40v., suhteessa ja haluaisinkin lapsen. Mies ei halua. Mitä tekisit?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Että joku muka tosissaan kyselee täällä tiistai aamuna, tuollaista.

Etkö ole ap töissä, vai miten voit palstailla keskellä viikkoa?

Vai palstailetko töissä?

Ja jos ei itse tiedä, haluaako miehen vai lapsen, niin miten sen muut voisivat tietää?

Tyhmä provo ja kyllästyttävä, koska on niin yleinen ja toistuva aihe täällä.

Minä palstailen täällä työajalla päivittäin, saan palkkaa 4500 € / kk ja nautin muutenkin varsin laajasta vapaudesta hommieni hoitamisen suhteen. 

Ja aloittajahan tietää haluavansa molemmat ja pyytää näkemyksiä, koska ymmärtää että niissä on ristiriita. 

Jos mies ei lasta halua, on täällä ollut kaksi oikeaa neuvoa: yrittää hankkia lapsi yksin (mahdollisesti lahjasolujen avulla) tai hyväksyä se, että lasta ei tule. Kannattaa kuitenkin punnita myös näitä: 

- suhteen jatkumisesta loppuelämän ajan ei ole taetta, vaikka lasta ei yritettäisi

- sijaisvanhemmuuden tai tukiperhetoiminnan kautta on myös mahdollista kokea vanhemmuutta (ei toki sama kun oma vauva), tämä tietenkin vaatii myös molempien halun jos suhteessa pysyy

- hedelmöityshoidot voivat olla kalliita ja hyvin rankkoja

- toisaalta jopa Johanna Tukiainen tuli luonnollisesti raskaaksi yli nelikymppisenä, joten ei ole mahdotonta

onnea matkaan AP. Onnellinen elämä on mahdollista, kävi lapsihaaveen kanssa miten vain.

Haha, sama täällä :D Paitsi minun palkkani on 4300 € / kk. Kukaan ei kysele mihin aikani käytän, kunhan työt on tehty ja tavoitteet täytetty.

Missä tällaisia suojatyöpaikkoja enää on? Joku valtion laitos?

Jos on ollut 40v suhteessa, ei enää ole lastenteon aika. 

Myöntäisin, että juna meni jo ja keskittyisin siihen, mitä minulla on eli parisuhteeseen 

Vierailija kirjoitti:

Nyt on kyse niin isosta ja tärkeästä unelmasta, että itse pistäisin kaikki likoon: tiukka säästökuuri, luovut kaikesta turhasta, jotta voit säästää rahaa hedelmöityshoitoihin. Ero on varmaan ajankohtainen, jos/kun arvomaailma on teillä miehen kanssa liian erilainen. Voit toki yrittää löytää uuden kumppanin eli potentiaalisen isän, mutta itse tekisin kaikkeni saadakseni riittävästi rahaa hoitoihin. Yllättävän pienelläkin voi tulla toimeen, kun on jokin tärkeä tavoite saavutettavana.

Jotenkin en vain ymmärrä tätä tapaa tehdä lasta. Ymmärrän tietysti hedelmöityshoidot vaikeasti raskautuvilla, mutta että on niin epätoivoinen, että jonkun randomin siittiöt vaan sisään, ei rakkautta ja lähtökohtaisesti isätön lapsi. Itse olisin mieluummin kokonaan ilman sitten.

Riippuu kuinka tärkeää lapsi ja äitiys on sinulle. Itselleni se oli niin tärkeää, että olisin eronnut jos mies ei olisi halunnut lasta. Kellosi tikittää jo niin kovasti, että yritys olisi pitänyt aloittaa jo. Et voi enää jahkailla jos lapsi on se mitä haluat. Valitettavasti. Tuossa tilanteessa saattaisin etsiä miehen kumppanivanhemmaksi kanssani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Googlettelin paljonko hedelmöityshoidot maksavat. Ilmeisesti olisi hyvä olla varattuna tuhansia euroja. Minulla ei ole niihin varaa. ap

No sitten sun vaan pitää hyväksyä, että sun aika meni jo lapsen tekemiseen. Elämässä ei saa kaikkea mitä haluaa. Kai nyt nelikymppisen sellainen asia pitäisi ymmärtää.

Minulla on muuten elämä ollut sellaista, että olen elänyt aika mukautuvaisesti enkä välttämättä ole ottanut riskejä tai tavoitellut asioita, joita olen halunnut. Olen ajatellut, että tässä asiassa minun kannattaa edes prosessoida näitä ajatuksia ja käsitellä ajatuksiani. Olen tähän keskusteluun tuonut esille sen, että olen tietoinen siitä, että asiaan vaikuttavat muutkin asiat kuin vain omat haluamiseni.

 Joskus ihmettelen joidenkin tarvetta laittaa ilmoille näin kylmääviä kommentteja asiaan paljastamatta sen tarkemmin omaa tulokulmaansa. ap

Tottahan tuossa puhuttiin. Miksi ei sitä saisi sanoa ääneen, että sinun tilanteessasi lapsihaaveet voi haudata, jos ei hedelmöityshoitoihin ole varaa? Saattaa joutua hautaamaan, vaikka olisikin. Eihän niilläkään lasta varmuudella saa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt on kyse niin isosta ja tärkeästä unelmasta, että itse pistäisin kaikki likoon: tiukka säästökuuri, luovut kaikesta turhasta, jotta voit säästää rahaa hedelmöityshoitoihin. Ero on varmaan ajankohtainen, jos/kun arvomaailma on teillä miehen kanssa liian erilainen. Voit toki yrittää löytää uuden kumppanin eli potentiaalisen isän, mutta itse tekisin kaikkeni saadakseni riittävästi rahaa hoitoihin. Yllättävän pienelläkin voi tulla toimeen, kun on jokin tärkeä tavoite saavutettavana.

Jotenkin en vain ymmärrä tätä tapaa tehdä lasta. Ymmärrän tietysti hedelmöityshoidot vaikeasti raskautuvilla, mutta että on niin epätoivoinen, että jonkun randomin siittiöt vaan sisään, ei rakkautta ja lähtökohtaisesti isätön lapsi. Itse olisin mieluummin kokonaan ilman sitten.

Se tarve tulla äidiksi voi olla valtava voima. Kaikilla vietti ei ole yhtä vahva. -eri

Vierailija kirjoitti:

Nyt on kyse niin isosta ja tärkeästä unelmasta, että itse pistäisin kaikki likoon: tiukka säästökuuri, luovut kaikesta turhasta, jotta voit säästää rahaa hedelmöityshoitoihin. Ero on varmaan ajankohtainen, jos/kun arvomaailma on teillä miehen kanssa liian erilainen. Voit toki yrittää löytää uuden kumppanin eli potentiaalisen isän, mutta itse tekisin kaikkeni saadakseni riittävästi rahaa hoitoihin. Yllättävän pienelläkin voi tulla toimeen, kun on jokin tärkeä tavoite saavutettavana.

Mitäs sitten jos/kun ne hoidot eivät tepsikään ja lasta ei tule? Olet ilman miestä, ilman lasta ja vieläpä ilman rahaa. Sepä onkin kiva loppuelämä. Ehkä ihan kaikkea ei kuitenkaan kannata uhrata lapsipakkomielteen vuoksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt on kyse niin isosta ja tärkeästä unelmasta, että itse pistäisin kaikki likoon: tiukka säästökuuri, luovut kaikesta turhasta, jotta voit säästää rahaa hedelmöityshoitoihin. Ero on varmaan ajankohtainen, jos/kun arvomaailma on teillä miehen kanssa liian erilainen. Voit toki yrittää löytää uuden kumppanin eli potentiaalisen isän, mutta itse tekisin kaikkeni saadakseni riittävästi rahaa hoitoihin. Yllättävän pienelläkin voi tulla toimeen, kun on jokin tärkeä tavoite saavutettavana.

Jotenkin en vain ymmärrä tätä tapaa tehdä lasta. Ymmärrän tietysti hedelmöityshoidot vaikeasti raskautuvilla, mutta että on niin epätoivoinen, että jonkun randomin siittiöt vaan sisään, ei rakkautta ja lähtökohtaisesti isätön lapsi. Itse olisin mieluummin kokonaan ilman sitten.

Se tarve tulla äidiksi voi olla valtava voima. Kaikilla vietti ei ole yhtä vahva. -eri

Pakkomielle se on, jos lapsi pitää hinnalla millä hyvänsä hankkia. Milläs se lapsi sitten elätetään, kun kaikki rahat käytetään hoitoihin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt on kyse niin isosta ja tärkeästä unelmasta, että itse pistäisin kaikki likoon: tiukka säästökuuri, luovut kaikesta turhasta, jotta voit säästää rahaa hedelmöityshoitoihin. Ero on varmaan ajankohtainen, jos/kun arvomaailma on teillä miehen kanssa liian erilainen. Voit toki yrittää löytää uuden kumppanin eli potentiaalisen isän, mutta itse tekisin kaikkeni saadakseni riittävästi rahaa hoitoihin. Yllättävän pienelläkin voi tulla toimeen, kun on jokin tärkeä tavoite saavutettavana.

Jotenkin en vain ymmärrä tätä tapaa tehdä lasta. Ymmärrän tietysti hedelmöityshoidot vaikeasti raskautuvilla, mutta että on niin epätoivoinen, että jonkun randomin siittiöt vaan sisään, ei rakkautta ja lähtökohtaisesti isätön lapsi. Itse olisin mieluummin kokonaan ilman sitten.

Eihän se lapsi isätön ole, vaan vanhempiensa tiukasti haluama, ei mikään festarivahinko. Isä luovutti siittiönsä auttamisenhalusta ja äiti todellakin mietti tarkasti ennen kuin hommaan lähti.

Käy ihan ensimmäisenä yksityisellä klinikalla kartoittamassa hedelmällisyytesi, onko raskautuminen ylipäänsä enää ollenkaan mahdollista. Jos on, harkitse ukosta eroamista ja lapsen hankkimista luovutetuilla siittiöillä. Et enää mitenkään ehdi hankkia kumppania joka haluaisi kanssasi lapsen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ero ja lapsi ehdottomasti. Jos haluat äidiksi, niin tulet katumaan koko lopun elämäsi jos et nyt toimi. Jos nykyinen suhteesi on hyvä, niin tietysti ihaninta olisi, jos mies kääntäisikin päänsä ja saisitte lapsen yhdessä. Puhu asiasta miehelle suoraan.

Olen puhunut. Hänellä on se tosi ehdoton, että ei halua lapsia. ap

No eipä tuossa sitten ole montaa vaihtoehtoa. Joko jatkatte suhteessa ja sinä unohdat lapsihaaveet tai sitten eroat ja koitat jollain konstilla saada sen lapsen. Tokihan voi olla, ettet tulee enää raskaaksi, mutta kokeilemalla se selviää.

Tämä on myös pelkoni. Että lapsen yrittäminen ei johda välttämättä siihen, että saan lapsen ja että sitten olen lopulta yksin. Yksin jääminen on pelko. Tai siis on muitakin pelkoja, että on tuskainen prosessi, tai lapsella on joku vamma. ap

Eli haluat lapsen, jotta et olisi yksin. Voin kertoa, että se ei ole hyvä linja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt on kyse niin isosta ja tärkeästä unelmasta, että itse pistäisin kaikki likoon: tiukka säästökuuri, luovut kaikesta turhasta, jotta voit säästää rahaa hedelmöityshoitoihin. Ero on varmaan ajankohtainen, jos/kun arvomaailma on teillä miehen kanssa liian erilainen. Voit toki yrittää löytää uuden kumppanin eli potentiaalisen isän, mutta itse tekisin kaikkeni saadakseni riittävästi rahaa hoitoihin. Yllättävän pienelläkin voi tulla toimeen, kun on jokin tärkeä tavoite saavutettavana.

Jotenkin en vain ymmärrä tätä tapaa tehdä lasta. Ymmärrän tietysti hedelmöityshoidot vaikeasti raskautuvilla, mutta että on niin epätoivoinen, että jonkun randomin siittiöt vaan sisään, ei rakkautta ja lähtökohtaisesti isätön lapsi. Itse olisin mieluummin kokonaan ilman sitten.

Eihän se lapsi isätön ole, vaan vanhempiensa tiukasti haluama, ei mikään festarivahinko. Isä luovutti siittiönsä auttamisenhalusta ja äiti todellakin mietti tarkasti ennen kuin hommaan lähti.

Ja se siittiökö on sitten isänä lapselle arjessa? Ei sellaisella isällä mitään tee, josta ei edes nimeä tiedä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt on kyse niin isosta ja tärkeästä unelmasta, että itse pistäisin kaikki likoon: tiukka säästökuuri, luovut kaikesta turhasta, jotta voit säästää rahaa hedelmöityshoitoihin. Ero on varmaan ajankohtainen, jos/kun arvomaailma on teillä miehen kanssa liian erilainen. Voit toki yrittää löytää uuden kumppanin eli potentiaalisen isän, mutta itse tekisin kaikkeni saadakseni riittävästi rahaa hoitoihin. Yllättävän pienelläkin voi tulla toimeen, kun on jokin tärkeä tavoite saavutettavana.

Jotenkin en vain ymmärrä tätä tapaa tehdä lasta. Ymmärrän tietysti hedelmöityshoidot vaikeasti raskautuvilla, mutta että on niin epätoivoinen, että jonkun randomin siittiöt vaan sisään, ei rakkautta ja lähtökohtaisesti isätön lapsi. Itse olisin mieluummin kokonaan ilman sitten.

Se tarve tulla äidiksi voi olla valtava voima. Kaikilla vietti ei ole yhtä vahva. -eri

Pakkomielle se on, jos lapsi pitää hinnalla millä hyvänsä hankkia. Milläs se lapsi sitten elätetään, kun kaikki rahat käytetään hoitoihin?

Eihän sitä mihinkään hoitoihin tarvitse lähteä... Tekotapa on varmaan kaikille tuttu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt on kyse niin isosta ja tärkeästä unelmasta, että itse pistäisin kaikki likoon: tiukka säästökuuri, luovut kaikesta turhasta, jotta voit säästää rahaa hedelmöityshoitoihin. Ero on varmaan ajankohtainen, jos/kun arvomaailma on teillä miehen kanssa liian erilainen. Voit toki yrittää löytää uuden kumppanin eli potentiaalisen isän, mutta itse tekisin kaikkeni saadakseni riittävästi rahaa hoitoihin. Yllättävän pienelläkin voi tulla toimeen, kun on jokin tärkeä tavoite saavutettavana.

Jotenkin en vain ymmärrä tätä tapaa tehdä lasta. Ymmärrän tietysti hedelmöityshoidot vaikeasti raskautuvilla, mutta että on niin epätoivoinen, että jonkun randomin siittiöt vaan sisään, ei rakkautta ja lähtökohtaisesti isätön lapsi. Itse olisin mieluummin kokonaan ilman sitten.

Se tarve tulla äidiksi voi olla valtava voima. Kaikilla vietti ei ole yhtä vahva. -eri

Pakkomielle se on, jos lapsi pitää hinnalla millä hyvänsä hankkia. Milläs se lapsi sitten elätetään, kun kaikki rahat käytetään hoitoihin?

Eihän sitä mihinkään hoitoihin tarvitse lähteä... Tekotapa on varmaan kaikille tuttu.

Ei kannata kommentoida näitä aikuisten juttuja, kun ei niistä mitään ymmärrä. Isompana sinäkin opit, että tekemällä ei lapsia välttämättä tule, vaikka kuinka treenaisi. 

Tämäkin palsta on täynnä omien sanojensa mukaan tavallisia, hyviä miehiä, jotka haluaisivat perustaa perheen. Kyllä keinoja löytyy jos tämä mies ei nyt halua isäksi. Varmasti löydät jonkun, jonka kanssa pääsisit yhteisymmärrykseen lapsiasiassa. Joko ihan parisuhde, jonkinlainen avunantosopimus tai kumppanuusvanhemmuus. Vaikka nyt tulisi ero ja lastakaan ei saisi, niin elämä ei lopu siihen. Maailma täynnä miehiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt on kyse niin isosta ja tärkeästä unelmasta, että itse pistäisin kaikki likoon: tiukka säästökuuri, luovut kaikesta turhasta, jotta voit säästää rahaa hedelmöityshoitoihin. Ero on varmaan ajankohtainen, jos/kun arvomaailma on teillä miehen kanssa liian erilainen. Voit toki yrittää löytää uuden kumppanin eli potentiaalisen isän, mutta itse tekisin kaikkeni saadakseni riittävästi rahaa hoitoihin. Yllättävän pienelläkin voi tulla toimeen, kun on jokin tärkeä tavoite saavutettavana.

Jotenkin en vain ymmärrä tätä tapaa tehdä lasta. Ymmärrän tietysti hedelmöityshoidot vaikeasti raskautuvilla, mutta että on niin epätoivoinen, että jonkun randomin siittiöt vaan sisään, ei rakkautta ja lähtökohtaisesti isätön lapsi. Itse olisin mieluummin kokonaan ilman sitten.

Se tarve tulla äidiksi voi olla valtava voima. Kaikilla vietti ei ole yhtä vahva. -eri

Pakkomielle se on, jos lapsi pitää hinnalla millä hyvänsä hankkia. Milläs se lapsi sitten elätetään, kun kaikki rahat käytetään hoitoihin?

Eihän sitä mihinkään hoitoihin tarvitse lähteä... Tekotapa on varmaan kaikille tuttu.

Ei kannata kommentoida näitä aikuisten juttuja, kun ei niistä mitään ymmärrä. Isompana sinäkin opit, että tekemällä ei lapsia välttämättä tule, vaikka kuinka treenaisi. 

En sitten varmaan ymmärrä tosiaan, kun olen kolme kertaa tullut raskaaksi suunnilleen sormia napsauttamalla. Tietysti kannattaa ensin yrittää luonnollisia menetelmiä, nelikymppisenäkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt on kyse niin isosta ja tärkeästä unelmasta, että itse pistäisin kaikki likoon: tiukka säästökuuri, luovut kaikesta turhasta, jotta voit säästää rahaa hedelmöityshoitoihin. Ero on varmaan ajankohtainen, jos/kun arvomaailma on teillä miehen kanssa liian erilainen. Voit toki yrittää löytää uuden kumppanin eli potentiaalisen isän, mutta itse tekisin kaikkeni saadakseni riittävästi rahaa hoitoihin. Yllättävän pienelläkin voi tulla toimeen, kun on jokin tärkeä tavoite saavutettavana.

Jotenkin en vain ymmärrä tätä tapaa tehdä lasta. Ymmärrän tietysti hedelmöityshoidot vaikeasti raskautuvilla, mutta että on niin epätoivoinen, että jonkun randomin siittiöt vaan sisään, ei rakkautta ja lähtökohtaisesti isätön lapsi. Itse olisin mieluummin kokonaan ilman sitten.

Eihän se lapsi isätön ole, vaan vanhempiensa tiukasti haluama, ei mikään festarivahinko. Isä luovutti siittiönsä auttamisenhalusta ja äiti todellakin mietti tarkasti ennen kuin hommaan lähti.

Ja se siittiökö on sitten isänä lapselle arjessa? Ei sellaisella isällä mitään tee, josta ei edes nimeä tiedä. 

Sillä tekee ihan yhtä paljon kuin isällä, joka kuoli ennen lapsensa syntymää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ero ja lapsi ehdottomasti. Jos haluat äidiksi, niin tulet katumaan koko lopun elämäsi jos et nyt toimi. Jos nykyinen suhteesi on hyvä, niin tietysti ihaninta olisi, jos mies kääntäisikin päänsä ja saisitte lapsen yhdessä. Puhu asiasta miehelle suoraan.

Olen puhunut. Hänellä on se tosi ehdoton, että ei halua lapsia. ap

No eipä tuossa sitten ole montaa vaihtoehtoa. Joko jatkatte suhteessa ja sinä unohdat lapsihaaveet tai sitten eroat ja koitat jollain konstilla saada sen lapsen. Tokihan voi olla, ettet tulee enää raskaaksi, mutta kokeilemalla se selviää.

Tämä on myös pelkoni. Että lapsen yrittäminen ei johda välttämättä siihen, että saan lapsen ja että sitten olen lopulta yksin. Yksin jääminen on pelko. Tai siis on muitakin pelkoja, että on tuskainen prosessi, tai lapsella on joku vamma. ap

Eli haluat lapsen, jotta et olisi yksin. Voin kertoa, että se ei ole hyvä linja. 

Olen samaa mieltä. Lapsihan on äidillään vain lainassa ja alkaa sitten elää omaa elämäänsä. Ei lapsi pysty eikä lasta pitäisi yrittää velvoittaakaan olemaan äitinsä ystävä tai yksinäisyyden poistaja. Suosittelen, että ap menisi puhumaan jollekin ammattilaiselle näistä ajatuksistaan.

Vierailija kirjoitti:

Miestä et voi pakottaa, joten vaihtoehtosi ovat erota ja etsiä uusi mies, etkä sittenkään välttämättä saa lasta, tai sitten menet suoraan hoitoihin. 

Olen itse kyllä vähän samaa mieltä, että vaikka lapsista on iloa, niin tässä 51 veen iässä alkaa jo väsyttää kyttäillä 17-veen seikkailuja viikonloppujen öissä. Olla passissa ja hakea teiniä kolmelta yöllä jostain 50 km päästä kotoa, kun on tullut vähän kavereiden kanssa reissailtua ja ne 18-v. täyttäneet on tarjonneet viinaksia ja viimeinen bussi meni jo...... 

Että funtsi tarkkaan. Itse olisit silloin noin 58 v. Jaksatko? Ja oletko edes hengissä silloin? Sorry aika hapan pohdinta, mutta mun läheinen kuoli viime vuonna 54-vuotiaana syöpään. Hän sanoi silloin kun sairaalapedin äärellä juteltiin, että onneksi tuli nuo lapset tehtyä nuorena, ei tarvitse surra että miten ne pärjää, kun ovat aikuisia ja töissä. Toinen minun ikäinen ystävä sanoi kerran kahden kesken,  että hän teki lapsen uuteen liittoon 41-veenä  ja sanoo yhä, että  olisi pitänyt harkita tarkemmin. Lapsi on keskivaikea ADHD-tapaus ja oma jaksaminen on tiukoilla. 

Että funtsi. 

Viisain kirjoitus täällä pitkiin aikoihin, ja elämänmakuisesti kirjoitettu. Kiitos!