Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Oletko uskossa?
05.02.2021 |
Oletko uskossa?Siis oletko uskovainen?
Jos et ole haluaisitko olla?
Kommentit (563)
En ole. Tieteellinen maailmankuva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen jonkinlaisessa uskossa. Haluaisin kyllä olla vielä enemmän tai varmemmin, ja nimenomaan uskossa Jeesukseen Kristukseen.
Kokeile vanhoillislestadiolaisuutta. En ole itse lestadiolainen, mutta jotkut tuntemani ihmiset ovat ja he kokevat olevansa lähellä Jeesusta Kristusta.
En ole uskossa, olen tiedossa.
Ja joo, joskus kun uskovien juttuja kuuntelee ja lueskelee, niin toivoisin olevani uskossa. Olisi niin helppoa elää, kun voisi jättää kaiken jonkun muun harteille.
Vierailija kirjoitti:
En. Taikausko on typerää ja vanhanaikaista. Hölmöja k*setetaan sen varjolla.
Riippuu siitä kenen näkökulmasta asiaa katsotaan. Jos ihminen ei itse usko mihinkään hän voi tuomita muut taikauskoisiksi sillä perusteella. Ei koske pelkästään uskontoja vaan pätee muuhunkin elämässä. Joidenkin mielestä koronarokotteetkin on taikauskoa.
Vierailija kirjoitti:
En ole uskossa, olen tiedossa.
Ja joo, joskus kun uskovien juttuja kuuntelee ja lueskelee, niin toivoisin olevani uskossa. Olisi niin helppoa elää, kun voisi jättää kaiken jonkun muun harteille.
Ei elämässä voi jättää kaikkea jonkun muun harteille, ei edes Jumalan. Kyllä ihminen on nyös itse vastuussa elämästään ja teoistaan. Jumalalta voi toki pyytää apua ja suojelua elämässä, mutta kyllä ihminen joutuu silti myös valitsemaan ja tekemään asioita elämässä itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä olen, uskon Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen.
Lapsenomaista ja vaihtelevan ailahtelevaa uskoni oli miltei 3-kymppiseksi saakka, kunnes elämääni tuli todella paha kriisi, ei sattunut mitään, en sairastunut tms, mutta kävin niin syvissä vesissä elämän merkityksettömyyden vuoksi, että tiesin etten nouse sieltä omin voimin, ja ainoa mistä saatoin enää hapuilla apua, oli Jumala. Apua tuli, sielunhoitajan välityksellä (nimettömänä netissä eräässä rukouspalveluksessa!) sellaisella rytinällä ja koin myös ihmeen, jota en voi selittää mitenkään (eivätkä ei-uskovaiset usko sitä) että en ole ikinä voinut sen jälkeen epäillä Jumalan olemassaoloa.
Harva kuitenkaan tietää, että olen uskossa. Ihan kaikista lähimmät ystävät vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole uskossa, olen tiedossa.
Ja joo, joskus kun uskovien juttuja kuuntelee ja lueskelee, niin toivoisin olevani uskossa. Olisi niin helppoa elää, kun voisi jättää kaiken jonkun muun harteille.
Ei elämässä voi jättää kaikkea jonkun muun harteille, ei edes Jumalan. Kyllä ihminen on nyös itse vastuussa elämästään ja teoistaan. Jumalalta voi toki pyytää apua ja suojelua elämässä, mutta kyllä ihminen joutuu silti myös valitsemaan ja tekemään asioita elämässä itse.
Mutta Jumalan kämmenellä. Ja me päästään taivaaseen, sinä et pääse. Olemme Jumalan valittuja. Pahoja tekoja pyydetään vain Jeesukselta anteeksi, ja vähintään toinen uskonveli/sisar voi julistaa syntisi anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Kyllä Jumala omistaan huolen pitää. Ja niin edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen jonkinlaisessa uskossa. Haluaisin kyllä olla vielä enemmän tai varmemmin, ja nimenomaan uskossa Jeesukseen Kristukseen.
Kokeile vanhoillislestadiolaisuutta. En ole itse lestadiolainen, mutta jotkut tuntemani ihmiset ovat ja he kokevat olevansa lähellä Jeesusta Kristusta.
En ole kiinnostunut kokeilemaan vanhoillislestadiolaisuutta, tai muitakaan liikkeitä, joissa on jotain (selvästi) Raamatun kanssa ristiriidassa olevaa oppia. Olen kiinnostunut vain ja ainoastaan Raamatun mukaisesta uskosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen jonkinlaisessa uskossa. Haluaisin kyllä olla vielä enemmän tai varmemmin, ja nimenomaan uskossa Jeesukseen Kristukseen.
Kokeile vanhoillislestadiolaisuutta. En ole itse lestadiolainen, mutta jotkut tuntemani ihmiset ovat ja he kokevat olevansa lähellä Jeesusta Kristusta.
En ole kiinnostunut kokeilemaan vanhoillislestadiolaisuutta, tai muitakaan liikkeitä, joissa on jotain (selvästi) Raamatun kanssa ristiriidassa olevaa oppia. Olen kiinnostunut vain ja ainoastaan Raamatun mukaisesta uskosta.
Raamattua voi tulkita monin tavoin.
Saako nainen saarnata vai olla peräti pappi.
Joidenkin mielestä Raamatun mukaan voi.
Joidenkin mielestä Jumala Raamatussa kieltää tämän jyrkästi.
Pitääkö rukoukset osoittaa nimenomasn Jeesukselle vai voiko kääntyä suoraan Jumalan puoleen?
Toisten mukaan Raamattu selkeästi sanoo...
Pitääkä homoseksuaalit hyväksyä tasavertaisina seurakuntalaisina?
Toisten mielestä Raamattu sanoo, että pitää.
Toisten mielestä Raamattu sanoo selkeästi, että saman sukupuolen kanssa seksin harjoittamisesta pitää rangaista kuolemalla.
Jos näin ei tee, Jumala hylkää koko kansan, joka ei poista pahaa keskuudestaan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen jonkinlaisessa uskossa. Haluaisin kyllä olla vielä enemmän tai varmemmin, ja nimenomaan uskossa Jeesukseen Kristukseen.
Kokeile vanhoillislestadiolaisuutta. En ole itse lestadiolainen, mutta jotkut tuntemani ihmiset ovat ja he kokevat olevansa lähellä Jeesusta Kristusta.
En ole kiinnostunut kokeilemaan vanhoillislestadiolaisuutta, tai muitakaan liikkeitä, joissa on jotain (selvästi) Raamatun kanssa ristiriidassa olevaa oppia. Olen kiinnostunut vain ja ainoastaan Raamatun mukaisesta uskosta.
Mikä usko on sellainen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen jonkinlaisessa uskossa. Haluaisin kyllä olla vielä enemmän tai varmemmin, ja nimenomaan uskossa Jeesukseen Kristukseen.
Kokeile vanhoillislestadiolaisuutta. En ole itse lestadiolainen, mutta jotkut tuntemani ihmiset ovat ja he kokevat olevansa lähellä Jeesusta Kristusta.
En ole kiinnostunut kokeilemaan vanhoillislestadiolaisuutta, tai muitakaan liikkeitä, joissa on jotain (selvästi) Raamatun kanssa ristiriidassa olevaa oppia. Olen kiinnostunut vain ja ainoastaan Raamatun mukaisesta uskosta.
Raamattua voi tulkita monin tavoin.
Saako nainen saarnata vai olla peräti pappi.
Joidenkin mielestä Raamatun mukaan voi.
Joidenkin mielestä Jumala Raamatussa kieltää tämän jyrkästi.Pitääkö rukoukset osoittaa nimenomasn Jeesukselle vai voiko kääntyä suoraan Jumalan puoleen?
Toisten mukaan Raamattu selkeästi sanoo...Pitääkä homoseksuaalit hyväksyä tasavertaisina seurakuntalaisina?
Toisten mielestä Raamattu sanoo, että pitää.
Toisten mielestä Raamattu sanoo selkeästi, että saman sukupuolen kanssa seksin harjoittamisesta pitää rangaista kuolemalla.
Jos näin ei tee, Jumala hylkää koko kansan, joka ei poista pahaa keskuudestaan...
Muuten asiaa, mutta.
Ei homoseksuaalinen taipumus estä seurakunnassa tasavertaista oloa. Seksin harjoittaminen taas on eri juttu. Muistutan, että eivät heterotkaan uskovaiset sinkut harrasta seksiä vaan pidättäytyvät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole mutta koen olevani hengellinen ihminen kyllä.
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen jonkinlaisessa uskossa. Haluaisin kyllä olla vielä enemmän tai varmemmin, ja nimenomaan uskossa Jeesukseen Kristukseen.
Kokeile vanhoillislestadiolaisuutta. En ole itse lestadiolainen, mutta jotkut tuntemani ihmiset ovat ja he kokevat olevansa lähellä Jeesusta Kristusta.
En ole kiinnostunut kokeilemaan vanhoillislestadiolaisuutta, tai muitakaan liikkeitä, joissa on jotain (selvästi) Raamatun kanssa ristiriidassa olevaa oppia. Olen kiinnostunut vain ja ainoastaan Raamatun mukaisesta uskosta.
Raamattua voi tulkita monin tavoin.
Saako nainen saarnata vai olla peräti pappi.
Joidenkin mielestä Raamatun mukaan voi.
Joidenkin mielestä Jumala Raamatussa kieltää tämän jyrkästi.Pitääkö rukoukset osoittaa nimenomasn Jeesukselle vai voiko kääntyä suoraan Jumalan puoleen?
Toisten mukaan Raamattu selkeästi sanoo...Pitääkä homoseksuaalit hyväksyä tasavertaisina seurakuntalaisina?
Toisten mielestä Raamattu sanoo, että pitää.
Toisten mielestä Raamattu sanoo selkeästi, että saman sukupuolen kanssa seksin harjoittamisesta pitää rangaista kuolemalla.
Jos näin ei tee, Jumala hylkää koko kansan, joka ei poista pahaa keskuudestaan...
Arvasin, että tuosta tulee jotain vänkäämistä ja sen takia laitoinkin tuon selvästi.
On nimittäin asioita, jotka ovat hyvin selkeitä ja on myös niitä asioita, joissa on tulkinnanvaraa. Raamattu tuleekin nähdä kokonaisuutena, mikä tarkoittaa sitä, että sieltä ei voi valkata vain niitä yksittäisiä mieleisiään jakeita, vaan pitäisi osata hahmottaa asiakokonaisuuksia. On nimittäin monia asioita ja aiheita, joista puhutaan useammassa kohtaa Raamattua. Ja kun sitä Raamattua lukee kokonaisuutena, niin sieltä saa noihin moniin sinunkin laittamiisi esimerkkeihin selvän vastauksen.
Tulee kommentistasi mieleen, että et ainakaan kovin hyvin Raamattua tunne. Ja uskallanpa väittää, ettei _kukaan_ kristitty tulkitse Raamattua niin, että homouden harjoittamisesta pitäisi tappaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen jonkinlaisessa uskossa. Haluaisin kyllä olla vielä enemmän tai varmemmin, ja nimenomaan uskossa Jeesukseen Kristukseen.
Kokeile vanhoillislestadiolaisuutta. En ole itse lestadiolainen, mutta jotkut tuntemani ihmiset ovat ja he kokevat olevansa lähellä Jeesusta Kristusta.
En ole kiinnostunut kokeilemaan vanhoillislestadiolaisuutta, tai muitakaan liikkeitä, joissa on jotain (selvästi) Raamatun kanssa ristiriidassa olevaa oppia. Olen kiinnostunut vain ja ainoastaan Raamatun mukaisesta uskosta.
Mikä usko on sellainen?
En nyt ymmärrä ihan kysymystäsi. Mutta vastaan, että sellainen usko, joka pohjautuu vain Jumalan sanaan, eli Raamattuun, ja pitää sitä korkeimpana auktoriteettina ja ohjenuorana.
Vierailija kirjoitti:
En ole. Tieteellinen maailmankuva.
Minullakin on melko tieteellinen maailmankuva, mutta siitä huolimatta olen uskossa. Tiedehän ei sulje Jumalaa pois. Toki tiede mahdollistaa sellaisen ajatusmallin, että tämä maailmankaikkeus olisi syntynyt ja jatkaisi toimintaansa ilman Jumalaa, mutta se ei kuitenkaan millään tavalla tee Jumalan olemassaoloa mahdottomaksi.
Samaistun Juha Tapioon siinä, että hänen tavoin minäkin olen joskus halunnut olla uskomatta, mutta en osaa. Jos minulta lähtisi usko, niin minulta lähtisi paljon muutakin, koko persoonallisuuteni. Minun arvoni rakentuvat niin vahvasti siihen mihin uskon, että jos arvoiltani lähtisi pohja, niin olisin aivan erilainen ihminen. Siitä huolimatta olen joskus halunnut olla uskomatta, mutta en vain osaa.
Tieteellisissä selostuksissa puolestaan tökkii mm. se, kun evoluutioteorian mukaisesti solulima on synnyttänyt uusia soluja, kun taas mikrobiologian puolella tiedetään, että solulima ei voi synnyttää uusia soluja. Samalla myös mietityttää kaiken materian ja energian synty. Minulle "alku" tarkoittaa sellaista tilaa, jolloin ei ole ollut mitään. Tiede kertoo, että energian määrä on vakio, eli energia ei katoa eikä sitä tule lisää. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän pitäisi uskoa, että energia on ollut aina olemassa. Tämä on minulle jotenkin tosi vaikeaa. Samoin on vaikeaa uskoa, että jotain materiaa olisi ollut aina olemassa, eli että se ei olisi syntynyt mistään. Olen ratkaissut ongelman sellaisella selityksellä, että on olemassa jokin sellainen todellisuus, jossa ei ole aikaa. Kun ei ole aikaa, ei ole alkua eikä loppua, vaan sellainen on ollut aina ja on olemassa ikuisesti. Tätä minä kutsun Jumalaksi. Näen, että tällä meidän ajallisella todellisuudellamme on ollut alku, ja tälle tulee joskus myös loppu. Jumalalla puolestaan ei ole alkua eikä loppua, vaan Jumala on ajaton ja ikuinen. Ja koska maailmankuvani nojaa vahvasti tähän, niin minun olisi entistä vaikeampaa olla uskomatta Jumalaan.
No, mielestäni kuitenkin jokainen saa uskoa juuri siihen mihin on uskoakseen. Moni sanoo ratkaisemattomiin tieteellisiin kysymyksiin, että he pystyvät elämään sen kanssa että eivät tiedä kaikkea, ja uskovat siihen että vielä joskus tiede antaa heille vastaukset. Tämäkin kuulostaa mielestäni järkevältä. Mutta usko Jumalaan ja kristillinen näkemykseni ovat kuitenkin asioita, jotka eivät lähde minusta vaikka tiedostan hyvin, että voisin valita tuollaisen vieläkin tiedekeskeisemmän näkökulman eli luottaa siihen, että tiede antaa vielä joskus vastaukset kaikkiin niihin aukkoihin, joita yritän paikata Jumalalla. Mutta toisaalta, vaikka tiede selittäisi kaikki nämä aukot niin en usko, että vielä silloinkaan osaisin nähdä maailmaa niin, että Jumalan olemassaolon mahdollisuutta olisi suljettu pois.
Melko pitkä pohdinta, mutta väittäisin, että ainakaan minulle ei voida sanoa, että olisin valinnut kristinuskon siksi että en olisi perillä asioista. Ei voida edes sanoa, että olisin itse valinnut kristinuskon, koska minä en koe itse varsinaisesti valinneeni sitä. Koen, että se on valinnut minut, enkä minä osaa tosiaan päästää siitä irti. Jotkut taas eivät osaa päästää uskonnottomuudestaan irti, eli eivät osaa kääntyä kristityiksi vaikka haluaisivat. Koen, että ymmärrän heitä jollain tasolla, mutta tämä minun tilanteeni on vain tosiaan näin päin, että tapahtuipa mitä tahansa, niin kaikesta huolimatta olen kristitty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole. Tieteellinen maailmankuva.
Minullakin on melko tieteellinen maailmankuva, mutta siitä huolimatta olen uskossa. Tiedehän ei sulje Jumalaa pois. Toki tiede mahdollistaa sellaisen ajatusmallin, että tämä maailmankaikkeus olisi syntynyt ja jatkaisi toimintaansa ilman Jumalaa, mutta se ei kuitenkaan millään tavalla tee Jumalan olemassaoloa mahdottomaksi.
Samaistun Juha Tapioon siinä, että hänen tavoin minäkin olen joskus halunnut olla uskomatta, mutta en osaa. Jos minulta lähtisi usko, niin minulta lähtisi paljon muutakin, koko persoonallisuuteni. Minun arvoni rakentuvat niin vahvasti siihen mihin uskon, että jos arvoiltani lähtisi pohja, niin olisin aivan erilainen ihminen. Siitä huolimatta olen joskus halunnut olla uskomatta, mutta en vain osaa.
Tieteellisissä selostuksissa puolestaan tökkii mm. se, kun evoluutioteorian mukaisesti solulima on synnyttänyt uusia soluja, kun taas mikrobiologian puolella tiedetään, että solulima ei voi synnyttää uusia soluja. Samalla myös mietityttää kaiken materian ja energian synty. Minulle "alku" tarkoittaa sellaista tilaa, jolloin ei ole ollut mitään. Tiede kertoo, että energian määrä on vakio, eli energia ei katoa eikä sitä tule lisää. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän pitäisi uskoa, että energia on ollut aina olemassa. Tämä on minulle jotenkin tosi vaikeaa. Samoin on vaikeaa uskoa, että jotain materiaa olisi ollut aina olemassa, eli että se ei olisi syntynyt mistään. Olen ratkaissut ongelman sellaisella selityksellä, että on olemassa jokin sellainen todellisuus, jossa ei ole aikaa. Kun ei ole aikaa, ei ole alkua eikä loppua, vaan sellainen on ollut aina ja on olemassa ikuisesti. Tätä minä kutsun Jumalaksi. Näen, että tällä meidän ajallisella todellisuudellamme on ollut alku, ja tälle tulee joskus myös loppu. Jumalalla puolestaan ei ole alkua eikä loppua, vaan Jumala on ajaton ja ikuinen. Ja koska maailmankuvani nojaa vahvasti tähän, niin minun olisi entistä vaikeampaa olla uskomatta Jumalaan.
No, mielestäni kuitenkin jokainen saa uskoa juuri siihen mihin on uskoakseen. Moni sanoo ratkaisemattomiin tieteellisiin kysymyksiin, että he pystyvät elämään sen kanssa että eivät tiedä kaikkea, ja uskovat siihen että vielä joskus tiede antaa heille vastaukset. Tämäkin kuulostaa mielestäni järkevältä. Mutta usko Jumalaan ja kristillinen näkemykseni ovat kuitenkin asioita, jotka eivät lähde minusta vaikka tiedostan hyvin, että voisin valita tuollaisen vieläkin tiedekeskeisemmän näkökulman eli luottaa siihen, että tiede antaa vielä joskus vastaukset kaikkiin niihin aukkoihin, joita yritän paikata Jumalalla. Mutta toisaalta, vaikka tiede selittäisi kaikki nämä aukot niin en usko, että vielä silloinkaan osaisin nähdä maailmaa niin, että Jumalan olemassaolon mahdollisuutta olisi suljettu pois.
Melko pitkä pohdinta, mutta väittäisin, että ainakaan minulle ei voida sanoa, että olisin valinnut kristinuskon siksi että en olisi perillä asioista. Ei voida edes sanoa, että olisin itse valinnut kristinuskon, koska minä en koe itse varsinaisesti valinneeni sitä. Koen, että se on valinnut minut, enkä minä osaa tosiaan päästää siitä irti. Jotkut taas eivät osaa päästää uskonnottomuudestaan irti, eli eivät osaa kääntyä kristityiksi vaikka haluaisivat. Koen, että ymmärrän heitä jollain tasolla, mutta tämä minun tilanteeni on vain tosiaan näin päin, että tapahtuipa mitä tahansa, niin kaikesta huolimatta olen kristitty.
No eipä tuolla kyllä ole mitään tekoa kristinuskon Jumalan kanssa. Miten sinä olet onnistunut sellaiset yhtäläisyysmerkit siihen piirtämään?
Olen ollut uskossa jo yli 50 vuotta. Eipä sitä kukaan minusta ja minun käytöksestä päällepäin tietäisi, ellen kertoisi avoimesti ,jos tulee puhetta asiasta. Valtavasti on usko Jumalaan ja rukoilu auttanut elämäni varrella . Olen niistä Jumalan ihmeistä joskus aina kertonutkin joillekin ,ja tietysti läheisille.
Ei, en käy kirkossa muulloin ,kun laulamassa kauneimmat joululaulut ja kaste-rippi-ja hääjuhlissa. Tietty hautajaisissa . En myöskään ole kuulunut kirkkoon vuosikymmeniin , enkä muuhunkaan lahkoon tai ryhmiin.
En tuomitse ketään . Kaikki ollaan saman arvoisia syntisiä.
Hyvä elämä on ollut ja kaikilla on niitä kiperiä paikkoja , niin silloin usko on kova juttu.
Alue: Aihe vapaa
Käyt kuitenkin äänestämässä.