Kouluttautumisen jälkeen vanhat ystävät vaikuttavat yksinkertaisilta
Minulla on vanha tyttökaveriporukka, joiden kanssa ollaan pidetty yhtä vuosikausia. Sen jälkeen kun kouluttauduin ja menin alani töihin, he vaikuttavat yhä yksinkertaisemmilta ja tylsemmiltä. Olen hämmentynyt, koen että he puhuvat joutavia asioita, eivätkä yksinkertaisesti ole samalla tasolla kanssani. Minulla ei ole mitään mistä keskustella heidän kanssaan. Tuntuu kuin olisin vanhentunut vuosikausia, he tuntuvat teineiltä.
Ikävöin hyviä aikoja ystävieni kanssa mutta ei kiinnosta puhua heidän kanssa mistään itselleni tärkeästä.
Onko muilla samoja kokemuksia? Liittyykö koulutus ja työ tähän, vai olemmeko muutenkin "kasvaneet erillemme"?
N31
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
Mulla sama kokemus miehen suhteen... No en ehkä pidä häntä yksinkertaisena, enkä varsinkaan tylsänä, mutta kyllähän koulutus korreloi sen kanssa, miten ihminen keskustelee ja perustelee näkemyksensä.
Niin... Ystävien kanssa on mahdoton keskustella mistään monimutkaisesta - joko mielipidettä ei uskalleta sanoa tai sitä ei osata artikuloida. Todella ärsyttävää.
Näin voi käydä, jos yhteisiä mielenkiinnon kohteita ei ole, mistä keskustella.
Vierailija kirjoitti:
Näin voi käydä, jos yhteisiä mielenkiinnon kohteita ei ole, mistä keskustella.
Nokun tavallaan olisi, mutta heidän puoleltaan se pyörii todella pinnallisella tasolla, enkä sitten jaksa sitä enää kun havaitsen, ettei taaskaan lähtenyt keskustelu millekään mielenkiintoisille urille. Aina pitää olla samaa mieltä, ensinnäkin.
Vierailija kirjoitti:
Niin... Ystävien kanssa on mahdoton keskustella mistään monimutkaisesta - joko mielipidettä ei uskalleta sanoa tai sitä ei osata artikuloida. Todella ärsyttävää.
Minua rupesi naurattamaan fiktiivinen tilanne, jossa joku sössöttää suu sipsejä täynnä eikä kykene artikuloimaan. Ehkä tässä oli kyse argumentoimisesta pikemminkin. Siitä huolimatta tunnistan alkuperäisen kirjoittajan esille tuoman pulman.
Vierailija kirjoitti:
mikä on sun koulutus?
VTM. Ystävät eivät ole yliopistossa kukaan.
miksi naiset kuvittelevat olevansa parempia ihmisiä ulkoa opetellun tiedon perusteella?
Ei koulutus korreloi pätkän vertaa keskustelutaitojen kanssa. Ei akateemisuus tee ihmisestä jotain säkenöivää, partaveitsenterävää keskustelukumppania. Moni pitkälle koulutettu on huumorintajuton, mielikuvitukseton ja hidastempoinen keskustelukumppani. Se ettet sinä osaa keskustella kuin oman alasi kuvioista kuulostaa todella tylsältä. Oikeasti älykäs ihminen pystyy keskustelemaan monella tasolla erilaisten ihmisten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
miksi naiset kuvittelevat olevansa parempia ihmisiä ulkoa opetellun tiedon perusteella?
Tämä! ( pätee myös miehiin) Oppinut yhdeltä alalta ulkoa nippelitietoa ja kuvittelee olevansa joku aikansa suuri ajattelija. Kaikesta maailman tiedosta on hallussa alle prosentti, mut uskoo tietävänsä kaikesta kaiken.
Hyvät naurut sain tästä.
Et taida olla natiivi suomenkielinen henkilö käyttämäsi virheellisen kieliopin perusteella. Arvelen.
Luet tätä ja kommentoit tällä palstalla kuitenkin 😂 tännehän ne älyköt kokoontuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin voi käydä, jos yhteisiä mielenkiinnon kohteita ei ole, mistä keskustella.
Nokun tavallaan olisi, mutta heidän puoleltaan se pyörii todella pinnallisella tasolla, enkä sitten jaksa sitä enää kun havaitsen, ettei taaskaan lähtenyt keskustelu millekään mielenkiintoisille urille. Aina pitää olla samaa mieltä, ensinnäkin.
Minkälaisista asioista haluaisit keskustella? Monet haluavat keskustella työasioista vapaa-ajalla...
Sanoo ap joka kirjoittelee Aihe vapaa-sivustolle....
Joidenkin ystävien seurassahan kyllä taantuu. Kun itse olin jotain kolmekymppinen, tajusin, että joidenkin nuoruudenystävien kanssa tavatessa käytiin aina läpi samoja typeriä nuoruusmuistoja ja jutut oli sellaisia teinitason juttuja.
Varmaan kaikki muiden, uudempien tuttavien kanssa, oltiin ihan muissa sfääreissä. Aikuiselämämme eivät vain kohdanneet.
Ainakin juoruilu on ihan normaalia käytöstä myös koulutetuissa piireissä ja naapureiden kyttäys.
Vierailija kirjoitti:
Joidenkin ystävien seurassahan kyllä taantuu. Kun itse olin jotain kolmekymppinen, tajusin, että joidenkin nuoruudenystävien kanssa tavatessa käytiin aina läpi samoja typeriä nuoruusmuistoja ja jutut oli sellaisia teinitason juttuja.
Varmaan kaikki muiden, uudempien tuttavien kanssa, oltiin ihan muissa sfääreissä. Aikuiselämämme eivät vain kohdanneet.
Jospa heillä on sama fiilis sun kanssa. Puhuvat siksi nuoruusmuistoja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin voi käydä, jos yhteisiä mielenkiinnon kohteita ei ole, mistä keskustella.
Nokun tavallaan olisi, mutta heidän puoleltaan se pyörii todella pinnallisella tasolla, enkä sitten jaksa sitä enää kun havaitsen, ettei taaskaan lähtenyt keskustelu millekään mielenkiintoisille urille. Aina pitää olla samaa mieltä, ensinnäkin.
Laitapa esimerkki. Arvioidaan tilannetta sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joidenkin ystävien seurassahan kyllä taantuu. Kun itse olin jotain kolmekymppinen, tajusin, että joidenkin nuoruudenystävien kanssa tavatessa käytiin aina läpi samoja typeriä nuoruusmuistoja ja jutut oli sellaisia teinitason juttuja.
Varmaan kaikki muiden, uudempien tuttavien kanssa, oltiin ihan muissa sfääreissä. Aikuiselämämme eivät vain kohdanneet.
Jospa heillä on sama fiilis sun kanssa. Puhuvat siksi nuoruusmuistoja?
No juuri näinhän minä asian tulkitsin. Luulen, että ketään ei harmittanut, kun jätin nämä ihmiset taakseni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin voi käydä, jos yhteisiä mielenkiinnon kohteita ei ole, mistä keskustella.
Nokun tavallaan olisi, mutta heidän puoleltaan se pyörii todella pinnallisella tasolla, enkä sitten jaksa sitä enää kun havaitsen, ettei taaskaan lähtenyt keskustelu millekään mielenkiintoisille urille. Aina pitää olla samaa mieltä, ensinnäkin.
Minkälaisista asioista haluaisit keskustella? Monet haluavat keskustella työasioista vapaa-ajalla...
Sitten on henkilöitä, jotka eivät saa puhua työasioista työpaikan ulkopuolella.
Mulla sama kokemus miehen suhteen... No en ehkä pidä häntä yksinkertaisena, enkä varsinkaan tylsänä, mutta kyllähän koulutus korreloi sen kanssa, miten ihminen keskustelee ja perustelee näkemyksensä.