan glitterikakkaponin tms. Kuin teepaidan. Lapset nyt vaatteista ei piittaa, ja äkkiä tulee se ikä kun lelut ei kiinnosta ja sit käy vaatteet, pyyhkeet, lakanat yms. Toki niitäkin jo kaapit täynnä.. Aikuisenahan en mitään turhaa tahtois omilleni mutta pakko vissiin antaa lasten olla lapsia ja toivoa mitä tahtovat. Kohtuus toki kaikessa. Mutta lahjatoiveita jos kysytään, me annetaan aina 10-20€ arvoinen toive ja itekkin saatu sellaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täälläpäin ei onneksi meno ole tuollaista, lahjatoiveet ovat kohtuullisia. Ja lapset nyt tykkäävät leluista ja lopulta lyhyen hetken, niin ite taas tykkään että saavat leluja vaikka sellaisen turhan glitterikakkaponin tms. Kuin teepaidan. Lapset nyt vaatteista ei piittaa, ja äkkiä tulee se ikä kun lelut ei kiinnosta ja sit käy vaatteet, pyyhkeet, lakanat yms. Toki niitäkin jo kaapit täynnä.. Aikuisenahan en mitään turhaa tahtois omilleni mutta pakko vissiin antaa lasten olla lapsia ja toivoa mitä tahtovat. Kohtuus toki kaikessa. Mutta lahjatoiveita jos kysytään, me annetaan aina 10-20€ arvoinen toive ja itekkin saatu sellaisia.
Mä annoin kummitytölleni (silloin n. 5 v) Disney-kylpypyyhkeen. Ei silloin arvostanut lahjaa, mutta nyt on jo vuosia aina jaksanut muistuttaa, kuinka on saanut kyseisen pyyhkeen multa ja se on yhä ahkerassa käytössä. Musta on ollut lopulta hyvä lahja, kun sille on riittänyt käyttöä ja lapselle pyyhe on merkityksellinen.
En itse saanut mitään lahjaa sylikummiltani (serkku), en edes ristiäisissä. Kaikki rippikutsut jne. sivuutettiin täysin, ei edes korttia lähetetty. Pikkukummi (täti) muisti aina lahjoilla, yleensä rahalla. Niistä ei ollut mitään iloa itselle, koska vanhempani veivät koko summan.
Päätin olla parempi kummi, jos se ikinä osuu kohdalleni. Minulla on itselläni kaksi kummityttöä. Toinen jo aikuinen (serkku) ja toinen vielä lapsi (siskontyttö). Olen ostanut molemmille aina synttäri - ja joululahjoja. Lähettänyt ystävänpäiväkortteja yms.
Vanhempi kummilapsista ei edes kiitä ikinä, saan jouluna halpaa krääsää , eikä edes muistanut 40v. synttäreitäni (oli jo täysi-ikäinen).
Siskontyttö on ainoa lapsi ja täysin lellitty pilalle. Mikään ei riitä tälle pikkukitisijälle ja sen saa kyllä lapsen suusta kuulla. Hänen äitinsä (siskoni) lähettää jotain whattsupp-viestejä tai lapsen piperryksiä korttien/lahjojen sijaan.
En odota mitään satojen eurojen lahjoja tai vastavaa. Kiitos ja joku kaupasta (ajatuksen kanssa) ostettu kortti riittäisivät oikein hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ostanut kummipojalle useita lahjoja eri tilanteissa ja lähettänyt ne hänelle. Ikinä ei ole tullut edes viestiä kiitoksena. Enää en laita lahjoja. Kiva poika, mutta ei kai ole tarkoitus olla yksipuolinen lahja-automaatti? Vanhempiensa kanssa olen ihan hyvissä väleissä.
ilmaisia vinkkejä kaikille vanhemmille, jotka haluaisivat sukulaisten/kummien osallistuvan aktiivisesti lapsen elämään:
+ole itse aktiivinen myös heidän suuntaansa: kysy kuulumisia, laita itse oma-aloitteisesti viestiä, ehdota näkemistä (muulloinkin kuin lapsen synttärien alla/jouluna)
+muista aina kiittää, jos sukulainen tai kummi muistaa lastasi jotenkin. tekstarikin käy. "kiitos vilho-vilman muistamisesta :)". tuollaisen viestin näpyttelyyn ei kauaa mene
+opeta lasta arvostamaan sukulaisen/kummin muistamisia ja sanomaan kiitos, kun saa jotain
+muista myös sukulaista tai kummia vastavuoroisesti. heilläkin on syntymäpäiviä, valmistujaisia/tärkeitä etappeja työuralla/joulu tms
+jos toivot sukulaisen/kummin olevan lastenvahtina, kysy sitä suoraan (älä vaan jätä muksua toiselle ja lähde itse muualle). älä oleta saavasi mitään 24/7 hoitopalvelua, sekin on paljon, jos toinen katsoo pari tuntia lapsesi perään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi lapsillani ei ole kummeja. Kamalia kummeja olette monikin tässä ketjussa.
Omat kummini olivat niin huonoja siinä hommassa, että huono maku jäänyt koko asiasta. En käsitä mikä koko kummiuden funktio edes on, kumpaankaan suuntaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1. Kummin tehtävä on toimia vanhempien apuna kristillisen kasvatuksen edistämisessä, ei toimia lahjakamelina.
2. Kirkosta eroaminen 18-vuotiaana pelasti moiselta kurjuudelta.
Vierailija kirjoitti:
ilmaisia vinkkejä kaikille vanhemmille, jotka haluaisivat sukulaisten/kummien osallistuvan aktiivisesti lapsen elämään:
+ole itse aktiivinen myös heidän suuntaansa: kysy kuulumisia, laita itse oma-aloitteisesti viestiä, ehdota näkemistä (muulloinkin kuin lapsen synttärien alla/jouluna)
+muista aina kiittää, jos sukulainen tai kummi muistaa lastasi jotenkin. tekstarikin käy. "kiitos vilho-vilman muistamisesta :)". tuollaisen viestin näpyttelyyn ei kauaa mene
+opeta lasta arvostamaan sukulaisen/kummin muistamisia ja sanomaan kiitos, kun saa jotain
+muista myös sukulaista tai kummia vastavuoroisesti. heilläkin on syntymäpäiviä, valmistujaisia/tärkeitä etappeja työuralla/joulu tms
+jos toivot sukulaisen/kummin olevan lastenvahtina, kysy sitä suoraan (älä vaan jätä muksua toiselle ja lähde itse muualle). älä oleta saavasi mitään 24/7 hoitopalvelua, sekin on paljon, jos toinen katsoo pari tuntia lapsesi perään
Lisäisin tähän vielä, että pyri osoittamaan edes jotenkin, että arvostat lapsesi kummin kummina toimimista. Tähän kuuluu myös se, että lapsi esimerkiksi viedään kummille hoitoon tai vastaavasti tarjotaan kummille kyyti teille mikäli hän on tulossa hoitamaan teidän lastanne. Ei niin, että vaaditaan raahautumaan tuntikaupalla ties minne, eikä edes tarjota kyytiä tai mitään korvausta siitä. Niin moni asia otetaan lapsiperheiden toimesta täysin itsestäänselvyytenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ilmaisia vinkkejä kaikille vanhemmille, jotka haluaisivat sukulaisten/kummien osallistuvan aktiivisesti lapsen elämään:
+ole itse aktiivinen myös heidän suuntaansa: kysy kuulumisia, laita itse oma-aloitteisesti viestiä, ehdota näkemistä (muulloinkin kuin lapsen synttärien alla/jouluna)
+muista aina kiittää, jos sukulainen tai kummi muistaa lastasi jotenkin. tekstarikin käy. "kiitos vilho-vilman muistamisesta :)". tuollaisen viestin näpyttelyyn ei kauaa mene
+opeta lasta arvostamaan sukulaisen/kummin muistamisia ja sanomaan kiitos, kun saa jotain
+muista myös sukulaista tai kummia vastavuoroisesti. heilläkin on syntymäpäiviä, valmistujaisia/tärkeitä etappeja työuralla/joulu tms
+jos toivot sukulaisen/kummin olevan lastenvahtina, kysy sitä suoraan (älä vaan jätä muksua toiselle ja lähde itse muualle). älä oleta saavasi mitään 24/7 hoitopalvelua, sekin on paljon, jos toinen katsoo pari tuntia lapsesi perään
Lisäisin tähän vielä, että pyri osoittamaan edes jotenkin, että arvostat lapsesi kummin kummina toimimista. Tähän kuuluu myös se, että lapsi esimerkiksi viedään kummille hoitoon tai vastaavasti tarjotaan kummille kyyti teille mikäli hän on tulossa hoitamaan teidän lastanne. Ei niin, että vaaditaan raahautumaan tuntikaupalla ties minne, eikä edes tarjota kyytiä tai mitään korvausta siitä. Niin moni asia otetaan lapsiperheiden toimesta täysin itsestäänselvyytenä.
Tämä. Ei sen kummin aika tai matkakulut ilmaisia ole. Sitä voi toki miettiä, haluaako maksaa toisen kyydit lastenhoitoa varten vai palkata mll:n virallisen hoitajan, jonka palkkio olisi moninkertainen...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ilmaisia vinkkejä kaikille vanhemmille, jotka haluaisivat sukulaisten/kummien osallistuvan aktiivisesti lapsen elämään:
+ole itse aktiivinen myös heidän suuntaansa: kysy kuulumisia, laita itse oma-aloitteisesti viestiä, ehdota näkemistä (muulloinkin kuin lapsen synttärien alla/jouluna)
+muista aina kiittää, jos sukulainen tai kummi muistaa lastasi jotenkin. tekstarikin käy. "kiitos vilho-vilman muistamisesta :)". tuollaisen viestin näpyttelyyn ei kauaa mene
+opeta lasta arvostamaan sukulaisen/kummin muistamisia ja sanomaan kiitos, kun saa jotain
+muista myös sukulaista tai kummia vastavuoroisesti. heilläkin on syntymäpäiviä, valmistujaisia/tärkeitä etappeja työuralla/joulu tms
+jos toivot sukulaisen/kummin olevan lastenvahtina, kysy sitä suoraan (älä vaan jätä muksua toiselle ja lähde itse muualle). älä oleta saavasi mitään 24/7 hoitopalvelua, sekin on paljon, jos toinen katsoo pari tuntia lapsesi perään
Lisäisin tähän vielä, että pyri osoittamaan edes jotenkin, että arvostat lapsesi kummin kummina toimimista. Tähän kuuluu myös se, että lapsi esimerkiksi viedään kummille hoitoon tai vastaavasti tarjotaan kummille kyyti teille mikäli hän on tulossa hoitamaan teidän lastanne. Ei niin, että vaaditaan raahautumaan tuntikaupalla ties minne, eikä edes tarjota kyytiä tai mitään korvausta siitä. Niin moni asia otetaan lapsiperheiden toimesta täysin itsestäänselvyytenä.
Tämä. Ei sen kummin aika tai matkakulut ilmaisia ole. Sitä voi toki miettiä, haluaako maksaa toisen kyydit lastenhoitoa varten vai palkata mll:n virallisen hoitajan, jonka palkkio olisi moninkertainen...
Mielestäni on ylipäätään kohtuutonta odottaa, että lastenvahti/kummi uhraisi kaikki menonsa kummilapsen/sukulaislapsen takia menemällä sen toisen perheen luo. Mitä tekemistä siellä edes on? Tuijottaa tuolilla istuessa telkkaria katsovaa naperoa 8h? Kun oma kummilapseni tulee hoitoon, teen juuri niitä asioita mitä tekisin muutenkin. Jos suunnitteilla on lähteä sunnuntailounalle tai museokierrokselle, niin ei muuta kuin tenavalle vaatteet päälle ja menoksi. Tottakai haluan huomioida lapsen sillä lailla, että voin järjestää hänelle vaikka leikkipuistohetken ja voidaan tehdä lettuja tms. Muuten aion kyllä tehdä niitä asioita mitä tekisin muutenkin, ja huomaan, että silloin myös lapsi viihtyy seurassani paremmin ja pääsee kokeilemaan uusia juttuja. Kiusallista nököttää kotona kahdestaan, kun toinen tuijottaa niskaan kokoajan ja ilmassa pinttyy sellainen "öö, mitä tehdään"-fiilis.
Vierailija kirjoitti:
Kuinkahan moni kummilapsi suree, kun kummeista ei kuulu mitään tai lahjoja ei tipu ja syy on se, että kummilapsen vanhemmat eivät kiitä muistamisista tai ole itse ollenkaan aktiivisia kummin suuntaan?
Minun kummilapseni eivät ainakaan. Joka joulu ja synttäripäivä vien lahjan. Molempien luona käyn myös kylässä. Toinen kummilapseni on äitinsä kanssa käynyt meillä muutaman kerran, ehkä n. kerran vuodessa, ja toinen ei koskaan tässä talossa jossa olemme asuneet 5 vuotta nyt. Toinen kummilapsi on 13 ja toinen 15v.
Vierailija kirjoitti:
Onko muilla tällaista: Sinua pyydetään kylään lapsiperheen luokse, mutta lapsiperhe ei ikinä tule sinun luoksesi kylään? Eivät siis tule, vaikka kutsuisit vierailulle ja olisit esittänyt kutsun monta kertaa?
Omalla kohdalla on tällainen ongelma. Olen siis esittänyt kutsun koko perheelle ja sen lisäksi vielä erikseen sanonut, että 8 v sukulaislapsi voi tulla luokseni, jos vanhemmat tuovat. Sukulaisperhe ei ole käynyt luonani kylässä 7 vuoteen (7 vuotta sitten kävivät, kun haluaisivat mun katsovan heidän vuosikastaan pari tuntia, jotta muu perhe pääsi teatteriin). Olen välissä muuttanut 4 kertaa, koskaan eivät ole tulleet käymään. Vaikka kuinka kutsuisin, niin ei tulla. Kotini on siis ihan tavallinen, ei mikään murju. Perheen 8 v lapsi välillä kysyy, voiko hän tulla käymään luonani. Ihan suoraan olen vanhempiensa kuullen sanonut, että voi tulla sitten kun vanhempansa tuovat ja hakevat hänet luokseni. Eipä ole sitä päivää tullut. :D
Juuri tällaistahan se on :D Siihen olen rajan vetänyt, että en ala toimimaan kuskina, viemään tuomaan ja hakemaan, kuin hätätilassa. Hätätiloja on muutamia ollut tässi yli 10v kummiuden aikana, ja se on ihan ok, tottakai autan jos tarvitaan. Mutta että saisi sen kummilapsen(kyllä, minä alan mielelläni ilmaiseksi hoitajaksi!!) kylään, vaikka ihan yöksikin, tai vaikka viikonlopuksi, niin ei onnistu, koska lasta pitäisi kuskata muutamia kilometrejä, aivan käsittämätöntä! Sisarukseni lapsia en näe juuri koskaan myöskään, kun matka ei ole samanmittainen molempiin suuntiin, vaan heille on meiltä n. 7km matkaa, ja heiltä meille valovuosi, ainakin siitä päätellen etteivät ole käyneet lasten kanssa meillä kuin kerran, ja olemme asuneet mieheni kanssa tässä talossa 6vuotta. Nuorin ei ole käynyt ollenkaan. On minullakin nyt herran tähden omaa elämää niin etten kerkeä joka viikko käymään siellä päin, varsinkin kun kyläilyn sopiminen on heidän puoleltaan niiiiin hankalaa.
Meillä on parikymppinen opiskeleva kummilapsi. Olemme muistaneet häntä monin eri tavoin vuosien aikana rahoittamalla esim. harrastuksia, koti- ja ulkomaanmatkoja ja kotoa pois muuttaessa ostimme nuoren toivoman huonekalun. Koskaan, ei kertaakaan , ikinä, ei kummilapsi ole kiittänyt. Vanhemmatkaan eivät reagoi mitenkään.
Kutsuin pari vuotta sitten nuoren tasavuosisyntymäpäivilleni - hän ei reagoinut kutsuun mitenkään saati tullut juhliin, soittanut tai laittanut viestiä. Viime jouluna en halunnut muistaa hän enää mitenkään, lahjatoive oli kyllä tullut viestillä. Äiti tiedusteli milloin olin laittanut paketin postiin, sillä lahja ei ollut saapunut perille tammikuun loppuun mennessä. Kerroin syyn miksi jätin lahjan lähettämättä; en ole Otto-automaatti. Äiti selitti että "eihän ne nuoret muista" ja että olen kiitoksen kipeä. Aivan käsittämätöntä; minä olen siis paha kummitäti.
Vierailija kirjoitti:
Omat kummini olivat niin huonoja siinä hommassa, että huono maku jäänyt koko asiasta. En käsitä mikä koko kummiuden funktio edes on, kumpaankaan suuntaan!
"Kummin tehtävät
Kummi
- toimii kastetilaisuuden todistajana. Jos vähintään kaksi kummeista ei ole ristiäisissä mukana, tarvitaan vähintään yksi tai kaksi henkilöä todistamaan kastetoimitusta.
- on kummilapsensa aikuinen ystävä
huolehtii lapsen kristillisestä kasvatuksesta yhdessä vanhempien kanssa. Hän voi esimerkiksi osallistua kummilapsen kanssa seurakunnan toimintaan, viedä messuun tai vaikkapa pyhäkouluun. Lapsen puolesta rukoileminen on myös kummin etuoikeutettu tehtävä." www.evl.fi
Alue: Aihe vapaa
Onneks korona on nyt tuonut tauon tähän touhuun, kun ei pääse näkemään kuten normaalisti. Plus saa pätevän syyn kieltäytyä. Kuulun riskiryhmään ja viime vuonna mua pyydettiin käymään korona-aikana lapsen synttäreillä pari päivää sen jälkeen, kun lapselle oli järkätty isolla porukalla kaverisynttärit. Ei kiinnostanut ottaa riskiä koronatartunnan suhteen eli en mennyt. Nyt sama perhe ravaa laskettelukeskuksissa Messilässä ja Himoksella eikä kävisi mielessäkään mennä käymään, kun elän muutenkin rajoitettua arkea suojellakseni itseäni.