Miten ennen maksettiin laskut ilman verkkopankkia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei voi muuta sanoa kuin että kiitos nykyaika. Laskun maksamiseen menee alle minuutti verkkopankissa. Saatikka pitäs jossain pankissa jonottaa...

Itse asiassa vähemmän aikaa kului siihen, kun kirjoitti tilinumeronsa ja allekirjoituksensa tilisiirtolomakkeeseen ja laittoi sen maksupalvelukuoreen. Toki se kuori piti sitten kiikuttaa pankkikonttorin luukkuun, mutta koska pankkikonttoreita oli siihen aikaan ainakin kaupungissa joka puolella, sujui tämä helposti kauppareissujen tai muun asioinnin yhteydessä.

Ei verkkopankissa ole laskujen maksamisen kannalta silloiseen maksupalveluun verrattuna minusta muuta etua kuin se, että verkkopankissa maksu lähtee heti, kun taas maksupalvelussa piti ennakoida ja laittaa lasku sinne muutama päivä etukäteen.

N55

Olen samaa mieltä ja sen kirjekuoren voi jättää myös postilaatikkoon ja niitä oli joka kadun kulmassa.

Nyt ihmiset tekevät itse sen työn, mitä pankit teki ennen ja ennenkaikkea kantavat vastuun tilinumeron ja summan oikeudellisuudesta.

Tuo tuli vasta myöhemmin, että maksupalvelukuoren pystyi jättämään myös postilaatikkoon. Alunperin sen pystyi jättämään vain pankin luukkuun, mutta se ei ollut mikään ongelma, koska pankkikonttoreita oli joka paikassa, joten esim. kauppamatkan varrelle osui vähintään yksi pankki, jos ei asunut ihan syrjässä.

Tämä koski muita pankkeja kuin Postipankkia. Postipankin maksukuoren pystyi jättämään postilaatikkoon, mutta ei minkään muun pankin luukkuun. Kaikki muut pankit olivat taas kimpassa niin, että niiden kuoria pystyi jättämään ristiin.

En kyllä muista. M39

Minä 70-vuotias muistan hyvin sen ajan, kun kotiin tuli joku lasku, se käytiin vain maksamassa sen laskuttajan firmaan.  Esim. sähkölaskut maksettiin näin, meillä kunnan X Sähkö Oy:n konttori oli ihan naapurissa.  Ei mennyt minkäänlaisia kuluja, vain se laskun summa eikä muuta.  Ja hyvin muistan, kun meille tuli aamulla aikaisin kaukaisissa kylissä asuvia sukulaisia, jotka tuli siis odottamaan kauppojen ja konttoreitten aukeamisia, kun aamulinjuri tuli niin aikaisin.  Tulivat maksamaan laskujaan.  Ihan tiskille ne maksettiin ja käteisrahalla, ei silloin muuta ollutkaan.  

Tilisiirtoina maksettiin postin kautta jotakin, isäkin lähetti toiselta paikkakunnalta meille rahaa postin tilisiirtona,  kotiin tuli postin ilmoitus ja raha haettiin sitten tiskiltä.

Ennenhän palkatkin maksettiin käteisenä, 60-luvulla vielä ihan yleistä.  Sitten alkoi pankkien ylivalta.  Olihan se kätevämpää olevinaan.  Kun minä menin töihin, oli jo pankkikirjat ja tilipäivänä vain mentiin sitten pankkiin jonottamaan.  Muistan kaikkein varhaisimmilta ajoilta, että pankkikirjaankin kirjoitettiin tiedot summista ja maksajista käsin, ei ollut mitään automaatiota vielä.  Pankkiin mentiin laskujen kanssa ja virkailija hoiti maksamisen tililtä ja merkitsi maksut pankkikirjaan.  Siitä näki aina suoraan, mitä tilillä oli ja mitä sieltä oli mennyt tai mistä tullut.  Pankkikirjaa ei passannut hukata.

Nyt tuntuu, ettei ihmiset - minä itse siis myös - enää jaksaisi odottaa yhtään mitään.  Ihmiset hermostuu heti jos ei pääse nopeasti tiskille palveltavaksi.  Ei ennen sitä pidetty minään, oli normaalia, että kaikki vei aikansa.  Ja nythän ei enää sitten tarvitse jonotella juuri muualla kuin kaupan kassajonossa.

Mitään ihmeellistä ja uutta ei ole tullut teknologian alalla 2000-luvulla, ainoastaan laitteet pienentyneet ja muistikapasiteetti lisääntynyt.

Tämäkin palsta oli jo 90-luvulla ja samoista aiheista keskusteltiin jo silloin, paitsi, keskustelun "lapset," ovat nyt itsekin monet vanhempia, mutta aiheet ja ongelmat samat.

Vierailija kirjoitti:

Minä 70-vuotias muistan hyvin sen ajan, kun kotiin tuli joku lasku, se käytiin vain maksamassa sen laskuttajan firmaan.  Esim. sähkölaskut maksettiin näin, meillä kunnan X Sähkö Oy:n konttori oli ihan naapurissa.  Ei mennyt minkäänlaisia kuluja, vain se laskun summa eikä muuta.  Ja hyvin muistan, kun meille tuli aamulla aikaisin kaukaisissa kylissä asuvia sukulaisia, jotka tuli siis odottamaan kauppojen ja konttoreitten aukeamisia, kun aamulinjuri tuli niin aikaisin.  Tulivat maksamaan laskujaan.  Ihan tiskille ne maksettiin ja käteisrahalla, ei silloin muuta ollutkaan.  

Tilisiirtoina maksettiin postin kautta jotakin, isäkin lähetti toiselta paikkakunnalta meille rahaa postin tilisiirtona,  kotiin tuli postin ilmoitus ja raha haettiin sitten tiskiltä.

Ennenhän palkatkin maksettiin käteisenä, 60-luvulla vielä ihan yleistä.  Sitten alkoi pankkien ylivalta.  Olihan se kätevämpää olevinaan.  Kun minä menin töihin, oli jo pankkikirjat ja tilipäivänä vain mentiin sitten pankkiin jonottamaan.  Muistan kaikkein varhaisimmilta ajoilta, että pankkikirjaankin kirjoitettiin tiedot summista ja maksajista käsin, ei ollut mitään automaatiota vielä.  Pankkiin mentiin laskujen kanssa ja virkailija hoiti maksamisen tililtä ja merkitsi maksut pankkikirjaan.  Siitä näki aina suoraan, mitä tilillä oli ja mitä sieltä oli mennyt tai mistä tullut.  Pankkikirjaa ei passannut hukata.

Nyt tuntuu, ettei ihmiset - minä itse siis myös - enää jaksaisi odottaa yhtään mitään.  Ihmiset hermostuu heti jos ei pääse nopeasti tiskille palveltavaksi.  Ei ennen sitä pidetty minään, oli normaalia, että kaikki vei aikansa.  Ja nythän ei enää sitten tarvitse jonotella juuri muualla kuin kaupan kassajonossa.

Eikö suurimmaksi osaksi pankkikirjat jääneet pois käytöstä jo 80-luvulla, kun shekkien jälkeen käyttöön tuli pankkikortit.

80-luvulla vietiin laskut pankkiin, olihan noita kirjekuoria, jotka vain laitettiin postiin.  Ulosottoon menneet vietiin ulosottomiehelle rahat kourassa.

Mentiin pankkiin ja sanottiin päivää pankkineidille.

Sitten tuli pankin auloihin maksupäätteet/tietokoneet joilla pystyi laskut maksamaan itse.

Seuraavaksi sitten homma hoitui kotona.