Onko normaalia tai ok kun mies kutsuu minua lasten ollessa kotona ÄIDIKSI
Esim muksut katsoo kanssani olkkarissa telkkaria ja mies huutaa keittiöstä "äitii tuus käymään". Olen 34v ja mieheni 37v.
Kommentit (33)
Meilläkin on juuri noin, että kun lapset on paikalla, niin mies kutsuu minua äidiksi ja minä häntä isiksi. Mutta tietty, jos lapset eivät ole paikalla, niin ollaan kyllä ihan omilla nimillä tai meidän välisillä hellittelynimillä😀 Minun lapsuuden perheessä äiti ja isä kutsuivat toisiaan aina etunimillä ja siksi se ei ollut ikinä meille lapsille luontevaa kutsua heitä äidiksi ja isäksi. Onhan se super outoa, että lapset kutsuu omia vanhempiaan etunimellä, ihan kuin vieraita olisivat. Itse siis haluan, että omille lapsille on luontevaa kutsua minua äidiksi ja miestä isiksi. Siispä käytetään noita termejä heidän kanssa.
Et sitten vissiin ole lasten äiti? Onhan se omituista kutsua jotain uutta hoitoa lastensa äidiksi. Yrittääkö vieraannuttaa oikeasta äidistä?
Kyllä joku "suvaitseva" kieltää kohta äiti ja isä-sanojen käytön. Ollaan kohta kaikki jotain sukupuolettomia olioita.
Jos se on sinulle ok niin on ok. Minä en voi sietää jos mies kutsuu minua äidiksi, ellei puhu lapsille minusta. Tyyliin ”kysy äidiltäsi.” Minä en ole mieheni äiti.
Meillä oli hauska (kiusallinen) hetki kun jouluna oli minun vanhemmat kylässä. Lapset oli 8 ja 10v. Huudahdin et "isi leikkaappas sitä kinkkua siivuiksi kun ruvetaan kohta syömään". Oma isäni oli sillai et kumpaa tarkotit :)
On ihan ok. Tuttavaperheessä puhutaan pelkillä etunimillä, jopa lapset kutsuvat äitiään ja isäänsä etunimillä. Oli vähän outoa, kun sitä kuuli.
Lasten muutettua pois kotoa piti opetella uudelleen sanomaan miestä joksikin muuksi kuin isiksi. Nyt kuin mietin tätä asiaa, niin tajusin, että mieheni ei puhuttele minua koskaan etunimeltä. Jos sen täytyy herätellä mun huomio, niin se sanoo muru. Eikä se kyllä lasten aikanakaan äiditellyt minua. Miten joku osaakin puhua niin, että kiertää kaikki persoonan ilmaisut...
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin on juuri noin, että kun lapset on paikalla, niin mies kutsuu minua äidiksi ja minä häntä isiksi. Mutta tietty, jos lapset eivät ole paikalla, niin ollaan kyllä ihan omilla nimillä tai meidän välisillä hellittelynimillä😀 Minun lapsuuden perheessä äiti ja isä kutsuivat toisiaan aina etunimillä ja siksi se ei ollut ikinä meille lapsille luontevaa kutsua heitä äidiksi ja isäksi. Onhan se super outoa, että lapset kutsuu omia vanhempiaan etunimellä, ihan kuin vieraita olisivat. Itse siis haluan, että omille lapsille on luontevaa kutsua minua äidiksi ja miestä isiksi. Siispä käytetään noita termejä heidän kanssa.
Sama juttu, kaikki kutsuimme toisiamme etunimillä. 70-luku, vapaa kasvatus ja Summerhillin koulukunta. Tarhatäidit olivat huomauttaneet asiasta vanhemmilleni ja olen opetellut puhumaan heistä isänä ja äitinä jäkleempäin.
Kutsun vaimoani (siis lasteni äitiä) usein nimillä äiti, emäntä ja kuningatar. Vaimo ei tykkää näistä mistään, ja ilmaisee sen myös aika ajoin. Mut hei, pojat on poikii, ei kannata suuttuu! :D
Naisilta puuttuu se huumorintajuaminen. Hyvä akka on semmonen joka ei suutu
Meillä ei kutsuta, mutta monessa tuttavaperheessä kutsutaan eli on kai "normaalia", mutta itse koen vieraaksi.
Jos kutsun/puhuttelen miestäni, käytän hänen nimeään tai kultaa/rakasta. Jos puhun lapsille, puhun tietenkin iskästä. Vähä sama, jos puhun omalle äidilleni, sanon äiti, mutta lapsille puhun mummista.
Lasten läsnäolles puhutaan isä/äiti. Mut sit muuten akka/ukko. Toimii meillä hyvin
Meilläkin näin.