Lapsi sai koulussa väärää ruokaa. Miten toimin?

Oman lapsen koulussa on 900 oppilasta ja erityisruuat saa keittiöstä annoksena. Oman lapsen ruoka jopa valmistetaan keittiöllä ja ilmoitan poissaolot suoraan sinne.

Ilmoitat suoraan koulun keittiölle. Minulla on suora kontakti keittiöhenkilökuntaan. He osaavat parhaiten korjata omat käytäntönä vedenpitäviksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä keskustelusta huomaa, että monella ei ole minkäänlaista käsitystä keliakiasta. Ei ole yhdentekevää, että keliaakikko saa vahingossa gluteenia. Myöskään ruuasta ei yleensä päälle päin pysty sanomaan, onko siinä gluteenia vai ei, joten ihan turha huudella, että lapsen pitäisi itse katsoa lautaseltaan mitä syö.

Olen itsekin keliaakikko ja tietääkseni saanut vahingossa gluteenia 3 kertaa. Tähän ei kuole, mutta joka kerta gluteeni vaurioittaa suolistoa (kyllä, yksikin kerta) ja sen korjaantumisessa menee aikaa. Tämä altistaa muun muassa imeytymishäiriöille (mm. vitamiinit, kalsium -> osteoporoosi yms) ja suolistosyövälle. Lisäksi akuutit oireet on ihan hirveät. Riippuu henkilöstä, kuinka pahat ja kuinka pitkäaikaiset oireet tulee, mutta pahimmillaan tiedän joillain olleen vatsa sekaisin ja väsymystä viikon gluteenin syömisen jälkeen. Minulla oireet kestää joitain tunteja, mutta ne tunnit onkin sitten aivan kamalia. Käytännössä olen pää pöntössä sen koko ajan, koska aivan kaikki tulee ylös ja vielä senkin jälkeen, kun ei ole mitään mitä tulla. Mulla ei ole ikinä vatsataudissa tullut tavaraa ylös samassa tahdissa ja samalla voimalla. Voitte vaan kuvitella sen väsymyksen (ja kurkku- ja lihaskivun) noin rajun oksentelun jälkeen. Että eihän se haittaa, jos joku tuollaista joutuu kokemaan, pikku juttu, vahinkoja sattuu!!

Ja miksikö minullekin näin on käynyt kolmesti? Enkö ole katsonut mitä olen syönyt? Taatusti olen. Kaikki nämä kerrat on sattuneet ravintoloissa, eli joku muu on ruuan minulle valmistanut. Olen tilannut gluteenitonta ja varmistanut saadessani ruuan olevan gluteenitonta. Mutta kuinkas sitten kävikään. Näistä ruuista ei myöskään mitenkään voinut ulkonäöltä päätellä, että niissä olisi gluteenia. Eikä mielestäni yhtä kertaa voida ohitaa olankohautuksella, koska jokainen kerta on liikaa. Tuskin tämäkään kerta jää tämän ekaluokkalaisen ainoaksi kerraksi, koska hän todennäköisesti tulee syömään vielä satoja ja tuhansia aterioita koulussa, työpaikkaruokalassa ja ravintoloissa. Sallitaanko näiden kaikkien tehdä yksi "hups, vahinko" hänen kohdallaan? Se on sitten jo aika monta vahinkoa. JokaIKINEN vahinko on liikaa.

Aloittajalle, ottaisin yhteyttä koulun keittiöön ja asiallisesti pyytäisin selvittämään, että miten näin on päässyt käymään ja miten varmistetaan, ettei käy toiste. Ei siinä ketään tarvitse ruveta syyttelemään ja voi tosiaan olla, että virhe on ollut esim. keskuskeittiön, mutta  mielestäni koulun keittiö on se oikea paikka lähteä selvittämään, ja varsinkin kun on noin pienestä lapsesta kyse, kyllä keittiönkin pitäisi vähän katsoa perään, että mitä ruokaa hänelle on lähetetty. Jos esimerkiksi on joku annos, niin olettaisi siinä päällä lukevan jotain. Lukeeko gluteeniton? Pitäisi tarkistaa ja jos lukee ja ruoka näyttää siltä, että voisi olla gluteeniton (eikä vaikkapa tismalleen saman näköistä pastavuokaa mitä muillakin on), niin siinä ei auta kuin luottaa. Mutta jokaisesta virheestä tulee myös keskuskeittiön silloin saada palaute. Eli nyt selvittämään, mitä on tapahtunut ja minkä tahon pitää skarpata toiminnassaan.

Itse en ole tullut edes ajatelleeksi, että keliakia olisi jotain muuta kuin allergia. Mieheni äidillä todettiin keliakia, ja hän valmistaa ruokansa gluteenittomana. Kylässä tai ravintolassa ollessaan syö aina samaa kuin muutkin, ja korostaa aina vielä, että häntä varten ei tarvitse laittaa omia pöperöitä, kun ei se haittaa jos syö vaan harvoin gluteenia.

Sinä olet ääliöt, mutta kaikki eivät ole.

Ap jätti aika paljon oleellista kertomatta, joten vaikea ottaa kantaa. Jos ope on auttanut aiemmin, kai se olisi aplle ilmoittanut muutoksesta? Eli kuka otti ruoan ja mistä? Nykyään näistä ollaan hyvin tarkkoja ja yleensä kouluissa on erikseen linjasto erityisruokavalioille ja sitä valvoo koko ruokailun ajan niistä perillä oleva kokki. Ei sinne dieettilinjastoon ketään ummikkosijaista heitetä, kuten jotkut hupsut tässä ketjussa kuvittelee.

Ja sitten se että valmistetaanko ruoka siellä apn lapsen omassa keittiössä vaiko jossain suuremmassa keskuskeittiössä? Oman keittiön kokki tuntee hyvin koulunsa erityisruokavaliot ja keskuskeittiöillä taas on erikseen dieettikokki. Niihin hommiin ei pääse suoraan kun vaan astuu keittiön ovesta sisään, koska ne ovat vaativia ja virheitä ei saa sattua. Dieetit tarkistetaan aina moneen kertaan. Mutta silti inhimillinen virhe on aina mahdollinen, en väitä että me keittiöllä olemme yli ihmisiä. Ota ap opelle puhelu ja selvitä asia. Jos vika ei ole lapsessa eikä opessa, sitten yhteys keittiöön ja selvittämään asiaa siitä eteenpäin.

Ja vielä sen verran, että ne L ja M merkinnät ovat siksi, koska ihmiset eivät ole perillä edes omista ruokavalioistaan. Jos laitetaan pelkkä M, kaikki eivät ymmärrä että se on automaattisesti myös L. Onpa meillä jopa tullut kasvisruokapäivänä aikuinen kasvissyöjä kyselemään oman ruokansa perään vaikka kaikki ruoka oli kasvista jo valmiiksi. 🤷‍♂️

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan näin sivullisena voin todeta, ettei opettaja todellakaan pysty puhumaan puhelimessa kesken päivää.

Hänellä on luokka valvottavanaan, eikä hän saa jättää luokkaa yksin koskaan oppituntien aikana.

Hänellä voi olla myös valvontavuoro välitunneilla, jolloin hän ei voi jäädä puhumaan puhelimeen.

Ehkä joku välitunti saattaisi olla, mutta mistä soittaja voi tietää  milloin välitunnit ovat.

Ja toisekseen, välitunnilla opettaja voi olla esim, wc:ssä, täytyyhän hänenkin voida rakkonsa tyhjentää jossain välissä päivää.

Kummallista ivailua aina opettajien töitä kohtaan.

Suosittelen teitä lämpimästi menemään joskus koululle keskellä päivää, niin näette sitä kouluelämää.

Jostain syystä aikana ennen tekstareita ja kännyköitä pystyttiin soittamaan ihan jopa opettajanhuoneesta vanhemmille. Luokka oli varmaan sen aikaa keskenään. Mitenköhän se onnistui.

Sieltä opehuoneesta se puhelu on edelleen soitettava, aika harvalla opettajalla on työkännyköitä. Ja kyllä, lapset saattoi silloin aikana ennen kännyköitä jättää keskenään. Aina ei välttämättä otettu edes sijaista, jos opettaja oli sairaana, naapuriluokan opettaja kävi kirjoittamassa taululle tunnin aluksi tehtävät ja kerran tunnissa katsomassa, miten menee ja onko kysyttävää. Ei taitaisi ihan onnistua nykypäivänä.

Okei, meillä opella on työpuhelin. Luulin sen olevan yleinen käytäntö.

Ja joo aivan naurettavaa jos lapsia ei voi jättää viideksi minuutiksi yksin luokkaan. Ei niitä vessassa tai välkälläkään kukaan vahdi herkeämättä. Koululaiset ovat myös jopa tunteja yksin kotona. Koulumaailma on mennyt todella kummalliseksi.

Meillä allerginen (maito, vehnä, kanamuna, jne jne) lapsi tuli huonovointisena kotiin. Kysyin heti lapsen nähtyäni oliko ruuassa mitään erikoista. Lapsi kertoi että paahtoleivästä oli tullut ”allergiamaku” mutta oli kiltisti syönyt sen kuitenkin. Eikä edes sanonut opettajalle huonosta olosta vaikka tiesi että opettajalla olisi ollut allergialääkkeet annettavaksi.

Soitin koulun keittiölle ja siellä joku sijainen jankkasi että joo gluteenitonta leipää se oli eli ok mikä siinä olisi voinut olla sopimatonta. Parin pyynnön jälkeen haki leipäpussin pakkasesta ja alkoi lukea sisältöä gluteeniton vehnä, maitojauhe jne. Sitten vielä kysyi mikä tässä nyt olisi sopimatonta. No vehnä ja maito ne pääasialliset ainesosat tuossa leivässä ja maidosta oli niin voimakas allergia että lääkäri oli määrännyt adrenaalipiikin varalle. Onneksi allergia oli sen verran rauhoittunut että selvittiin parin päivän sairastamisella.

Meillä ainakin lapsi on ollut tosi tarkka itse siitä mitä ottaa. Mutta siitä huolimatta koulussa on sattunut muutama vahinkoaltistus. Eskarissa vääränlaista kaurajuomaa, ekaluokalla maitoa sisältänyt kastike (silloin oli kiire lääkitä) ja sitten nelosella tämä väärä leipä. Mutta aika vähän näitä virheitä on ollut 9 vuoden aikana. Itse olen koettanut lapsen kuullen ottaa nämä vahingot aika neutraalisti. Olen hoitanut oireet ja sanonut lapselle että minä selvitän miksi väärää ruokaa tullut tarjolle ja varmistan ettei samanlaista virhettä tapahdu uudestaan.

Vierailija kirjoitti:

Meillä allerginen (maito, vehnä, kanamuna, jne jne) lapsi tuli huonovointisena kotiin. Kysyin heti lapsen nähtyäni oliko ruuassa mitään erikoista. Lapsi kertoi että paahtoleivästä oli tullut ”allergiamaku” mutta oli kiltisti syönyt sen kuitenkin. Eikä edes sanonut opettajalle huonosta olosta vaikka tiesi että opettajalla olisi ollut allergialääkkeet annettavaksi.

Soitin koulun keittiölle ja siellä joku sijainen jankkasi että joo gluteenitonta leipää se oli eli ok mikä siinä olisi voinut olla sopimatonta. Parin pyynnön jälkeen haki leipäpussin pakkasesta ja alkoi lukea sisältöä gluteeniton vehnä, maitojauhe jne. Sitten vielä kysyi mikä tässä nyt olisi sopimatonta. No vehnä ja maito ne pääasialliset ainesosat tuossa leivässä ja maidosta oli niin voimakas allergia että lääkäri oli määrännyt adrenaalipiikin varalle. Onneksi allergia oli sen verran rauhoittunut että selvittiin parin päivän sairastamisella.

Meillä ainakin lapsi on ollut tosi tarkka itse siitä mitä ottaa. Mutta siitä huolimatta koulussa on sattunut muutama vahinkoaltistus. Eskarissa vääränlaista kaurajuomaa, ekaluokalla maitoa sisältänyt kastike (silloin oli kiire lääkitä) ja sitten nelosella tämä väärä leipä. Mutta aika vähän näitä virheitä on ollut 9 vuoden aikana. Itse olen koettanut lapsen kuullen ottaa nämä vahingot aika neutraalisti. Olen hoitanut oireet ja sanonut lapselle että minä selvitän miksi väärää ruokaa tullut tarjolle ja varmistan ettei samanlaista virhettä tapahdu uudestaan.

Mikä kaurajuoma on väärää, olisi mielenkiintoista tietää.

Ja toisekseen, minkä piikin maitoallerginen ihminen tarvitsee?

Maitoallergiaa kun hoidetaan jopa siedätyksellä.

Ja jos on tosi vakava allergia, henkilöillä on aina itsellä mukana tuo valmis piikki laukussa, varmuuden vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä allerginen (maito, vehnä, kanamuna, jne jne) lapsi tuli huonovointisena kotiin. Kysyin heti lapsen nähtyäni oliko ruuassa mitään erikoista. Lapsi kertoi että paahtoleivästä oli tullut ”allergiamaku” mutta oli kiltisti syönyt sen kuitenkin. Eikä edes sanonut opettajalle huonosta olosta vaikka tiesi että opettajalla olisi ollut allergialääkkeet annettavaksi.

Soitin koulun keittiölle ja siellä joku sijainen jankkasi että joo gluteenitonta leipää se oli eli ok mikä siinä olisi voinut olla sopimatonta. Parin pyynnön jälkeen haki leipäpussin pakkasesta ja alkoi lukea sisältöä gluteeniton vehnä, maitojauhe jne. Sitten vielä kysyi mikä tässä nyt olisi sopimatonta. No vehnä ja maito ne pääasialliset ainesosat tuossa leivässä ja maidosta oli niin voimakas allergia että lääkäri oli määrännyt adrenaalipiikin varalle. Onneksi allergia oli sen verran rauhoittunut että selvittiin parin päivän sairastamisella.

Meillä ainakin lapsi on ollut tosi tarkka itse siitä mitä ottaa. Mutta siitä huolimatta koulussa on sattunut muutama vahinkoaltistus. Eskarissa vääränlaista kaurajuomaa, ekaluokalla maitoa sisältänyt kastike (silloin oli kiire lääkitä) ja sitten nelosella tämä väärä leipä. Mutta aika vähän näitä virheitä on ollut 9 vuoden aikana. Itse olen koettanut lapsen kuullen ottaa nämä vahingot aika neutraalisti. Olen hoitanut oireet ja sanonut lapselle että minä selvitän miksi väärää ruokaa tullut tarjolle ja varmistan ettei samanlaista virhettä tapahdu uudestaan.

Mikä kaurajuoma on väärää, olisi mielenkiintoista tietää.

Ja toisekseen, minkä piikin maitoallerginen ihminen tarvitsee?

Maitoallergiaa kun hoidetaan jopa siedätyksellä.

Ja jos on tosi vakava allergia, henkilöillä on aina itsellä mukana tuo valmis piikki laukussa, varmuuden vuoksi.

- kaurajuomasta meillä käy tälle lapselle vain sellainen jossa ei ole öljyjä koska saa niistä voimakkaita oiretita eli käytännössä ainakin ennen ainoa toimiva oli oatlyn luomu kaurajuoma

- adrenaalipistos

- yirtetty maidon siedätystä tälle lapselle mutta ei toiminut, peruna saatiin kyllä siedätettyä käyttöön

- lapsella ei saa olla koulussa lääkkeitä mukana ihan miten vaan koska on vaara että toiset lapset käyttävät niitä/rikkovat niitä ja lisäksi suurin osa lääkkeistä vahingoittuu ajan kanssa jos välillä kuumassa ja välillä pakkasessa (lapsen repussa siis). Siksi meillä lääkkeet (antihistamiini, ventoline ja kortisonitapletit) oli luokan opettajan kaapissa. Ja kotona oli sitten adrenaliinikynäkin kun ne meni vanhaksi tosi nopeaa niin ei hennonut ostaa aina montaa eri paikkoihin. Siinä vaiheessa kun lapsi siirtyi yläkouluun laitettiin reppuun tapletti muotoiset kääkkeet ja sovittiin koululla paikalla olevan kouluterveydenhoitajan kanssa muista lääkkeistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä ikäinen lapsi? Osaako itse pyytää erikoisruokaa? Siellä on voinut olla uusi työntekijä joten armollisuutta. Onneksi ei ollut kuitenkaan pahemmasta kyse.

Ekaluokalla on. Tähän asti on onnistunut aina saamaan oikeaa ruokaa. Alkusyksystä haki open kanssa ruoan, nyt en tiedä onko tapa muuttunut.

Ja kyllä minun mielestä aika suuri moka on tapahtunut vaikka vahinko varmasti olikin. Keliaakikolla kun tuhoutuu suolinukka pienestäkin gluteenimäärästä, mikä ei ole leikin asia. Ap

Anteeksi mutta ei kyllä tuhoudu. Kerta-altistus ei kaada venettä, mutta toki on oltava tarkka yleisesti. Huono olo menee äkkiä ohi.

Itse laittaisin viestin opelle, että moi, autathan olemaan tarkka tässä ruokavaliossa. 

t. Kahden keliaakkolapsen keliaakikko äiti

Ihan pienestäkin murusesta gluteenia suolinukka nimenomaan tuhoutuu ja suoli tulehtuu. Kestää kuukausia, että toipuu ennalleen. Sinä aikana ravinnon imeytyminen häiriintyy ja useamman kerran jälkeen seurauksena on poikkeuksetta suolistosyöpä josain vaiheessa elämää. Erikoista ette muka tiedä asiaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä ikäinen lapsi? Osaako itse pyytää erikoisruokaa? Siellä on voinut olla uusi työntekijä joten armollisuutta. Onneksi ei ollut kuitenkaan pahemmasta kyse.

Ekaluokalla on. Tähän asti on onnistunut aina saamaan oikeaa ruokaa. Alkusyksystä haki open kanssa ruoan, nyt en tiedä onko tapa muuttunut.

Ja kyllä minun mielestä aika suuri moka on tapahtunut vaikka vahinko varmasti olikin. Keliaakikolla kun tuhoutuu suolinukka pienestäkin gluteenimäärästä, mikä ei ole leikin asia. Ap

Anteeksi mutta ei kyllä tuhoudu. Kerta-altistus ei kaada venettä, mutta toki on oltava tarkka yleisesti. Huono olo menee äkkiä ohi.

Itse laittaisin viestin opelle, että moi, autathan olemaan tarkka tässä ruokavaliossa. 

t. Kahden keliaakkolapsen keliaakikko äiti

Älä puhu potaskaa! 

"Keliakia on autoimmuunisairaus, jossa vehnän, rukiin ja ohran sisältämä valkuaisaine, gluteeni, vaurioittaa ohutsuolen limakalvoa niin, että suolinukka tuhoutuu osittain tai kokonaan. Tästä johtuen ravintoaineet eivät imeydy elimistöön kunnolla."

-jos oksentaa esim 10 tuntia ja joutuu sen jälkeen tiputukseen voisi olla mieltä ettei se huono olo niin nopeasti mennytkään ohi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä keskustelusta huomaa, että monella ei ole minkäänlaista käsitystä keliakiasta. Ei ole yhdentekevää, että keliaakikko saa vahingossa gluteenia. Myöskään ruuasta ei yleensä päälle päin pysty sanomaan, onko siinä gluteenia vai ei, joten ihan turha huudella, että lapsen pitäisi itse katsoa lautaseltaan mitä syö.

Olen itsekin keliaakikko ja tietääkseni saanut vahingossa gluteenia 3 kertaa. Tähän ei kuole, mutta joka kerta gluteeni vaurioittaa suolistoa (kyllä, yksikin kerta) ja sen korjaantumisessa menee aikaa. Tämä altistaa muun muassa imeytymishäiriöille (mm. vitamiinit, kalsium -> osteoporoosi yms) ja suolistosyövälle. Lisäksi akuutit oireet on ihan hirveät. Riippuu henkilöstä, kuinka pahat ja kuinka pitkäaikaiset oireet tulee, mutta pahimmillaan tiedän joillain olleen vatsa sekaisin ja väsymystä viikon gluteenin syömisen jälkeen. Minulla oireet kestää joitain tunteja, mutta ne tunnit onkin sitten aivan kamalia. Käytännössä olen pää pöntössä sen koko ajan, koska aivan kaikki tulee ylös ja vielä senkin jälkeen, kun ei ole mitään mitä tulla. Mulla ei ole ikinä vatsataudissa tullut tavaraa ylös samassa tahdissa ja samalla voimalla. Voitte vaan kuvitella sen väsymyksen (ja kurkku- ja lihaskivun) noin rajun oksentelun jälkeen. Että eihän se haittaa, jos joku tuollaista joutuu kokemaan, pikku juttu, vahinkoja sattuu!!

Ja miksikö minullekin näin on käynyt kolmesti? Enkö ole katsonut mitä olen syönyt? Taatusti olen. Kaikki nämä kerrat on sattuneet ravintoloissa, eli joku muu on ruuan minulle valmistanut. Olen tilannut gluteenitonta ja varmistanut saadessani ruuan olevan gluteenitonta. Mutta kuinkas sitten kävikään. Näistä ruuista ei myöskään mitenkään voinut ulkonäöltä päätellä, että niissä olisi gluteenia. Eikä mielestäni yhtä kertaa voida ohitaa olankohautuksella, koska jokainen kerta on liikaa. Tuskin tämäkään kerta jää tämän ekaluokkalaisen ainoaksi kerraksi, koska hän todennäköisesti tulee syömään vielä satoja ja tuhansia aterioita koulussa, työpaikkaruokalassa ja ravintoloissa. Sallitaanko näiden kaikkien tehdä yksi "hups, vahinko" hänen kohdallaan? Se on sitten jo aika monta vahinkoa. JokaIKINEN vahinko on liikaa.

Aloittajalle, ottaisin yhteyttä koulun keittiöön ja asiallisesti pyytäisin selvittämään, että miten näin on päässyt käymään ja miten varmistetaan, ettei käy toiste. Ei siinä ketään tarvitse ruveta syyttelemään ja voi tosiaan olla, että virhe on ollut esim. keskuskeittiön, mutta  mielestäni koulun keittiö on se oikea paikka lähteä selvittämään, ja varsinkin kun on noin pienestä lapsesta kyse, kyllä keittiönkin pitäisi vähän katsoa perään, että mitä ruokaa hänelle on lähetetty. Jos esimerkiksi on joku annos, niin olettaisi siinä päällä lukevan jotain. Lukeeko gluteeniton? Pitäisi tarkistaa ja jos lukee ja ruoka näyttää siltä, että voisi olla gluteeniton (eikä vaikkapa tismalleen saman näköistä pastavuokaa mitä muillakin on), niin siinä ei auta kuin luottaa. Mutta jokaisesta virheestä tulee myös keskuskeittiön silloin saada palaute. Eli nyt selvittämään, mitä on tapahtunut ja minkä tahon pitää skarpata toiminnassaan.

Itse en ole tullut edes ajatelleeksi, että keliakia olisi jotain muuta kuin allergia. Mieheni äidillä todettiin keliakia, ja hän valmistaa ruokansa gluteenittomana. Kylässä tai ravintolassa ollessaan syö aina samaa kuin muutkin, ja korostaa aina vielä, että häntä varten ei tarvitse laittaa omia pöperöitä, kun ei se haittaa jos syö vaan harvoin gluteenia.

Sinä olet ääliöt, mutta kaikki eivät ole.

Jaa. No kiitos tästä nimittelystä. Ehkä sinulle tuli hyvä mieli. Olen pitänyt keliakiaa vähän kuin allergiana siksi, että moni lievästi allerginen voi kuitenkin syödä allergisoivia ruoka-aineita, oireita tulee, mutta ei ole vakavaa. Ja tunnen kissa-allergisenkin, jolla on kissa. Keliaakikkoja tunnen kolme. Kaikki heistä syövät myös viljaa juurikin juhlissa yms. Yksi heistä söi esim. illanistujaisissa pizzaa. Sanoi, että ottaa sitä, kun se on niin hyvää. Saa kuulemma kutinaa iholle, ja vatsa voi olla seuraavana päivänä vähän sekaisin, mutta ei niin paljon että haittaa.

Käsittelet tapahtuneen asiallisesti koulun kanssa. Keittiön on tärkeää saada tieto asiasta, jotta voivat tarkastaa toimintamallejaan.

Eiköhän se ole juuri tuo, mikä sekoittaa sen, miten vakavasti asiasta on kyse. Jos tuntee keliaakikkoja, jotka kuitenkin syövät viljoja, niin miten ihmeessä sitä voisi samaan aikaan tietää, että se on vaarallista heille, kun ulospäin näyttää ihan muulta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä keskustelusta huomaa, että monella ei ole minkäänlaista käsitystä keliakiasta. Ei ole yhdentekevää, että keliaakikko saa vahingossa gluteenia. Myöskään ruuasta ei yleensä päälle päin pysty sanomaan, onko siinä gluteenia vai ei, joten ihan turha huudella, että lapsen pitäisi itse katsoa lautaseltaan mitä syö.

Olen itsekin keliaakikko ja tietääkseni saanut vahingossa gluteenia 3 kertaa. Tähän ei kuole, mutta joka kerta gluteeni vaurioittaa suolistoa (kyllä, yksikin kerta) ja sen korjaantumisessa menee aikaa. Tämä altistaa muun muassa imeytymishäiriöille (mm. vitamiinit, kalsium -> osteoporoosi yms) ja suolistosyövälle. Lisäksi akuutit oireet on ihan hirveät. Riippuu henkilöstä, kuinka pahat ja kuinka pitkäaikaiset oireet tulee, mutta pahimmillaan tiedän joillain olleen vatsa sekaisin ja väsymystä viikon gluteenin syömisen jälkeen. Minulla oireet kestää joitain tunteja, mutta ne tunnit onkin sitten aivan kamalia. Käytännössä olen pää pöntössä sen koko ajan, koska aivan kaikki tulee ylös ja vielä senkin jälkeen, kun ei ole mitään mitä tulla. Mulla ei ole ikinä vatsataudissa tullut tavaraa ylös samassa tahdissa ja samalla voimalla. Voitte vaan kuvitella sen väsymyksen (ja kurkku- ja lihaskivun) noin rajun oksentelun jälkeen. Että eihän se haittaa, jos joku tuollaista joutuu kokemaan, pikku juttu, vahinkoja sattuu!!

Ja miksikö minullekin näin on käynyt kolmesti? Enkö ole katsonut mitä olen syönyt? Taatusti olen. Kaikki nämä kerrat on sattuneet ravintoloissa, eli joku muu on ruuan minulle valmistanut. Olen tilannut gluteenitonta ja varmistanut saadessani ruuan olevan gluteenitonta. Mutta kuinkas sitten kävikään. Näistä ruuista ei myöskään mitenkään voinut ulkonäöltä päätellä, että niissä olisi gluteenia. Eikä mielestäni yhtä kertaa voida ohitaa olankohautuksella, koska jokainen kerta on liikaa. Tuskin tämäkään kerta jää tämän ekaluokkalaisen ainoaksi kerraksi, koska hän todennäköisesti tulee syömään vielä satoja ja tuhansia aterioita koulussa, työpaikkaruokalassa ja ravintoloissa. Sallitaanko näiden kaikkien tehdä yksi "hups, vahinko" hänen kohdallaan? Se on sitten jo aika monta vahinkoa. JokaIKINEN vahinko on liikaa.

Aloittajalle, ottaisin yhteyttä koulun keittiöön ja asiallisesti pyytäisin selvittämään, että miten näin on päässyt käymään ja miten varmistetaan, ettei käy toiste. Ei siinä ketään tarvitse ruveta syyttelemään ja voi tosiaan olla, että virhe on ollut esim. keskuskeittiön, mutta  mielestäni koulun keittiö on se oikea paikka lähteä selvittämään, ja varsinkin kun on noin pienestä lapsesta kyse, kyllä keittiönkin pitäisi vähän katsoa perään, että mitä ruokaa hänelle on lähetetty. Jos esimerkiksi on joku annos, niin olettaisi siinä päällä lukevan jotain. Lukeeko gluteeniton? Pitäisi tarkistaa ja jos lukee ja ruoka näyttää siltä, että voisi olla gluteeniton (eikä vaikkapa tismalleen saman näköistä pastavuokaa mitä muillakin on), niin siinä ei auta kuin luottaa. Mutta jokaisesta virheestä tulee myös keskuskeittiön silloin saada palaute. Eli nyt selvittämään, mitä on tapahtunut ja minkä tahon pitää skarpata toiminnassaan.

Itse en ole tullut edes ajatelleeksi, että keliakia olisi jotain muuta kuin allergia. Mieheni äidillä todettiin keliakia, ja hän valmistaa ruokansa gluteenittomana. Kylässä tai ravintolassa ollessaan syö aina samaa kuin muutkin, ja korostaa aina vielä, että häntä varten ei tarvitse laittaa omia pöperöitä, kun ei se haittaa jos syö vaan harvoin gluteenia.

Sinä olet ääliöt, mutta kaikki eivät ole.

Jaa. No kiitos tästä nimittelystä. Ehkä sinulle tuli hyvä mieli. Olen pitänyt keliakiaa vähän kuin allergiana siksi, että moni lievästi allerginen voi kuitenkin syödä allergisoivia ruoka-aineita, oireita tulee, mutta ei ole vakavaa. Ja tunnen kissa-allergisenkin, jolla on kissa. Keliaakikkoja tunnen kolme. Kaikki heistä syövät myös viljaa juurikin juhlissa yms. Yksi heistä söi esim. illanistujaisissa pizzaa. Sanoi, että ottaa sitä, kun se on niin hyvää. Saa kuulemma kutinaa iholle, ja vatsa voi olla seuraavana päivänä vähän sekaisin, mutta ei niin paljon että haittaa.

Olen nähnyt kun keliaakikko söi ruokaa, jota oli hämmennetty samalla kauhalla kuin gluteenillista ruokaa. Myöhemmin hän makasi maassa oksentamassa eikä kyennyt liikkumaan omin avuin. Nämä reaktiot ja niiden voimakkuus ovat yksilöllisiä. Allergioitakin on sekä lieviä että vakavia. Keittiön toimintaan tulee voida luottaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä keskustelusta huomaa, että monella ei ole minkäänlaista käsitystä keliakiasta. Ei ole yhdentekevää, että keliaakikko saa vahingossa gluteenia. Myöskään ruuasta ei yleensä päälle päin pysty sanomaan, onko siinä gluteenia vai ei, joten ihan turha huudella, että lapsen pitäisi itse katsoa lautaseltaan mitä syö.

Olen itsekin keliaakikko ja tietääkseni saanut vahingossa gluteenia 3 kertaa. Tähän ei kuole, mutta joka kerta gluteeni vaurioittaa suolistoa (kyllä, yksikin kerta) ja sen korjaantumisessa menee aikaa. Tämä altistaa muun muassa imeytymishäiriöille (mm. vitamiinit, kalsium -> osteoporoosi yms) ja suolistosyövälle. Lisäksi akuutit oireet on ihan hirveät. Riippuu henkilöstä, kuinka pahat ja kuinka pitkäaikaiset oireet tulee, mutta pahimmillaan tiedän joillain olleen vatsa sekaisin ja väsymystä viikon gluteenin syömisen jälkeen. Minulla oireet kestää joitain tunteja, mutta ne tunnit onkin sitten aivan kamalia. Käytännössä olen pää pöntössä sen koko ajan, koska aivan kaikki tulee ylös ja vielä senkin jälkeen, kun ei ole mitään mitä tulla. Mulla ei ole ikinä vatsataudissa tullut tavaraa ylös samassa tahdissa ja samalla voimalla. Voitte vaan kuvitella sen väsymyksen (ja kurkku- ja lihaskivun) noin rajun oksentelun jälkeen. Että eihän se haittaa, jos joku tuollaista joutuu kokemaan, pikku juttu, vahinkoja sattuu!!

Ja miksikö minullekin näin on käynyt kolmesti? Enkö ole katsonut mitä olen syönyt? Taatusti olen. Kaikki nämä kerrat on sattuneet ravintoloissa, eli joku muu on ruuan minulle valmistanut. Olen tilannut gluteenitonta ja varmistanut saadessani ruuan olevan gluteenitonta. Mutta kuinkas sitten kävikään. Näistä ruuista ei myöskään mitenkään voinut ulkonäöltä päätellä, että niissä olisi gluteenia. Eikä mielestäni yhtä kertaa voida ohitaa olankohautuksella, koska jokainen kerta on liikaa. Tuskin tämäkään kerta jää tämän ekaluokkalaisen ainoaksi kerraksi, koska hän todennäköisesti tulee syömään vielä satoja ja tuhansia aterioita koulussa, työpaikkaruokalassa ja ravintoloissa. Sallitaanko näiden kaikkien tehdä yksi "hups, vahinko" hänen kohdallaan? Se on sitten jo aika monta vahinkoa. JokaIKINEN vahinko on liikaa.

Aloittajalle, ottaisin yhteyttä koulun keittiöön ja asiallisesti pyytäisin selvittämään, että miten näin on päässyt käymään ja miten varmistetaan, ettei käy toiste. Ei siinä ketään tarvitse ruveta syyttelemään ja voi tosiaan olla, että virhe on ollut esim. keskuskeittiön, mutta  mielestäni koulun keittiö on se oikea paikka lähteä selvittämään, ja varsinkin kun on noin pienestä lapsesta kyse, kyllä keittiönkin pitäisi vähän katsoa perään, että mitä ruokaa hänelle on lähetetty. Jos esimerkiksi on joku annos, niin olettaisi siinä päällä lukevan jotain. Lukeeko gluteeniton? Pitäisi tarkistaa ja jos lukee ja ruoka näyttää siltä, että voisi olla gluteeniton (eikä vaikkapa tismalleen saman näköistä pastavuokaa mitä muillakin on), niin siinä ei auta kuin luottaa. Mutta jokaisesta virheestä tulee myös keskuskeittiön silloin saada palaute. Eli nyt selvittämään, mitä on tapahtunut ja minkä tahon pitää skarpata toiminnassaan.

Itse en ole tullut edes ajatelleeksi, että keliakia olisi jotain muuta kuin allergia. Mieheni äidillä todettiin keliakia, ja hän valmistaa ruokansa gluteenittomana. Kylässä tai ravintolassa ollessaan syö aina samaa kuin muutkin, ja korostaa aina vielä, että häntä varten ei tarvitse laittaa omia pöperöitä, kun ei se haittaa jos syö vaan harvoin gluteenia.

Sinä olet ääliöt, mutta kaikki eivät ole.

Jaa. No kiitos tästä nimittelystä. Ehkä sinulle tuli hyvä mieli. Olen pitänyt keliakiaa vähän kuin allergiana siksi, että moni lievästi allerginen voi kuitenkin syödä allergisoivia ruoka-aineita, oireita tulee, mutta ei ole vakavaa. Ja tunnen kissa-allergisenkin, jolla on kissa. Keliaakikkoja tunnen kolme. Kaikki heistä syövät myös viljaa juurikin juhlissa yms. Yksi heistä söi esim. illanistujaisissa pizzaa. Sanoi, että ottaa sitä, kun se on niin hyvää. Saa kuulemma kutinaa iholle, ja vatsa voi olla seuraavana päivänä vähän sekaisin, mutta ei niin paljon että haittaa.

No ei järki päätä pakota, jos keliaakikko vetää tahallaan gluteenia.

Vierailija kirjoitti:

Voi hel vetti mitä urpoja täällä taas kommentoi. Mitä jos lapsi olisi vaikeasti allerginen jollekin aineelle ja koulussa täydellisen välinpitämättömyyden takia ruokittaisiin pientä väärin ja nyt makaisi ruumishuoneella? Suomalaiset ovat kyllä ihme porukkaa. Veroja vaaditaan lisä joka päivä mutta ihan sama mitä saa vastineeksi.

Vaikeasti allergisella ihmisellä tai vähintään kouluterveydenhoitajalla on adrenaliinikynä jonka avulla päästään mistä tahansa kohtauksesta ohi ilman vaikeita vaurioita.

Voisin ottaa nimimerkiksi tuon "tapletti muotoiset kääkkeet". Siinä on vähän samaa sointia kuin raikkaissa voileivissä ja p*rseisissä käsissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyt opettajan kanssa keskustelun tästä ja mielellään itse myös keittiön henkilökunnan kanssa. Kuten näistäkin vastauksista huomaat, suurin osa pitää keliakiaa allergiana (jotka nekin on todella elämää rajoittavia ja jopa hengenvieviä oireita mutta aina pidetään huomionhakuisuutena) tai muuna huomion hakemisena. Jokainen jolla on koskaan ollut mitään ongelmia suoliston kanssa tietää ja ymmärtää että se ei ole pikkujuttu, ei edes mahatauti saati sitten keliakia, loppuelämän sairaus. Tuskat voi olla todella kovat ja lamaannuttavia. Aikuisiin koulussa pitää voida luottaa ja heidän tehtävänsä on huolehtia lapsen pärjäämisestä sairautensa kanssa siellä koulussa, mikään kiire ei riitä selitykseksi. 

Kiitos ymmärryksestä. Ja todella, lapsen pitää voida luottaa aikuiseen koulussakin. Toivotaan ettei ruokailusta nyt tule peikkoa. Ap

Siitä ei tule traumaa eikä peikkoa, jos sinä itse et sitä lietso. Näyttäisi ehkä tulevan, kun vauvapalstallekin piti tehdä aloitus.

Niin, muutenhan kouluikäinen lapsi on niin tyhmä ettei ymmärrä mikä keliakia on, mistä pahoinvointinsa johtuu,  eikä myöskään sitä että ns. luotettava aikuinen on hänen luottamuksensa pettänyt ja antanut hänelle ruokaa joka on hänet sairastuttanut. Muutenkaan mikään näistä ei traumaa ja peikkoa voi aiheuttaa, vaan se on ehdottomasti se että äiti on huolestunut ja kirjoittaa aiheesta vauvapalstalle.

Vierailija kirjoitti:

Meillä allerginen (maito, vehnä, kanamuna, jne jne) lapsi tuli huonovointisena kotiin. Kysyin heti lapsen nähtyäni oliko ruuassa mitään erikoista. Lapsi kertoi että paahtoleivästä oli tullut ”allergiamaku” mutta oli kiltisti syönyt sen kuitenkin. Eikä edes sanonut opettajalle huonosta olosta vaikka tiesi että opettajalla olisi ollut allergialääkkeet annettavaksi.

Soitin koulun keittiölle ja siellä joku sijainen jankkasi että joo gluteenitonta leipää se oli eli ok mikä siinä olisi voinut olla sopimatonta. Parin pyynnön jälkeen haki leipäpussin pakkasesta ja alkoi lukea sisältöä gluteeniton vehnä, maitojauhe jne. Sitten vielä kysyi mikä tässä nyt olisi sopimatonta. No vehnä ja maito ne pääasialliset ainesosat tuossa leivässä ja maidosta oli niin voimakas allergia että lääkäri oli määrännyt adrenaalipiikin varalle. Onneksi allergia oli sen verran rauhoittunut että selvittiin parin päivän sairastamisella.

Meillä ainakin lapsi on ollut tosi tarkka itse siitä mitä ottaa. Mutta siitä huolimatta koulussa on sattunut muutama vahinkoaltistus. Eskarissa vääränlaista kaurajuomaa, ekaluokalla maitoa sisältänyt kastike (silloin oli kiire lääkitä) ja sitten nelosella tämä väärä leipä. Mutta aika vähän näitä virheitä on ollut 9 vuoden aikana. Itse olen koettanut lapsen kuullen ottaa nämä vahingot aika neutraalisti. Olen hoitanut oireet ja sanonut lapselle että minä selvitän miksi väärää ruokaa tullut tarjolle ja varmistan ettei samanlaista virhettä tapahdu uudestaan.

Luulen, että leivässä on mennyt joku ajatuskulku, että vehnätön=gluteeniton, jolloin oletetaan että gluteeniton leipä tietysti kelpaa, eikä tarkisteta tuoteselostetta. Tuoteselosteen tarkistamatta jättäminen on kyllä käsittämätön virhe ammattilaiselta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keittiölle sähköpostia. Palaute on hyväksi, varsinkin näin vakavan asian kanssa.

Ekaluokkalaisen vastuu on aika pieni näissä. Mistä se lapsi tietää, jos kyseessä on vaikka jokin kastike, että onko se suurustettu vehnäjauholla vai maissitärkillä. Ei mistään. Gluteenittomat paneroidutkin näyttää ihan samoilta nykyään kuin gluteenilliset, samoin lihapyörykät yms.

Lapsi tietää sen siitä, että ruokalistassa on ruoan perässä kirjaimet sitä varten. Jos vaikka lukee ruskeakastike L G M, kastike on laktoositon, gluteiiniton ja maidoton. Ekaluokkalainen osaa varmasti tunnistaa G-kirjaimen, eikä ota ruokaa, jos tuo kirjain puuttuu. Lapsi kannattaa totuttaa katsomaan itse tai kysymään keittiöstä, jos on epävarma, sillä jo ope on pois ja luokassa on sijainen, tuollainen asia saattaisi hyvinkin unohtua. 

Se on ihan selvää, että opettaja ei valitettavasti ehdi kesken päivän juurikaan jutella puhelimessa, sillä ekaluokan opettajalla ei oikeastaan ole mitään taukoja oppilaiden koulupäivän aikana. 

Tässä näkee että ei tiedetä laktoosittomuudesta ja maidottomuudesta mitään.

Samassa ruoassa ei ole molempia merkintöjä.

No voi hirveä. Se, että tempaisin muististani jotkut merkinnät ruoista (noita kirjaimia on täällä pääkaupunkiseudulla ainakin ruokien perässä niin pitkät listat, että ruoka tehdään jo valmiiksi lähes kaikille sopivaksi) ei varmaan tarkoita sitä, etteikö ymmärtäisi, mitä tarkoittaa maidoton tai laktoositon

On hyvin yleistä kun kysytään allergialistoja ihmiset laittaa hyla, laktoositon ja maidoton.

Ei monetkaan tiedä.

Terv. Keittiön väki

Varmaankin tällainen ihminen tarkoittaa, että hänelle käy hyla, laktoositon tai maidoton ruoka. Keittiö ei tuossa voi ilman varmistusta tehdä muuta kuin maidotonta ruokaa, koska varmuutta ei ole.