40v., suhteessa ja haluaisinkin lapsen. Mies ei halua. Mitä tekisit?
Ymmärrän kyllä, että vaikka tällä hetkellä olisin suhteessa, jossa toinenkin osapuoli haluaisi lapsen, se yritys ei välttämättä tuottaisi tulosta.
Mutta tilanne on vaikeampi, tämä mies ei halua lasta. Pitäisi siis jättää mies ja toivoa, että kohdalle sattuisi joku mies, joka haluaisi yrittää, vaikka se ei välttämättä minun iässäni todennäköistä ole. Ja tietysti vielä niin, että nyt sitten tapaisin jonkun, olisimme yhdessä jonkun aikaa ja olisimme sitä mieltä, että kaikki on kohdallaan lapsen hankkimista varten.
Asia on kuitenkin minulle kipeä. Kello tikittää.
Mitä sinä tekisit?
Kommentit (95)
Luulen että hyvää elämää voi viettää sekä lapsen kanssa että lapsettomana. Suurempi kysymys ainakin itselleni oli se että halusin kuitenkin antaa asialle mahdollisuuden. Ajattelin että jos jotakin myöhemmin katuisin tai jostakin olisin katkera, niin nimenomaan siitä ettei edes yrittänyt. Niinpä sitten lähes nelikymppisenä ryhdyin toimeen, en ollut kovin toiveikas jo ikänikin takia, mutta ajattelin että yrittää haluan jotta sitä yrittämättä jättämistä ei sitten tarvitse vanhuudessa harmitella. Elämä kuitenkin yllätti ja tulin raskaaksi heti. Olen valtavan onnellinen lapsestani.
Taitaa olla kohdallasi jo myöhäistä etsiä uusi puoliso ja tehdä hänen kanssaan lapsi, jos nykyinen ei halua. Jos todella kovasti haluat yrittää ja lapsen yrittäminen tärkeämpi kuin parisuhde niin ero ja kokeilet itsellisenä naisena keinohedelmöityksellä lasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ero ja lapsi ehdottomasti. Jos haluat äidiksi, niin tulet katumaan koko lopun elämäsi jos et nyt toimi. Jos nykyinen suhteesi on hyvä, niin tietysti ihaninta olisi, jos mies kääntäisikin päänsä ja saisitte lapsen yhdessä. Puhu asiasta miehelle suoraan.
Olen puhunut. Hänellä on se tosi ehdoton, että ei halua lapsia. ap
No eipä tuossa sitten ole montaa vaihtoehtoa. Joko jatkatte suhteessa ja sinä unohdat lapsihaaveet tai sitten eroat ja koitat jollain konstilla saada sen lapsen. Tokihan voi olla, ettet tulee enää raskaaksi, mutta kokeilemalla se selviää.
jätät ehkäisyn pois salaa. "hups pillerit petti"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ero ja lapsi ehdottomasti. Jos haluat äidiksi, niin tulet katumaan koko lopun elämäsi jos et nyt toimi. Jos nykyinen suhteesi on hyvä, niin tietysti ihaninta olisi, jos mies kääntäisikin päänsä ja saisitte lapsen yhdessä. Puhu asiasta miehelle suoraan.
Olen puhunut. Hänellä on se tosi ehdoton, että ei halua lapsia. ap
No eipä tuossa sitten ole montaa vaihtoehtoa. Joko jatkatte suhteessa ja sinä unohdat lapsihaaveet tai sitten eroat ja koitat jollain konstilla saada sen lapsen. Tokihan voi olla, ettet tulee enää raskaaksi, mutta kokeilemalla se selviää.
Tämä on myös pelkoni. Että lapsen yrittäminen ei johda välttämättä siihen, että saan lapsen ja että sitten olen lopulta yksin. Yksin jääminen on pelko. Tai siis on muitakin pelkoja, että on tuskainen prosessi, tai lapsella on joku vamma. ap
Vierailija kirjoitti:
Hankit lapsen hedelmöityshoidoilla. Miehen ehdit etsiä koko loppuelämäsi ajan.
Peukku tälle. Hedelmöityshoidolla kun hankit, ei tarvitse taistella kenenkään kanssa elatuksista, huoltajuuksista ja lapsen kasvatuksesta. Jos haluat miehen elämääsi, sellainenkin on ihan hyvin mahdollista vielä löytää, kun sinulla on lapsi. Jos haluatte, mies voi sitten vaikka adoptoida lapsesi omakseen.
Ei ole oikein tieten tahtoen tehdä isätöntä lasta. Joten hedelmöityshoidot eivät ole rakkaudellinen vaihtoehto.
Yritä saada aviomiehesi suostumaan lapsen yrittämiseen. Jos ei suostu niin ei suostu ja olette ilman lasta.
Jos ette ole avioliitossa, menkää avioliittoon tai sitten: jätä mies ja koeta etsiä aviomies joka haluaa lapsia kanssasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että joku muka tosissaan kyselee täällä tiistai aamuna, tuollaista.
Etkö ole ap töissä, vai miten voit palstailla keskellä viikkoa?
Vai palstailetko töissä?
Ja jos ei itse tiedä, haluaako miehen vai lapsen, niin miten sen muut voisivat tietää?
Tyhmä provo ja kyllästyttävä, koska on niin yleinen ja toistuva aihe täällä.
Minä palstailen täällä työajalla päivittäin, saan palkkaa 4500 € / kk ja nautin muutenkin varsin laajasta vapaudesta hommieni hoitamisen suhteen.
Ja aloittajahan tietää haluavansa molemmat ja pyytää näkemyksiä, koska ymmärtää että niissä on ristiriita.Jos mies ei lasta halua, on täällä ollut kaksi oikeaa neuvoa: yrittää hankkia lapsi yksin (mahdollisesti lahjasolujen avulla) tai hyväksyä se, että lasta ei tule. Kannattaa kuitenkin punnita myös näitä:
- suhteen jatkumisesta loppuelämän ajan ei ole taetta, vaikka lasta ei yritettäisi
- sijaisvanhemmuuden tai tukiperhetoiminnan kautta on myös mahdollista kokea vanhemmuutta (ei toki sama kun oma vauva), tämä tietenkin vaatii myös molempien halun jos suhteessa pysyy
- hedelmöityshoidot voivat olla kalliita ja hyvin rankkoja
- toisaalta jopa Johanna Tukiainen tuli luonnollisesti raskaaksi yli nelikymppisenä, joten ei ole mahdotontaonnea matkaan AP. Onnellinen elämä on mahdollista, kävi lapsihaaveen kanssa miten vain.
Haha, sama täällä :D Paitsi minun palkkani on 4300 € / kk. Kukaan ei kysele mihin aikani käytän, kunhan työt on tehty ja tavoitteet täytetty.
Googlettelin paljonko hedelmöityshoidot maksavat. Ilmeisesti olisi hyvä olla varattuna tuhansia euroja. Minulla ei ole niihin varaa. ap
Vierailija kirjoitti:
Googlettelin paljonko hedelmöityshoidot maksavat. Ilmeisesti olisi hyvä olla varattuna tuhansia euroja. Minulla ei ole niihin varaa. ap
No sitten sun vaan pitää hyväksyä, että sun aika meni jo lapsen tekemiseen. Elämässä ei saa kaikkea mitä haluaa. Kai nyt nelikymppisen sellainen asia pitäisi ymmärtää.
Minä olin reilu vuosi sitten samassa tilanteessa. Päätin lähteä klinikalle ja mies sitten lopulta tuli mukaan. Kaikki meni hetken aikaa hyvin ja mies näytti tosiaan vakaasti päättäneen haluta lapsen kanssani. Hoidot onnistui heti. Minulla on vielä yksi alkio pakkasessakin. Olin 42v. Raskauden puolivälissä mies käänsi päänsä ja kylmeni täysin. Nyt elän pienen vauvan kanssa ihan hirveässä perhetilanteessa ja ero on tulossa. Lapsen sain, mutta hinta oli kova. En silti osaa katua lasta, luultavasti suhde oli kariutunut muutenkin. Haluaisin sen toisenkin, mutten valitettavasti mitenkään voi sitä saada, koska se on myös miehen josta olen eroamassa. Jos haluat kovasti lapsen, sun täytyy vaan tehdä se. Vaikka tie voi olla kivinen ja saattaa olla, että menetät suhteesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Googlettelin paljonko hedelmöityshoidot maksavat. Ilmeisesti olisi hyvä olla varattuna tuhansia euroja. Minulla ei ole niihin varaa. ap
No sitten sun vaan pitää hyväksyä, että sun aika meni jo lapsen tekemiseen. Elämässä ei saa kaikkea mitä haluaa. Kai nyt nelikymppisen sellainen asia pitäisi ymmärtää.
Minulla on muuten elämä ollut sellaista, että olen elänyt aika mukautuvaisesti enkä välttämättä ole ottanut riskejä tai tavoitellut asioita, joita olen halunnut. Olen ajatellut, että tässä asiassa minun kannattaa edes prosessoida näitä ajatuksia ja käsitellä ajatuksiani. Olen tähän keskusteluun tuonut esille sen, että olen tietoinen siitä, että asiaan vaikuttavat muutkin asiat kuin vain omat haluamiseni.
Joskus ihmettelen joidenkin tarvetta laittaa ilmoille näin kylmääviä kommentteja asiaan paljastamatta sen tarkemmin omaa tulokulmaansa. ap
Vierailija kirjoitti:
Minä olin reilu vuosi sitten samassa tilanteessa. Päätin lähteä klinikalle ja mies sitten lopulta tuli mukaan. Kaikki meni hetken aikaa hyvin ja mies näytti tosiaan vakaasti päättäneen haluta lapsen kanssani. Hoidot onnistui heti. Minulla on vielä yksi alkio pakkasessakin. Olin 42v. Raskauden puolivälissä mies käänsi päänsä ja kylmeni täysin. Nyt elän pienen vauvan kanssa ihan hirveässä perhetilanteessa ja ero on tulossa. Lapsen sain, mutta hinta oli kova. En silti osaa katua lasta, luultavasti suhde oli kariutunut muutenkin. Haluaisin sen toisenkin, mutten valitettavasti mitenkään voi sitä saada, koska se on myös miehen josta olen eroamassa. Jos haluat kovasti lapsen, sun täytyy vaan tehdä se. Vaikka tie voi olla kivinen ja saattaa olla, että menetät suhteesi.
Minulla ei ole tuota tilannetta, että olisin mahdollisesti pettynyt mieheen, koska hän olisikin muuttanut mielensä vaan olen jo prosessoinut tätä asiaa. Hän suhteen alussa sanoi, että ei halua lapsia, mutta en silloin ajatellut itse, mitä ajattelen koko asiasta. Minulle taas on suhteen aikana vahvistunut tämä nykyinen tunne.
Myös miehen perustelut sille, miksi ei halua lasta, on sellaiset, mitkä työntävät minut kauemmaksi hänestä. Tai siis että tuntuu, että ei ole samoja arvoja. Sen vuoksi asetelma on erilainen ja näen siis sen horisontissa, että suhde voi päättyä tai että voin kokea, että en halua jatkaa miehen kanssa.
Voimia sinulle vaikeassa tilanteessasi <3 ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Googlettelin paljonko hedelmöityshoidot maksavat. Ilmeisesti olisi hyvä olla varattuna tuhansia euroja. Minulla ei ole niihin varaa. ap
No sitten sun vaan pitää hyväksyä, että sun aika meni jo lapsen tekemiseen. Elämässä ei saa kaikkea mitä haluaa. Kai nyt nelikymppisen sellainen asia pitäisi ymmärtää.
Minulla on muuten elämä ollut sellaista, että olen elänyt aika mukautuvaisesti enkä välttämättä ole ottanut riskejä tai tavoitellut asioita, joita olen halunnut. Olen ajatellut, että tässä asiassa minun kannattaa edes prosessoida näitä ajatuksia ja käsitellä ajatuksiani. Olen tähän keskusteluun tuonut esille sen, että olen tietoinen siitä, että asiaan vaikuttavat muutkin asiat kuin vain omat haluamiseni.
Joskus ihmettelen joidenkin tarvetta laittaa ilmoille näin kylmääviä kommentteja asiaan paljastamatta sen tarkemmin omaa tulokulmaansa. ap
Mutta kun kerroit, että
A) mies ei halua lasta
B) sinulla ei ole varaa hoitoihin
Eihän tässä nyt jää kun sun ainoaksi riskiksi se, että eroat ja yrität hakea miestä, joka olisi valmis tekemään sun kanssa lapsen. Kyllä sun nyt täytyy olla realisti ja ymmärtää, että tuo on aika marginaalinen osuus miehistä, ketkä tuohon lähtisi.
Nyt on kyse niin isosta ja tärkeästä unelmasta, että itse pistäisin kaikki likoon: tiukka säästökuuri, luovut kaikesta turhasta, jotta voit säästää rahaa hedelmöityshoitoihin. Ero on varmaan ajankohtainen, jos/kun arvomaailma on teillä miehen kanssa liian erilainen. Voit toki yrittää löytää uuden kumppanin eli potentiaalisen isän, mutta itse tekisin kaikkeni saadakseni riittävästi rahaa hoitoihin. Yllättävän pienelläkin voi tulla toimeen, kun on jokin tärkeä tavoite saavutettavana.
Aika moni nainen herää myöhään ja varsinkin uraihminen
mies53v
Oletko miettinyt loppuun saakka raskauden ja synnytyksen riskit?
Vanhemmalla iällä raskaus voi olla hankala ja lapsi voi herkemmin olla vammainen. Kestätkö lapsivesitutkimukset?
Kärsitkö synnyttää? Nelikymppisen kroppa ei ole enää yhtä hyvässä kunnossa kuin parikymppisen. Entä jos vatsasi joudutaan avaamaan tai lapsi kaivamaan ulos imukupilla tai pihdeillä? Repeämät ym. synnytyksessä mahdollisesti tulevat vauriot kannattaa pitää mielessä.
Punnitse riskit tarkkaan.
Jonkinlainen kompromissi olisi tukiperheeksi ryhtyminen. Minusta lapsentekoon ei kannata ryhtyä, jos ei ole valmis hyväksymään lasta vammaisena.
Jos olet yhtälailla ehdoton, että haluat lapsen, en näkisi muuta mahdollisuutta kuin hedelmöityshoidot. Uuden miehen etsintään ei kannata aikaa tuhlata ja ottaaa riskiä, että seuraavan kanssa homma ei toimi (syystä tai toisesta). Toki nykyisen miehen kanssa kannattaa istua alas ja latoa faktaa pöytään. Jää hänellekin sitten mahdollisuus ajatella asiaa vielä. Voi olla, että mieli muutuu, voi olla että ei. Aikaa odotteluun ei kuitenkaan ole loputtomasti ja miehet eivät sitä aina ymmärrä kun hedelmällisyys on heillä niin eri juttu.