Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko sinulla psyykelääkitys?
Kommentit (260)
Ketipinor resepti.Kelasta postia.Eläke 46-vuotiaana.Ketipinorin aloittamisen jälkeen pian D2.
Ketipinor ilmeisesti lisää D2 sairastumisen riskiä?
Pitkäaikainen käyttö tehnyt minusta yksinäisen erakon.MT-ongelmaa ei juurikaan enää ole ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut lääkkeet lisäksi voi lihottaa ihmistä ja olla yhteydessä esimerkiksi diabeteksen puhkeamiseen. Riski sairastua diabetekseen on kohonnut esim. tiettyjä antipsykootteja käyttävällä.
On havaittu, että diabetes ja voimakkaat verensokerin heilahtelut voi olla hyvin huonoksi aivoille.
Antikolinergisesti vaikuttavien lääkkeiden yhteys dementiaan on havaittu.
Tällaisia lääkkeitä ovat muun muassa tietyt antikolinergiset masennuslääkkeet, antipsykoottiset lääkkeet. Rauhoittavat lääkkeet on kanssa yhdistetty dementiariskin kohoamiseen.
Eli summa summarum. Psyykenlääkkeet voi olla myös haitallisia keholle ja aivoille. Tätä ette lääkäriltänne tule kuulemaan, miksiköhän :) Kyllä se vaan niin on, että terveys ei lähde pilleripurkista.
Vierailija kirjoitti:
Ketipinor resepti.Kelasta postia.Eläke 46-vuotiaana.Ketipinorin aloittamisen jälkeen pian D2.
Ketipinor ilmeisesti lisää D2 sairastumisen riskiä?
Pitkäaikainen käyttö tehnyt minusta yksinäisen erakon.MT-ongelmaa ei juurikaan enää ole ollut.
Diabetestako tarkoitat. Kyllä, useat uuden polven antipsykootit lisäävät diabetesriskiä.
Apteekista kävin hakemassa 200 kpl Ketipinoria.Lääke riittää 2 kuukauden ajan.
Vierailija kirjoitti:
Onko kukaan kokeillut sähköhoitoa masennuksen ja psykoosin hoidossa? Kiinnostaisi tietää.
Olen kirjoittanut tuohon keskusteluun jos kiinnostaa lukea yhden ihmisen kokemus aiheesta. Monet viestit kuulostaa tosi synkiltä, mutta voisin edelleen suositella sähköhoitoa vakavissa tapauksissa ja tiettyjen varotoimien kanssa. Monia se on kuitenkin pelastanut itsemurhalta ja useilla on hyviäkin kokemuksia. Riskeistä kannattaa kuitenkin ottaa itse selvää, koska terveydenhuollon mielestä riskejä ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ja muisti pätkii ihan vatusti. En muista enää kunnolla näyttelijöiden tai musiikkiartistien nimiä.
Pitkään kestänyt psyykkinen sairastaminen voi sekin aiheuttaa muistiongelmia ja muita kognitiivisia ongelmia. Ei siis pelkästään ne lääkkeet.
No miksi ennen niitä muistini ei juuri pahemmin pätkinyt. Eli vahvasti kyllä epäilen tuota lääkitystä. Niin ja uniongelmat lisääntyneet myös, vaikka luulisi että neuroleptit väsyttäisi. On kai tullut tolet niihin. Alussa ne väsytti ja nykyisin ne piristää.
Joo, toki voi olla pelkästään lääkkeistäkin. Mainitsin tuon vain siksi, että ihmiset eivät yleensä tiedä, miten voimakkaasti kroonistunut psyykkinen sairastaminen muuttaa aivoja.
Ei muuta. Lääkitys muuttaa aivoja, muttei mikään psyykensairaus. Sulla on vanhaa tietoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ja muisti pätkii ihan vatusti. En muista enää kunnolla näyttelijöiden tai musiikkiartistien nimiä.
Pitkään kestänyt psyykkinen sairastaminen voi sekin aiheuttaa muistiongelmia ja muita kognitiivisia ongelmia. Ei siis pelkästään ne lääkkeet.
No miksi ennen niitä muistini ei juuri pahemmin pätkinyt. Eli vahvasti kyllä epäilen tuota lääkitystä. Niin ja uniongelmat lisääntyneet myös, vaikka luulisi että neuroleptit väsyttäisi. On kai tullut tolet niihin. Alussa ne väsytti ja nykyisin ne piristää.
Joo, toki voi olla pelkästään lääkkeistäkin. Mainitsin tuon vain siksi, että ihmiset eivät yleensä tiedä, miten voimakkaasti kroonistunut psyykkinen sairastaminen muuttaa aivoja.
Ei muuta. Lääkitys muuttaa aivoja, muttei mikään psyykensairaus. Sulla on vanhaa tietoa.
Lääkitys voi muuttaa aivoja. Ne kyllä tietää ketkä on perehtyneet aiheeseen. :) Aivot hiljalleen mukautuu lääkkeeseen ja sillä voi olla erityyppisiä muutoksia aivoissa, mitkä ei ole aina niin suotuisiakaan. Kenties jatkuva käyttö voi olla yhteydessä esim. huonompiin hoitotuloksiin ja lääkkeen tehon heikkenemiseen. esim. https://www.laakarilehti.fi/maailmassa/kolumni/tarinoita-ja-tutkimustul…
Masennuslääkkeet nostaa esim. serotoniinin määrän aivoissa epänormaalille tasolle, mikä johtaa siihen, että aivot yrittää sopeutua siihen vähentämällä reseptoreiden määrää. Kun lääkkeen käytön lopettaa, serotoniinin määrä putoaa ja voi miettiä millainen olo sitten on, kun reseptoreita on vähemmän. Ihmisellä on vieroitusvaiheessa lääkkeestä aivokemiallinen häiriötila, kemiallinen epätasapaino, joka näkyy vieroitusoireina, esimerkiksi masennuslääkkeistä sähköiskumaisina tuntemuksina päässä tai esim. unen häiriintymisenä, koska uni on kemiallinen prosessi jossa välittäjäaineet toimii eri tavoin. Ne välittäjäaineet, mihin psyykenlääkkeet vaikuttaa, vaikuttavat ympäri kehoa. Siksi vieroitusoireet tuntuu pitkin kehoa erilaisina vieroitusoireina.
Kuuluisa neurotietelijähä Nancy Andearseanhan kirjoitti oikein kirjan nimeltä The Bronken Brain muun muassa siitä, kuinka skitsofreenikoilla havaitut aivomuutokset ilmentävät skitsofrenian etenevää degeneratiivista vaikutusta aivoihin. Vuosia ja lukuisten eläinkokeiden jälkeen hänkin joutui toteamaan, että tämä aivoja surkastuttava, kongitiivista toimintakykyä heikentävä prosessi aivoissa johtuu neurolepteista, joita tutkittavat skitsofreenikot järjestän syövät (tutkimuksissa harvemmin käytetetään ei-lääkittyjä potilaita mm. "eettisistä" syistä johtuen" ja siitä, että sellaisia ei tutkimuksiin ole edes löydettävissä).
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/21300943/
Paitsi että voihan psyykkinen sekavuustila ja stressi vaikuttaa etenkin pitällä aikavälillä välittäjäainejärjestelmiin ja aivojen rakenteeseen, mutta eivät ne tietenkään itsessään ole merkki mistään sairausprosessista vaan normaaleista fysiologisista vasteista esim. sosiaalisiin olosuhteisiin. Esimerkiksi joillakin skitsofreenikoilla on havaittu samankaltaisia muutoksia aivoissa kuin traumaattisten lapsuuden eläneillä ihmisillä ryhmätasolla, tämäkin tietenkin ilmentää joidenkin tutkijoiden mukaan skitsofrenian sairausprosessia kun se ilmenee diagnoosin saaneella. Aivot ovat plastinen elin ja tietenkin ne sopeutuvat jollain tasolla ympäristöönsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä se sulle kuuluu. Et itsekään kertonut onko sulla ja jos niin mitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noin 500000 Suomalaista käyttää psyykelääkkeitä.
Lamictal 200 mg/päivä bipolaarin estolääkityksenä on toiminut hyvin jo vuosia. Tarvittaessa syön sitä vähän enemmänkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurimalla osalla palstalaisista on. Avohoidon aihe vapaa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä se sulle kuuluu. Et itsekään kertonut onko sulla ja jos niin mitä.
Ketipinor aamu 100 mg.Ilta 200 mg.(ap).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin 500000 Suomalaista käyttää psyykelääkkeitä.
Ja ne ovat kaikki naisia.
ja toinen mokoma 500 000 joiden PITÄISI KÄYTTÄÄ psyykelääkkeitä on MIEHIÄ.
Psyykelääkityksen sijalla on usein alkoholi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin 500000 Suomalaista käyttää psyykelääkkeitä.
Ja ne ovat kaikki naisia.
ja toinen mokoma 500 000 joiden PITÄISI KÄYTTÄÄ psyykelääkkeitä on MIEHIÄ.
Psyykelääkityksen sijalla on usein alkoholi.
Alkoholi on kyllä huono lääke mt-ongelmaan.
Alue: Aihe vapaa
jatkuu .. Sama ilmiö liittyy lähes kaikkiin psyykenlääkkeisiin. Kun käyttää niitä, aivoissa tapahtuu muutoksia, joissa esim. reseptorien määrä vähenee. Eikä ne haitalliset vaikutukset lopu siihen. Psyykenlääkkeistä voi seurata monentyyppisiä haittavaikutuksia, joita en itse välttämättä kutsuisi edes "haittavaikutuksiksi" ikäänkuin ne olisi jotain toissijaisia vaikutuksia. Ei. Ne on lääkkeen vaikutuksia siinä missä se suotuisakin vaikutus, mitkä kumpuaa lääkkeen vaikutustavasta elimistössä. Ihminen päättää tunteeko hän vaikutuksen suotuisana vai negatiivisena, kaikkia negatiivisia asioita mitä lääke tekee elimistössä ihminen ei välttämättä edes huomaa. Erityisesti dopamiiniin vaikuttavat psyykenlääkkeet voi häiritä kehon toimintaa siinä määrin, että johtavat esimerkiksi pakkoliikkeisiin tai tardiiviin dyskinesiaan tai extrapyramidaalioireisiin (esim. todella voimakkaaseen sisäiseen levottomuuden tunteeseen ja liikkumispakon tunteeseen eli akatisiaan) Dopamiini välittäjäaineena kun säätelee liikkeitä ja sen puute aiheuttaa muun muassa dystonioita eli lihasten kouristelua, nykimistä ja muita pakkoliikkeitä. Neuroleptit eli antipsykootit salpaa ihmisen dopamiini -välittäjäaineen reseptoreita, toki voi vaikuttaa muihinkin reseptoreihin. Esim. parkinsonin taudin pääasialliset oireet voidaan selittää liikeaivoalueella olevan dopamiinin puutteella ja ei olekaan yllättävää, että antipsykooteista seuraa parkinsonismia, lääkkeistä kumpuavia parkinsonin tautia muistuttavia oireita.
Sitten on ilmiö nimeltä "supersensitivity psychosis" seurauksena antipsykooteista: "Supersensitivity psychosis is a recognized complication of long-term antipsychotic treatment, in which patients develop new or reemergent psychotic symptoms, generally accompanied by dyskinetic movements, due to prolonged dopamine receptor blockade and resultant supersensitivity." Eli kun lääkkeitä käyttää jatkuvasti, se voi ALTISTAA oireille. On tutkimusnäyttöä, jossa antipsykootit on yhteydessä aivojen kutistumiseen, niin apinoilla, kuin ihmisillä. https://www.mediuutiset.fi/uutiset/psykoosilaakkeet-kutistavat-skitsofr… Kyseisessä uutisessa väitetään, ettei muka kutistumisesta ole mitään haittaa ihmiselle. No, jokainen voi sitä miettiä onko.
Voi miettiä, mistä ne haitalliset muutokset aivoissa tapahtuu, lääkkeiden vai sairauden takia? Ja onko olemassa edes mitään yhtenäistä aivosairautta niillä kenen sairauksia tutkitaan. Osa on käyttänyt esim. päihteitä, ja mitä lie ja vaikutukset selittyy sillä. Tai kolisuttaneet päätänsä joskus johonkin. Jne jne