Lue keskustelun säännöt.
Onko typerää miettiä pienen talon ostoa kun on jo kohta 60?
05.02.2021 |
Kun kunto voi heikentyä yhtäkkiä ja pihatyöt ei sitten onnistu eikä muutkaan talon työt. Toisena vaihtoehtona kerrostalo-osake Helsingistä. Rivitaloon en halua. Kaipaan pihaa, mutta pääseekö talosta eroon kun haluaa? Talo olis muualla kuin Hgissä.
Kommentit (33)
Ei missään nimessä kannata tehdä tässä elämässä sellaisia asioita jotka kiinnostavat. Järkevät ihmiset odottavat kuolemaansa paikoillaan seuraamatta unelmiaan ja haaveitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me miehen kanssa mietitään samaa. Oikeastaan haluttaisiin asumaan maaseudulle, mutta se ei taida tässä iässä olla järkevää. On just aateltu, että me varmaan eläkkeellä homehdutaan kerrostaloon. Nyt on työelämä ja harrastukset sen verran meneviä, että tämä luhtitalo sopii, mutta kyllä me varmasti omaa pihaa halutaan sitten kun eläke koittaa. Lapset ovat jo olleet tovin omillaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei missään nimessä kannata tehdä tässä elämässä sellaisia asioita jotka kiinnostavat. Järkevät ihmiset odottavat kuolemaansa paikoillaan seuraamatta unelmiaan ja haaveitaan.
Haahhaa. Mietinnässä olisi ihan joku 70-100 m2 mökki/talo, sopivan kokoinen ei liian iso. Talot on vain siitä ongelmallisia että jää helposti riesaksi jos ei kukaan osta. Ap
Ilman muuta! Voit ostaa talon jossa on luonnonpiha, tai hyvin pieni piha, tai muokata pihan helppohoitoiseksi. Ei meillä ainakaan talon hoidossa ole mitään ihmeen rankkoja hommia. Haravointi vie aikaa koska puita on lähellä paljon. Sekään ei ole pakollista.
60 on uusi 40!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei missään nimessä kannata tehdä tässä elämässä sellaisia asioita jotka kiinnostavat. Järkevät ihmiset odottavat kuolemaansa paikoillaan seuraamatta unelmiaan ja haaveitaan.
Haahhaa. Mietinnässä olisi ihan joku 70-100 m2 mökki/talo, sopivan kokoinen ei liian iso. Talot on vain siitä ongelmallisia että jää helposti riesaksi jos ei kukaan osta. Ap
No ostat tarkaan valiten, alueelta joka on haluttu. Lähellä jonkun kaupungin keskustaa. Vähän aikaa kun seuraa Oikotietä, kuten olet varmaan tehnytkin, oppii huomaamaan mitkä talot ostetaan heti ja mitkä viruu listalla ainiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
60 ei ole kovin paljon, ei ainakaan minun mittapuulla. Jos olisit 80 vuotias, niin sitten ehkä jo miettisin hieman, mutta siihen on vielä aika pitkä matka.
Itse en muuta ikinä mihinkään kerrostaloon tai rivariin, en edes paritaloon tai erillistaloon, vaan olen lähes ikäni asunut omakotitalossa ja tulen asumaan tästä eteenpäinkin. Ehkä sitten vanhana voisin harkita yhdessä tasossa olevaa taloa, mutta haluan ehdottomasti oman pihan ja rauhan. Mielellään jossain kaukana muista. Pihatyöt saa aina tehtyä, lumitöihin on ainakin tällä kylällä saatavissa apua vaikka kuinka ja halvalla. Myös muut työt hoituvat.
Vierailija kirjoitti:
Ilman muuta! Voit ostaa talon jossa on luonnonpiha, tai hyvin pieni piha, tai muokata pihan helppohoitoiseksi. Ei meillä ainakaan talon hoidossa ole mitään ihmeen rankkoja hommia. Haravointi vie aikaa koska puita on lähellä paljon. Sekään ei ole pakollista.
60 on uusi 40!
Niinhän se on, en minäkään oikein tiedä mitä ne rasittavat pihatyöt ovat, vaikka piha onkin 3200 m2.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Osta ihmeessä, jos siltä tuntuu ja varaa on. Kunnon kannalta omakotitalossa asuminen voi olla ratkaisevan hyväkin tekijä. Siinä tulee askeleita ja hommaa piisaa... Omat isovanhemmat(olivat kyllä sua vanhempia) muuttivat kerrostaloon just sillä ajatuksella, että kunto voi mennä huonoksi ja ovat ok- talon kanssa liemessä. Ja kuntohan huononi silmissä, kun ei ollut edes sitä suht pientä kolaamista, puutarhahommaa ja kävelymatkaa postilaatikolle. Nämä oli kyllä sellaisia vanhan kansan ihmisiä, joillle kuntoilu kuntoilun vuoksi oli vähän vierasta. Eli eivät oikein osanneet lenkkeillä tms kunnon ylläpitämiseksi, kun ei ikänä ollut tarvinut sellaista tehdä.
Kaikkihan elämässä on riskiä, kunto voi huonontua äkisti tai sitten sulla voi olla +20 hyvää vuotta jäljellä. Ihan kivasti aikaa oleilla omassa mökissä...
Pihahommista pahin on varmasti just lumityöt? Haravoimatta voi jättää, mutta kolan varteen aika pakko tarttua. Ehkä sitä vois katsella, että talon pihassa ei ole mitään hirveän pitkää pihatietä, jota huonommalla kunnolla ei saa auki...
Mun anoppi esim pärjäsi 90 v asti yksin talossaan ennenkuin tarvitsi ulkop. apuja.
Just vanhempana pitää haavet toteuttaa, että ehtii vielä nauttia
Samaa miettinyt. Olen tosin asunut kaupungissa koko aikuisikäni, joten maalle muutto olisi varmasti rankempaa kuin kuvittelen. Matka sairaalaan ja ihan joka paikkaan tuntuisi varmasti pitkältä, kun on tottunut siihen, että kaikki palvelut ovat lyhyen kävelymatkan päässä. Ok-talossa olisi myös pakko olla auto ja asumiskulutkin tod.näk. korkeammat kuin kerrostaloyhtiössä. Eläkeiässä pienellä eläkkeellä mahdollisesti yksinään kitkutellessa voisi tulla ikävä kaupunkiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Osta ihmeessä, jos siltä tuntuu ja varaa on. Kunnon kannalta omakotitalossa asuminen voi olla ratkaisevan hyväkin tekijä. Siinä tulee askeleita ja hommaa piisaa... Omat isovanhemmat(olivat kyllä sua vanhempia) muuttivat kerrostaloon just sillä ajatuksella, että kunto voi mennä huonoksi ja ovat ok- talon kanssa liemessä. Ja kuntohan huononi silmissä, kun ei ollut edes sitä suht pientä kolaamista, puutarhahommaa ja kävelymatkaa postilaatikolle. Nämä oli kyllä sellaisia vanhan kansan ihmisiä, joillle kuntoilu kuntoilun vuoksi oli vähän vierasta. Eli eivät oikein osanneet lenkkeillä tms kunnon ylläpitämiseksi, kun ei ikänä ollut tarvinut sellaista tehdä.
Kaikkihan elämässä on riskiä, kunto voi huonontua äkisti tai sitten sulla voi olla +20 hyvää vuotta jäljellä. Ihan kivasti aikaa oleilla omassa mökissä...
Pihahommista pahin on varmasti just lumityöt? Haravoimatta voi jättää, mutta kolan varteen aika pakko tarttua. Ehkä sitä vois katsella, että talon pihassa ei ole mitään hirveän pitkää pihatietä, jota huonommalla kunnolla ei saa auki...
Jos talo sijaitsee paikassa, josta joka paikkaan mennään autolla, kunto oikeasti romahtaa. Itselle kävi näin. Olin tosin 38v. kun muutin ja kahden pienen lapsen äiti.
Mutta siis jos voi liikkua enimmäkseen kävellen tai pyörällä (realistisesti, ei unelmissa!!), niin sitten ok.
Itse lähestyn kuuttakymppiä ja enää en ostaisi taloa. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän arvostan helppoutta ja mukavuutta. Muutin juuri kaupungin ydinkeskustaan, kaikki palvelut 200m säteellä ja työpaikka vieressä. Parveke saa tyydyttää kukkakuumeeni ja puistot ovat ihan vieressä, sinne voin mennä nauttimaan kesäpäivistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helsingissä ei tarvitse jumiutua sisätiloihin kun nähtävää ja koettavaa on paljon. Molemmissa puolensa.
Sama mietintä käynnissä. Kyllähän pihatöitä pystyy laiminlyömään aika pitkälle ilman, että siitä mitään katastrofia tulee. Esim. lumenluonti on välttämätöntä vain ovien edestä, kyllähän mummo lumessa aina menee, tallattu polku riittää hätätapauksessa, auton liikkeelle pääsy tietysti pitää varmistaa jos semmoisen omistaa.
Kevyt käyttöisiä apuvälineitä on olemassa esim. Akkukäyttöinen lumilapio(pieni linko oikeasti), mönkkäri rahakkaille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perusterveet jaksaa alle seitsemänkymppisenä vielä, sen jälkeen riskialttiimpaa.
Oma isoisäni muutti kerrostalosta rempallaan olevaan omakotitaloon, 8km päähän lähimmästä kaupasta ja kaupungin keskustasta. Kävi vielä polvileikkauksessa jonkun ajan kuluttua muutosta ja jäi jonottamaan toista tekoniveltä. Pihatöihin hän saa satunnaisesti apua lapsiltaan, jotka muuten ovat aloittaja sinun ikäisiäsi (tai noh, yli kuuskymppisiä). Isoisäni oli siis muuttaessaan yli 80-vuotias ja hyvin hänellä on mennyt. Remontti ja pihatyöt pitävät kropan kunnossa, kun on aina jotain tekemistä. Viime kesänä mietiskeli jos ostaisi sähköpyörän ja alkaisi pyöräilemään kauppareissut. Olisi kuulemma hyvää kuntoutusta.
Niin, voithan sinä ostaa itsemurhayksiön ja sinne mukavan pehmeän lepotuolin jossa odotat kuolemaa, tai voit ostaa haluamasi asunnon ja elää mukavaa elämää. Kumpikohan on kannattavampaa?
Lumityöt vievät ennemmin aikaa, kuin ovat kauhean raskaita. Jos arkesi ei ole hektistä, eli et käy 40h viikossa töissä niin ne ehtii kyllä. Minulla on starttinappulasta käynnistyvä, itsevetävä ruohonleikkuri, niin ei nurmikkokaan ole vaikea.
Raskain homma viime kesänä oli kesäkukkien istutus kukkapenkkiin! ;’D
Vierailija kirjoitti:
Oma isoisäni muutti kerrostalosta rempallaan olevaan omakotitaloon, 8km päähän lähimmästä kaupasta ja kaupungin keskustasta. Kävi vielä polvileikkauksessa jonkun ajan kuluttua muutosta ja jäi jonottamaan toista tekoniveltä. Pihatöihin hän saa satunnaisesti apua lapsiltaan, jotka muuten ovat aloittaja sinun ikäisiäsi (tai noh, yli kuuskymppisiä). Isoisäni oli siis muuttaessaan yli 80-vuotias ja hyvin hänellä on mennyt. Remontti ja pihatyöt pitävät kropan kunnossa, kun on aina jotain tekemistä. Viime kesänä mietiskeli jos ostaisi sähköpyörän ja alkaisi pyöräilemään kauppareissut. Olisi kuulemma hyvää kuntoutusta.
Niin, voithan sinä ostaa itsemurhayksiön ja sinne mukavan pehmeän lepotuolin jossa odotat kuolemaa, tai voit ostaa haluamasi asunnon ja elää mukavaa elämää. Kumpikohan on kannattavampaa?
Vaatii ihan erityisen ihmisen, että aidosti pitää omakotiasumista mukavana vielä 80-vuotiaana. Oma äitini on 77-vuotias ja on aina ollut puutarhahullu. Vaikka on harvinaisen terve ja reipas ikäisekseen, ei silti ole meinannut jaksaa enää viime vuosina kaikkia siirtolapuutarhamökinkään hommia kesäisin. Lumityöt ja sekalaiset omakotitalon korjaushommat ei välttämättä ole edes kovin terveellisiä enää ikäihmisille. Kun esim. katolta putoaa lumia pudotellessaan, seniori voi siinä murtaa luitaan todella ikävästi, vaikka vielä keski-iässä selvisi säryillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei missään nimessä kannata tehdä tässä elämässä sellaisia asioita jotka kiinnostavat. Järkevät ihmiset odottavat kuolemaansa paikoillaan seuraamatta unelmiaan ja haaveitaan.
Haahhaa. Mietinnässä olisi ihan joku 70-100 m2 mökki/talo, sopivan kokoinen ei liian iso. Talot on vain siitä ongelmallisia että jää helposti riesaksi jos ei kukaan osta. Ap
Miettisin sijainnin tarkkaan juuri tämän takia. Eri.
Riippuu siitä, missä kunnossa itse talo on (ei niinkään piha). Asun vanhassa omakotitalossa, joka on rempattu 1980-luvun puolivälissä. Silloin ns täysremppa, pesuhuone&vessa&sauna, eristykset, pesuhuoneen lattialämmitys, sähköjohdot uusiksi. Vähän aikaa kaikki ok, mutta onko enää? No eipä tietenkään.
Huomioitavaa: lämmittäminen talvella työlästä (tulisijoja on, mutta kuka jaksaa tehdä sen määrä puita? en minä ainakaan - enää), ---->sähkölaskut talvella isot, jätevesijärjestelmä vähän arveluttava, vesiputkien jäätymisvaara, pihatyöt valtavat ja voimia vievät, nimenomaan talvella.
Kesällä menee missä vain, jopa veneen alla - ruuhesta seuraava on kenollaan suolammen rannassa jos haluan sitä asumismuotoa kokeilla :)
Vastaukseni on että ota huomioon se että kun vanhenet, voimasi myös vähenevät sitä mukaa. Voi myös tulla ongelmia, joitten korjaaminen maksaa - itselläni puskurirahastoa sellaisten varalle. Harmittaa tosin vanhaan torppaan tuhlata enää yhtään euroa, mutta minkä teet jos ei muuta kattoa ole pään päälle!
Harkitse tarkkaan. Onko läheisiä jotka auttavat töissä tarpeen tullen ja käyvät tsekkailemassa miten pärjäät? Ihan yksin ei kannata kyllä omakotiasujaksi ryhtyä, vaikka talo olisikin paremmassa kunnossa kuin allekirjoittaneen 1910-luvulla rakennettu torppa.
Lykkyä pohdintaan! Kyllä riskejä liittyy kaikkiin elämänmuutoksiin, nekin täytyy hyväksyä.
Osta ihmeessä, jos siltä tuntuu ja varaa on. Kunnon kannalta omakotitalossa asuminen voi olla ratkaisevan hyväkin tekijä. Siinä tulee askeleita ja hommaa piisaa... Omat isovanhemmat(olivat kyllä sua vanhempia) muuttivat kerrostaloon just sillä ajatuksella, että kunto voi mennä huonoksi ja ovat ok- talon kanssa liemessä. Ja kuntohan huononi silmissä, kun ei ollut edes sitä suht pientä kolaamista, puutarhahommaa ja kävelymatkaa postilaatikolle. Nämä oli kyllä sellaisia vanhan kansan ihmisiä, joillle kuntoilu kuntoilun vuoksi oli vähän vierasta. Eli eivät oikein osanneet lenkkeillä tms kunnon ylläpitämiseksi, kun ei ikänä ollut tarvinut sellaista tehdä.
Kaikkihan elämässä on riskiä, kunto voi huonontua äkisti tai sitten sulla voi olla +20 hyvää vuotta jäljellä. Ihan kivasti aikaa oleilla omassa mökissä...
Pihahommista pahin on varmasti just lumityöt? Haravoimatta voi jättää, mutta kolan varteen aika pakko tarttua. Ehkä sitä vois katsella, että talon pihassa ei ole mitään hirveän pitkää pihatietä, jota huonommalla kunnolla ei saa auki...