190cm vai 170cm mies
Ottaisitko mieluummin 190cm vai 170cm miehen?
Kommentit (57)
Vierailija kirjoitti:
190cm jos luonteeltaan ja muuten ulkonäöltään olisivat samantasoisia. Olisi jotenkin turvallisempi ja naisellisempi olo verrrattuna 170cm lyhyeeseen mieheen. 170cm mies ei tosipaikan tullen oikein pysty puolustamaan minua välttämättä edes muita naisia vastaan. Eihän tuo tilanne olisi kovin todennäköinen mutta mielikuva mukavampi kun mies voi puolustaa minua.
Tämä on erikoinen yleistys johon törmää yllättävän usein naisten kanssa. Pitkä mies ei ole automaattisesti sen vahvempi tai kykenevämpi puolustamaan naistaan kuin lyhytkään mies, vaikka näin saattaa olla keskimäärin. Poikkeuksia löytyy kuitenkin runsaasti molempiin suuntiin. Moni lahjakas kamppailu urheilija on lyhyehkö, samoin moni voimamies. Tämä luultavasti onkin enemmän sellainen "minusta tuntuu nyt turvalliselta" mielikuva kuin varsinaisiin realiteetteihin perustuva tosiasia.
Vierailija kirjoitti:
En edes itse "ottaisi" itseäni. Olen 173cm ja näytän ihan naurettavan lyhyeltä . Lisäksi jos saatte lapsia näin lyhyen kanssa , on iso riski saada lyhyt poika. Nykymaailman aikaan pahempaa vika saa hakea kuin lyhyys. Koko elämän mittainen kiusaaminen edessä. Tämän sanonnihan vain ns kokemusasiantuntijana.
Jälkikasvusta tulee yleensä tiettyyn mittaan saakka vanhempiaan pidempiä, joten kaksi +170cm vanhempaa saattavat saada ihan hyvin 180-185cm pojan. Tiedän jopa tapauksen, jossa kyseisillä mitoilla kasvoi +190cm poika. Enpä usko että tänäkään päivänä lyhyitä kiusataan, kun katselee elämää niin melko paljon ne lyhyehkötkin lisääntyvät, joten myös ei-niin-hujoppeja lapsia tulee syntymään jatkossakin. Fyysisiä apuja paljon tärkeämpää on se, millaisen kasvatuksen ja arvomaailman vanhemmat onnistuvat lapsilleen siirtämään.
Mieluummin tuo 170cm jos muuten olisivat ihan tasan samanlaisia ja pituus ainoa ero.
Lyhyemmät elää pidempään, mutta toisaalta pienemmän omaishoito on helpompaa. Makuasioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En edes itse "ottaisi" itseäni. Olen 173cm ja näytän ihan naurettavan lyhyeltä . Lisäksi jos saatte lapsia näin lyhyen kanssa , on iso riski saada lyhyt poika. Nykymaailman aikaan pahempaa vika saa hakea kuin lyhyys. Koko elämän mittainen kiusaaminen edessä. Tämän sanonnihan vain ns kokemusasiantuntijana.
Jälkikasvusta tulee yleensä tiettyyn mittaan saakka vanhempiaan pidempiä, joten kaksi +170cm vanhempaa saattavat saada ihan hyvin 180-185cm pojan. Tiedän jopa tapauksen, jossa kyseisillä mitoilla kasvoi +190cm poika. Enpä usko että tänäkään päivänä lyhyitä kiusataan, kun katselee elämää niin melko paljon ne lyhyehkötkin lisääntyvät, joten myös ei-niin-hujoppeja lapsia tulee syntymään jatkossakin. Fyysisiä apuja paljon tärkeämpää on se, millaisen kasvatuksen ja arvomaailman vanhemmat onnistuvat lapsilleen siirtämään.
Ei ole mikään automaatio, että lapset ovat vanhempiaan pidempiä. Meillä tytär on vain 168cm pitkä, vaikka itse olen 175cm ja mies on 190cm. Eikä niitä fyysisiä avuja kannata väheksyä, koska niillä luodaan ensivaikutelma. Monesti ensivaikutelma on niinkin tärkeä, että mahdollisuudet tutustumiseen voivat mennä jo yhdellä vilkaisulla.
Olen 190cm pitkä mies, mutta suojelijaksi minusta ei ole. En ole koskaan tapellut
Kannattaa ajatella järkevästi. Jättäisin 170 cm pituiset miehet lyhyemmillä naisille ja pitkät 190 cm miehet pidemmille naisille.
Ottaisin sen 190 cm pituisen. Itse olen 158 cm pitkä, mutta jotenkin se vain tuntuisi paremmalta. Toisaalta olisi kyllä myös suotavaa, että tällöin miehellä olisi hyvä ryhti, kun pitkillä ihmisillä huono ryhtisyys jotenkin korostuu ikävästi.
Vierailija kirjoitti:
170cm. Ite oon 162cm
Nainen ei voi olla liian pieni.
M39, 175 cm.
170cm olisi mieleisempi kun olen itse lyhyt nainen. En nää mitään tarvetta suurelle pituuserolle ja pieni mies ehkä syö vähemmän eikä vie tilaa niin paljon.
En edes itse "ottaisi" itseäni. Olen 173cm ja näytän ihan naurettavan lyhyeltä . Lisäksi jos saatte lapsia näin lyhyen kanssa , on iso riski saada lyhyt poika. Nykymaailman aikaan pahempaa vika saa hakea kuin lyhyys. Koko elämän mittainen kiusaaminen edessä. Tämän sanonnihan vain ns kokemusasiantuntijana.