”Tuntuu nurjalta asua palveluiden äärellä, kun mihinkään palveluihin ei ole varaa.”

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä on kaikki ne palvelut, joiden vieressä asuminen on niin birun tärkeää, thai-hieromoita?

Mikä ihmeen thai-hieromofiksaatio täällä nyt yhtäkkiä on?

Mulle asumisessa on naftisti toimeentulevana tärkeää, ettei mun tarvitse omistaa autoa. On erittäin paljon elämänlaatua lisäävä tekijä, että asun hyvin julkisten liikenteen yhteyksien varrella. Lisäksi käytän mm. kouluja, kirjastoja, opistoja, perusterveydenhuoltoa, erikoissairaanhoitoa, ja ei-korona-aikana talouden salliessa myös kahviloita, ravintoloita ja kulttuuripalveluja (elokuvat, teatterit, ooppera, baletti, konsertit, museot). Käyn myös paljon ilmaistapahtumissa, joita isossa kaupungissa riittää. Tää on mulle mahdollista täällä Helsingissä. Jos olisin jossain pikkupaikkakunnalla, maksaisin varmasti vähemmän vuokraa, mutta sitten mulla olisi pakko olla auto, ja sillä sitten huristelisin Prismaan ja kotiin, juhlapäivänä ehkä Amarillon tai mäkkärin kautta. Ei paljon houkuttele.

Jos itseä ei kulttuuri kiinnosta, ehkä ei palveluista sitten tule mieleen muuta kuin ne hieromalaitokset.

Aina tätä, muualla kun Helsingissä ei ole ravintoloita pl. Amarillo ja mäkkäri. Jos tulet naftisti toimeen ja itket asumisen hintaa niin kannattaisiko jättää ne ravintolat vähemmälle? Ja ihanaa että me muut voimme maksaa veroissamme Helsingin oopperan, kun porukka ei voi muuttaa Vantaalle ja Espooseen kun täytyy olla kantakaupungissa lähellä teatteria ja oopperaa ja kahviloita ja ravintoloita.

Vantaalla ja Espoossa vuokrat ovat ihan samat kuin Helsingissä. Eläpä sinä parhaaksi katsomallasi tavalla, minä elän omallani. Se, että käyn kerran kuussa syömässä tai kahvilla ei ole sinulta pois, eikä myöskään minun asuntosäästökassastani. Sinä et ole maksanut veroissasi penniäkään oopperan kustannuksia. Väsyttävää tämä maakuntaihmisten ainainen katkeruus.

Mä asun vuokra-asunnossa, joka on ihan hemmetin halpa Helsingin hintatasolla. Sinä et elätä minua.

Valtio tukee miljoonilla oopperaa, joten miten minä tai muut katkerat maakuntaihmiset emme muka maksa tästä? Maksan kunnallisveroa ja valtion ansiotulo- ja pääomaveroa. Ja todellakin Espoossa ja Vantaalla on halvemmat vuokrat kuin Helsingissä, vaikka toki on niilläkin alueita jotka ovat kalliimpia. Jos käyt kerran kuussa kahvilassa niin ihan hyvin voisit asua Hyvinkäällä ja säästää asumiskuluissa moninkertaisesti sen yhden edestakaisen junamatkan kuussa.

No nyt on paha mieli, helsinkiläinen kävi kahvilassa. On aivan varmasti jotenkin pois maalaiselta tämä.

Vierailija kirjoitti:

Maalla syntyneiden pitää joissakin tapauksissa lähteä kotiseudultaan, koska siellä ei ole opiskelupaikkoja ja töitä. En tiedä onko helsinkiläisillä sen enemmän "oikeus" asua kotiseudullaan kuin maalaisilla, jos elämisen edellytykset ei vain täyty?

Minne ne ihmiset kaikki sitten menevät? Helsingissä on liian kallista elämiseen. Maaseudulla ei ole töitä eikä opiskelupaikkoja. Ulkomailleko pitää kaikkien lähteä Aurinkorannikolle puhelinmyyjiksi ja kohuliikemiehiksi? Thaimaahan hierottaviksi, kuten tämä yksikin on jo spämmännyt monta viestiä thaihieronnasta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähihoitajan palkoilla ei ole ikinä tässä maassa omistusasuntoja ostettu.

Nehän tienaa yli 3k eli kovapalkkaisia, kai sillä rahalla jonkin 100k kaksion pystyy jo ostamaan.

Keskimääräinen kuukausipalkka tehtävänimikkeelle lähihoitaja on 2150 euroa kuukaudessa.

Pääkaupunkiseudulla ei ole 100k kaksioita. Ei edes yksiöitä. Autotallin voit saada satasella.

Kyllä täällä pääkaupunkiseudulla on. Helsingin keskustassa ei ole.

Mä en tiedä ketään, joka asuisi Helsingin keskustassa tai edes haluaisi asua siellä. Aika marginaalista on keskusta-asuminen. Ei ole tyypillistä helsinkiläisyyttää siis keskusta-asumisen edellyttäminen, ihan normaalisti lähiöissä täällä asutaan. Kallista on silti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähihoitajan palkoilla ei ole ikinä tässä maassa omistusasuntoja ostettu.

Nehän tienaa yli 3k eli kovapalkkaisia, kai sillä rahalla jonkin 100k kaksion pystyy jo ostamaan.

Keskimääräinen kuukausipalkka tehtävänimikkeelle lähihoitaja on 2150 euroa kuukaudessa.

Pääkaupunkiseudulla ei ole 100k kaksioita. Ei edes yksiöitä. Autotallin voit saada satasella.

Kyllä täällä pääkaupunkiseudulla on. Helsingin keskustassa ei ole.

Linkkaisitko mulle ystävällisesti yhdenkin 100 000 euron hintaisen kaksion tai yksiön pääkaupunkiseudulta tähän?

Vierailija kirjoitti:

Juttu on vain tilaajille. Kyse on siis siitä, että pk-seudulla on iso väliinputoajien ryhmä, joka ei säännöllisestä työskentelystä ja mahd. keskituloisuudestaankaan huolimatta pääse koskaan omilleen, koska vuokrat ovat niin korkeita, että säästöön ei jää mitään. Kuukaudesta ja vuodesta toiseen menee siis kädestä suuhun, ja mm. köyhä eläkeaika pelottaa.

Ratkaisuksi luonnollisesti täällä tullaan ehdottamaan, että pitää muuttaa pois pk-seudulta jne jne, mutta kun monilla on siellä työt ja lasten koulut ja kaikki sosiaaliset kontaktit ja elämän tärkeät asiat. Kyseessä ei ole yksilöiden typeryyteen perustuva ongelma, vaan rakenteellinen iso pulma, koska vuokrat  /asuntojen hinnat on pk-seudulle päästetty nousemaan liian korkeiksi.

Miten voi motivoitua tekemään kovasti töitä, jos käteen ei jää koskaan mitään? Mitä pk-seudulla aiotaan tulevaisuudessa tehdä, kun meillä ei ole enää esim. yhtään lähihoitajaa täällä, kun kenelläkään ei ole varaa asumiseen?

Köyhä, ei varaa mihinkään, mutta tekee silti lisää tulevaisuuden työttömiä ja asunnoista kilpailevia?

Subjektiivisesta etätyöoikeudesta pitäisi säätää laissa, eikä mitään lässytyksiä mistään yhteisöllisyydestä ja kasvokkaisista kohtaamisista. Jo alkaa muuttoliike muualle Suomeen.

Tietenkään kaikkia töitä ei voi tehdä etänä (vrt. aivokirurgi), mutta jos ei ole mitään käsin tehtävää työtä, ei suoraa asiakaspalvelua jne. niin lähtökohtana tulisi olla oikeus täyteen etätyöhön. Etätyö varmasti on koronan jälkeenkin yleistä, mutta täyteen 5 päivän etätyöhön suostunee vain ani harva työnantaja, koska yhteisöllisyys/kyttäys/you name it.

Hän on työssäkäyvä kansalainen. Meillä ei ole vielä ainakaan toistaiseksi lisääntymiskieltoa tulorajojen mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maalla syntyneiden pitää joissakin tapauksissa lähteä kotiseudultaan, koska siellä ei ole opiskelupaikkoja ja töitä. En tiedä onko helsinkiläisillä sen enemmän "oikeus" asua kotiseudullaan kuin maalaisilla, jos elämisen edellytykset ei vain täyty?

Minne ne ihmiset kaikki sitten menevät? Helsingissä on liian kallista elämiseen. Maaseudulla ei ole töitä eikä opiskelupaikkoja. Ulkomailleko pitää kaikkien lähteä Aurinkorannikolle puhelinmyyjiksi ja kohuliikemiehiksi? Thaimaahan hierottaviksi, kuten tämä yksikin on jo spämmännyt monta viestiä thaihieronnasta?

No on jotain helsingin ja korpimaaseudun välilläkin. Keskisuuri kaupunki tai pikkukaupunki on useimmille paras valinta hinta-laatusuhteeltaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä on kaikki ne palvelut, joiden vieressä asuminen on niin birun tärkeää, thai-hieromoita?

Mikä ihmeen thai-hieromofiksaatio täällä nyt yhtäkkiä on?

Mulle asumisessa on naftisti toimeentulevana tärkeää, ettei mun tarvitse omistaa autoa. On erittäin paljon elämänlaatua lisäävä tekijä, että asun hyvin julkisten liikenteen yhteyksien varrella. Lisäksi käytän mm. kouluja, kirjastoja, opistoja, perusterveydenhuoltoa, erikoissairaanhoitoa, ja ei-korona-aikana talouden salliessa myös kahviloita, ravintoloita ja kulttuuripalveluja (elokuvat, teatterit, ooppera, baletti, konsertit, museot). Käyn myös paljon ilmaistapahtumissa, joita isossa kaupungissa riittää. Tää on mulle mahdollista täällä Helsingissä. Jos olisin jossain pikkupaikkakunnalla, maksaisin varmasti vähemmän vuokraa, mutta sitten mulla olisi pakko olla auto, ja sillä sitten huristelisin Prismaan ja kotiin, juhlapäivänä ehkä Amarillon tai mäkkärin kautta. Ei paljon houkuttele.

Jos itseä ei kulttuuri kiinnosta, ehkä ei palveluista sitten tule mieleen muuta kuin ne hieromalaitokset.

Aina tätä, muualla kun Helsingissä ei ole ravintoloita pl. Amarillo ja mäkkäri. Jos tulet naftisti toimeen ja itket asumisen hintaa niin kannattaisiko jättää ne ravintolat vähemmälle? Ja ihanaa että me muut voimme maksaa veroissamme Helsingin oopperan, kun porukka ei voi muuttaa Vantaalle ja Espooseen kun täytyy olla kantakaupungissa lähellä teatteria ja oopperaa ja kahviloita ja ravintoloita.

Vantaalla ja Espoossa vuokrat ovat ihan samat kuin Helsingissä. Eläpä sinä parhaaksi katsomallasi tavalla, minä elän omallani. Se, että käyn kerran kuussa syömässä tai kahvilla ei ole sinulta pois, eikä myöskään minun asuntosäästökassastani. Sinä et ole maksanut veroissasi penniäkään oopperan kustannuksia. Väsyttävää tämä maakuntaihmisten ainainen katkeruus.

Mä asun vuokra-asunnossa, joka on ihan hemmetin halpa Helsingin hintatasolla. Sinä et elätä minua.

Valtio tukee miljoonilla oopperaa, joten miten minä tai muut katkerat maakuntaihmiset emme muka maksa tästä? Maksan kunnallisveroa ja valtion ansiotulo- ja pääomaveroa. Ja todellakin Espoossa ja Vantaalla on halvemmat vuokrat kuin Helsingissä, vaikka toki on niilläkin alueita jotka ovat kalliimpia. Jos käyt kerran kuussa kahvilassa niin ihan hyvin voisit asua Hyvinkäällä ja säästää asumiskuluissa moninkertaisesti sen yhden edestakaisen junamatkan kuussa.

No nyt on paha mieli, helsinkiläinen kävi kahvilassa. On aivan varmasti jotenkin pois maalaiselta tämä.

Joo mulla on paha mieli, on kuule 260 neliön omakotitalo, omalla tontilla ja 3km kaupungin keskustasta. Elämänlaatu aika paljon parempaa kuin Helsingissä asuessa oli, keskustassakin saa kävellä rauhassa ilman alkkiksia, nistejä ja ryösteleviä ma muja. Helsingissä käyn pari kertaa vuodessa ja se riittää. Paha mieli taitaa olla tuosta Hesarin jutusta päätellen nimenomaan teillä helsinkiläisillä kun kaikki rahat menee vuokra-asuntoon, mutta onhan se sen arvoista ettei ole varaa harrastaa mitään jne.

On kumminkin ihan pakko asua siinä kämpässä

Vierailija kirjoitti:

Subjektiivisesta etätyöoikeudesta pitäisi säätää laissa, eikä mitään lässytyksiä mistään yhteisöllisyydestä ja kasvokkaisista kohtaamisista. Jo alkaa muuttoliike muualle Suomeen.

Tietenkään kaikkia töitä ei voi tehdä etänä (vrt. aivokirurgi), mutta jos ei ole mitään käsin tehtävää työtä, ei suoraa asiakaspalvelua jne. niin lähtökohtana tulisi olla oikeus täyteen etätyöhön. Etätyö varmasti on koronan jälkeenkin yleistä, mutta täyteen 5 päivän etätyöhön suostunee vain ani harva työnantaja, koska yhteisöllisyys/kyttäys/you name it.

Kyllä, ehdottomasti täytyisi kääntää muuttoliike poispäin Helsingistä. Tästä hyötyvät kaikki, myös ne jotka haluavat asua Helsingissä. Tulisi avaruutta ja edullisemmat hinnat. Vain muutama taho hyötyy siitä että Helsinkiin valuu ihmistulva.

Miksi on kohtuutonta ehdottaa, että muuttaisi tullakseen paremmin toimeen, vaikka taakse jäisi sukulaisia.

Meinaatteko te, ettei sieltä Kainuusta opintojen ja työn perässä muuttavilla jää sinne suku ja ystävät? Silti täällä sanotaan, että muuttakaa pääkaupunkiseudulle, missä ette tunne ketään. Eikä sitä pidetä kohtuuttomana.

Vierailija kirjoitti:

On kumminkin ihan pakko asua siinä kämpässä

Tämä ei enää ihan pidä paikkaansa, mutta aikoinaan kun vuokraaja maksoi välityspalkkionkin, oli muuttaminen aivan järkyttävän kallista. Joutui maksamaan välityspalkkion eli yhden kuun vuokran, plus yhden tai kahden kuun vuokratakuun kerralla, plus tietenkin sen ekan vuokran. Eli ehkä neljän kuukauden vuokran yhdellä kertaa. Se oli jotain aivan hirveetä. En oikein tajua miten pystyin ikinä muuttamaan, ja tämän lisäksi jo silloin (ysärin lopussa) joka asuntoon oli sata tulijaa. Oli pakko ottaa liian kalliskin asunto kun onnistui saamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maalla syntyneiden pitää joissakin tapauksissa lähteä kotiseudultaan, koska siellä ei ole opiskelupaikkoja ja töitä. En tiedä onko helsinkiläisillä sen enemmän "oikeus" asua kotiseudullaan kuin maalaisilla, jos elämisen edellytykset ei vain täyty?

Minne ne ihmiset kaikki sitten menevät? Helsingissä on liian kallista elämiseen. Maaseudulla ei ole töitä eikä opiskelupaikkoja. Ulkomailleko pitää kaikkien lähteä Aurinkorannikolle puhelinmyyjiksi ja kohuliikemiehiksi? Thaimaahan hierottaviksi, kuten tämä yksikin on jo spämmännyt monta viestiä thaihieronnasta?

No on jotain helsingin ja korpimaaseudun välilläkin. Keskisuuri kaupunki tai pikkukaupunki on useimmille paras valinta hinta-laatusuhteeltaan.

Totta, Suomessa on useita oikein kivoja suuria tai keskisuuria kaupunkeja mutta sitä näyttää joidenkin olevan tosi vaikea ymmärtää. Kun ehdottaa että muuta vaikka Hämeenlinnaan (tunnin junamatka Helsinkiin jos ihan pakko on) niin alkaa itku "ku eihän siellä oo mitään". Olkaa se muutos älkääkä vinkuko!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maalla syntyneiden pitää joissakin tapauksissa lähteä kotiseudultaan, koska siellä ei ole opiskelupaikkoja ja töitä. En tiedä onko helsinkiläisillä sen enemmän "oikeus" asua kotiseudullaan kuin maalaisilla, jos elämisen edellytykset ei vain täyty?

Minne ne ihmiset kaikki sitten menevät? Helsingissä on liian kallista elämiseen. Maaseudulla ei ole töitä eikä opiskelupaikkoja. Ulkomailleko pitää kaikkien lähteä Aurinkorannikolle puhelinmyyjiksi ja kohuliikemiehiksi? Thaimaahan hierottaviksi, kuten tämä yksikin on jo spämmännyt monta viestiä thaihieronnasta?

Suomiko on vain Helsinki tai maaseutu? Maa on täynnä isompia ja pienempiä kaupunkeja, joissa töitä ja asuntoja on.

Se mikä tässä keskustelussa aina kummastuttaa, on joidenkin kyvyttömyys ymmärtää, etteivät kaikki halua samoja asioita. Ilkutaan "koirankopissa" asumisesta, ja surkutellaan "surkeaa elintasoa". Olen alle 50m2 kaksiossa mieheni kanssa erittäin onnellinen, myös nyt korona-aikana vaikka juuri missään ei voi käydä. Muualla asuessa en kuitenkaan normaalioloissa voisi tehdä mitään niitä asioita mitä haluaisin, ja olisin autolla liikkumisen vanki. Ei siinä ole mitään väliä, vaikka olisi millainen kartano ja porealtaat, koska en välitä sellaisesta. Myös monesta Helsingin omakotitaloalueesta (Pakilat, Paloheinä, Heikinlaakso ym) on jo niin järkyttävän pitkä matka julkisilla (siis sillä yhdellä bussilla 67/75) keskustaan, että sielläkin tarvitsisi autoa. Tykkään asua lähiössä hyvien kulkuyhteyksien varrella, kauniin luonnon ja meren ympäröimänä, kaikki ystävät ja suurin osa sukulaisista lähelläni. Joku muu haluaa elää elämänsä toisin, ja se hänelle suotakoon ilman mitään ilkkumista. :)

Vierailija kirjoitti:

Se mikä tässä keskustelussa aina kummastuttaa, on joidenkin kyvyttömyys ymmärtää, etteivät kaikki halua samoja asioita. Ilkutaan "koirankopissa" asumisesta, ja surkutellaan "surkeaa elintasoa". Olen alle 50m2 kaksiossa mieheni kanssa erittäin onnellinen, myös nyt korona-aikana vaikka juuri missään ei voi käydä. Muualla asuessa en kuitenkaan normaalioloissa voisi tehdä mitään niitä asioita mitä haluaisin, ja olisin autolla liikkumisen vanki. Ei siinä ole mitään väliä, vaikka olisi millainen kartano ja porealtaat, koska en välitä sellaisesta. Myös monesta Helsingin omakotitaloalueesta (Pakilat, Paloheinä, Heikinlaakso ym) on jo niin järkyttävän pitkä matka julkisilla (siis sillä yhdellä bussilla 67/75) keskustaan, että sielläkin tarvitsisi autoa. Tykkään asua lähiössä hyvien kulkuyhteyksien varrella, kauniin luonnon ja meren ympäröimänä, kaikki ystävät ja suurin osa sukulaisista lähelläni. Joku muu haluaa elää elämänsä toisin, ja se hänelle suotakoon ilman mitään ilkkumista. :)

Useimpien pointti näissä ketjuissa on että ei ole pakko muuttaa lähiöön jossa tarvitsee auton vaan voi muuttaa kolmasosa hinnalla jonkun toisen kaupungin keskustaan. Jos on töitä tai tekee etätöitä.

Itseäni ei liikuta millasessa asunnossa kukin viihtyy vaan se että Helsinki on tahallaan tehty aivan ylikalliiksi ja jostain syystä tätä ei haluta ratkaista. Haluaisit itsekin varmaan maksaa kivasta asunnostasi pikkasen vähemmän jos mahdollista? Helsingin hinnat pidetään asumistuki-keinohengityksellä törkykalliina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä on kaikki ne palvelut, joiden vieressä asuminen on niin birun tärkeää, thai-hieromoita?

Mikä ihmeen thai-hieromofiksaatio täällä nyt yhtäkkiä on?

Mulle asumisessa on naftisti toimeentulevana tärkeää, ettei mun tarvitse omistaa autoa. On erittäin paljon elämänlaatua lisäävä tekijä, että asun hyvin julkisten liikenteen yhteyksien varrella. Lisäksi käytän mm. kouluja, kirjastoja, opistoja, perusterveydenhuoltoa, erikoissairaanhoitoa, ja ei-korona-aikana talouden salliessa myös kahviloita, ravintoloita ja kulttuuripalveluja (elokuvat, teatterit, ooppera, baletti, konsertit, museot). Käyn myös paljon ilmaistapahtumissa, joita isossa kaupungissa riittää. Tää on mulle mahdollista täällä Helsingissä. Jos olisin jossain pikkupaikkakunnalla, maksaisin varmasti vähemmän vuokraa, mutta sitten mulla olisi pakko olla auto, ja sillä sitten huristelisin Prismaan ja kotiin, juhlapäivänä ehkä Amarillon tai mäkkärin kautta. Ei paljon houkuttele.

Jos itseä ei kulttuuri kiinnosta, ehkä ei palveluista sitten tule mieleen muuta kuin ne hieromalaitokset.

Tampereen ympäristökunnissa on saatavilla kaikkea tuota, ja lisäksi omakotitalo 100 000 eurolla. Ei tarvitse omaa autoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se mikä tässä keskustelussa aina kummastuttaa, on joidenkin kyvyttömyys ymmärtää, etteivät kaikki halua samoja asioita. Ilkutaan "koirankopissa" asumisesta, ja surkutellaan "surkeaa elintasoa". Olen alle 50m2 kaksiossa mieheni kanssa erittäin onnellinen, myös nyt korona-aikana vaikka juuri missään ei voi käydä. Muualla asuessa en kuitenkaan normaalioloissa voisi tehdä mitään niitä asioita mitä haluaisin, ja olisin autolla liikkumisen vanki. Ei siinä ole mitään väliä, vaikka olisi millainen kartano ja porealtaat, koska en välitä sellaisesta. Myös monesta Helsingin omakotitaloalueesta (Pakilat, Paloheinä, Heikinlaakso ym) on jo niin järkyttävän pitkä matka julkisilla (siis sillä yhdellä bussilla 67/75) keskustaan, että sielläkin tarvitsisi autoa. Tykkään asua lähiössä hyvien kulkuyhteyksien varrella, kauniin luonnon ja meren ympäröimänä, kaikki ystävät ja suurin osa sukulaisista lähelläni. Joku muu haluaa elää elämänsä toisin, ja se hänelle suotakoon ilman mitään ilkkumista. :)

Useimpien pointti näissä ketjuissa on että ei ole pakko muuttaa lähiöön jossa tarvitsee auton vaan voi muuttaa kolmasosa hinnalla jonkun toisen kaupungin keskustaan. Jos on töitä tai tekee etätöitä.

Itseäni ei liikuta millasessa asunnossa kukin viihtyy vaan se että Helsinki on tahallaan tehty aivan ylikalliiksi ja jostain syystä tätä ei haluta ratkaista. Haluaisit itsekin varmaan maksaa kivasta asunnostasi pikkasen vähemmän jos mahdollista? Helsingin hinnat pidetään asumistuki-keinohengityksellä törkykalliina.

Harvassa lähiössä tarvitsee autoa. Herttoniemestä menee metro 2,5min välein, ja sunnuntaisin ja iltaisin 4-5min välein. Sen lisäksi vierestä kulkee 2 runkolinjabussia, ja 10 muuta yhteyttä lähtee vierestä minuutin välein. Olet oikeassa siinä, että harva haluaa maksaa asunnostaan näin hurjan paljon. Ovathan tämänhetkiset hinnat jo ihan älyttömät ja suunta on aina vain ylöspäin. Mielestäni lähiöitä ei kuitenkaan oltu suljettu uutisen ulkopuolelle, vaan kyse oli yksinomaa Helsingissä asumisesta, ei ainoastaan Helsingin keskustan. Asuihan haasteteltu nainenkin poikansa ja koiriensa kanssa lähiössä Haagassa.