Lue keskustelun säännöt.
Onko typerää miettiä pienen talon ostoa kun on jo kohta 60?
05.02.2021 |
Kun kunto voi heikentyä yhtäkkiä ja pihatyöt ei sitten onnistu eikä muutkaan talon työt. Toisena vaihtoehtona kerrostalo-osake Helsingistä. Rivitaloon en halua. Kaipaan pihaa, mutta pääseekö talosta eroon kun haluaa? Talo olis muualla kuin Hgissä.
Kommentit (33)
Onhan näitä yli ysikymppisiä mummoja, jotka ovat pärjänneet mökissään ilman mukavuuksiakin paljon esitelty mediassa, mutta kyllähän siihen tuuria tarvitaan, että pysyy terveenä, mutta myös taito ja järki auttaa asiaa.
Jos mieli tekee, kannattaa kokeilla. Pääseehän sieltä poiskin. Jos kiinteistökaupat menee pieleen eikä ole varaa enää ostaa kerros tai rivarikämppää, pistää loputkin rahat haisemaan ja menee hattu kourassa kunnan pakeille. Kyllä sieltä apu tulee, toistaiseksi on näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Samaa miettinyt. Olen tosin asunut kaupungissa koko aikuisikäni, joten maalle muutto olisi varmasti rankempaa kuin kuvittelen. Matka sairaalaan ja ihan joka paikkaan tuntuisi varmasti pitkältä, kun on tottunut siihen, että kaikki palvelut ovat lyhyen kävelymatkan päässä. Ok-talossa olisi myös pakko olla auto ja asumiskulutkin tod.näk. korkeammat kuin kerrostaloyhtiössä. Eläkeiässä pienellä eläkkeellä mahdollisesti yksinään kitkutellessa voisi tulla ikävä kaupunkiin.
Itse asun "maalla" kymmenen minuuttia kaupungin keskustasta (Villähde). Oikein hyvä asumismuoto.
Helsingissä pääsee asunnosta eroon, oli asumismuoto mikä hyvänsä. Talot siellä vain kalliita, lähtöhintaa puoli milliä.
Minä aion muuttaa omakotitaloon parin vuoden päästä, kun lapseni tulee täysi-ikäiseksi ja muuttaa ehkä omaan kotiin, tai ei ainakaan käy enää lähikoulua. Olen silloin 55 v. Olen koko elämäni asunut vastentahtoisesti kerrostalossa ja inhonnut joka hetkeä. Olisi kurja elämä, jos pitäisi elää näin loppuelämäkin. Rakastan puutarhassa puuhailua mökillä ja lumityötkin ovat ok. Kerrostalossa inhoan kaikkea.
Vierailija kirjoitti:
Minä aion muuttaa omakotitaloon parin vuoden päästä, kun lapseni tulee täysi-ikäiseksi ja muuttaa ehkä omaan kotiin, tai ei ainakaan käy enää lähikoulua. Olen silloin 55 v. Olen koko elämäni asunut vastentahtoisesti kerrostalossa ja inhonnut joka hetkeä. Olisi kurja elämä, jos pitäisi elää näin loppuelämäkin. Rakastan puutarhassa puuhailua mökillä ja lumityötkin ovat ok. Kerrostalossa inhoan kaikkea.
No miks oot asunut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pihatyöt voi ostaa ulkopuolisena palveluna. Asun okt ja meillä aura-auto pitää pihan lumesta puhtaana ja laskuttaa keväällä. Nurmikon leikkaa kiinteistöhuolto ja 4H nuoret.
Ja ne samat palvelut saa myös okt, kuin krs-tai rivitaloon, maksaa ehkä hiukan enemmän.
Teet just niin kuin itse haluat! Kerran täällä vaan ollaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä kannattaa ehdottomasti! Valitset vain huolella talon jonka arvo säilyy, eli alueelta jolta ostetaan aina. Eli suht läheltä jotain kaupunkia, sellainen jota voi markkinoida kesämökkinäkin sitten myöhemmin.
Tuttu osti mummonmökin tuossa iässä ja on nyt asustellut siellä jo yli 10 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokaisen pitää elää ihan omaa elämäänsä. Hyvässä lykyssä voit elää paljon kauemmin kuin 30-vuotias lapsesi tai naapurisi. Omassa talossa voi pitää puutarhaa ja oleskella pihalla melkein koko kesän (aurinkosuojaa vain päälle). Talvella voi tehdä pihatyöt aivan itse, käydä lenkillä jne. Sitten takkatulen losteessa lukea kaikki venäläiset klassikot, jotka ovat kiireessä päässeet unohtumaan. Syksyllä voi pomia marjoja, sieniä ym ja elää pienessä omavaraistaloudessa. Vieraita kyllä tulee, jos niitä kutsutaan :D
Vierailija kirjoitti:
Itse lähestyn kuuttakymppiä ja enää en ostaisi taloa. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän arvostan helppoutta ja mukavuutta. Muutin juuri kaupungin ydinkeskustaan, kaikki palvelut 200m säteellä ja työpaikka vieressä. Parveke saa tyydyttää kukkakuumeeni ja puistot ovat ihan vieressä, sinne voin mennä nauttimaan kesäpäivistä.
Samaa mieltä. Olen 60, ja aion laittaa ok-taloni myyntiin. Vaikka olen vielä terve ja hyväkuntoinen, en enää työni lisäksi jaksa tästä huolehtia.
Vapaa-aikani haluan viettää helpommalla kuin pihaa kolaten , kesällä ruohonleikkuu, puiden ja pensaiden leikkausta ja huoltoa, kukkapenkit, kaikki lukemattomat muut huolto-ja korjaustyöt niin sisätiloissa kuin pihallakin. Aina on jotakin tehtävää.
Tuleviin eläkepäiviini en tätä riesaa enää halua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyviä pointteja täällä. Eniten ehkä arveluttaa saako taloa myytyä jos haluaa siitä eroon. Ehkä kesäksi voisi vuokrata mökin ja talvet asua kerrostalossa. Asuntomarkkinat on muuttuneet ihan viime vuosina todella paljon, mikä on tulevaisuus?
Mun naapurusto on kaikki eläkkeellä, nuorin täytti 75 ja vanhin 94. Kaikki selviävät tällaisessa kaupunkitalossa, jossa esim pihatie on lyhyt eikä tontti kauhean suuri. Ovat kyllä innokkaita puutarhan laittajia naapurimummot. Kahta vanhinta käy lapset auttamassa ruohonleikkuussa, mutta muuten pärjäävät itse. Tuo ysikymppinen pyöräileekin vielä! Hattua nostan. Itse palaan kerrostaloon joskus kun en enää jaksa, mutta viisikymppisenä tuntuu kaukaiselta ajatukselta kun kymmenen vuotta sitten juuri ostin talon ettei tarvitse puistoissa hengailla. Ei ollut mulle sopivaa enää, kaipasin omaa pihaa ja rauhaa.