Kuskattiinko sinua lapsena harrastuksiin?

90-lukulaisia alettiin curlingata. Eesta ja takaa. Nyt ne onkin kaikki melkein eläkkeellä.vai

Joo ei kuskattu.

Kuskattiin, pyörän tarakalla vanhanaikaisessa istuimessa. Olin 4v ja soittotunnit kaupungin toisella puolella. Meillä ei ollut autoa 70-luvulla.

Paljon harrastuksia ite joka ilta menossa uaeaankin koulun lisäksi. Burn out aikuisena...

Koskaan ei pelkkää oleskelua. Suorituskeskeisyys lisännyt ihmisten väsymistä. Ennen mukulat sai vaan olla.

Kuskattiin. Hiihdin kilpaa, kuten sisaruksetkin, meitä kuskattiin treeneihin, vanhemmat huolsivat sukset ja kuskasivat kisareissuilla ympäri Suomea. Se oli koko perheen harrastus.

Aina piti ite mennä yksin. Kävellä tai pyörllä. Ei kouluun koskaan vgiety. Nykykersoilla mopoautot.

Minua ei kuskattu, mutta veljeä kyllä.

Joo, lähin ratsastuskoulu oli 25 kilometrin päässä kotoa. Lähin normiruokakauppa oli 30 kilsan päässä samalla suunnalla, joten ratsastustunnit ja kauppakäynnit hoitui samoilla ajoilla.

Muuten ei kuskailtu, kavereille, kouluun jne. kuljettiin fillarilla.

Pyöräilin harrastuksiin, olivat se verran lähellä.

Paljon puhutaan siitä, kuinka elämän ei tule pyöriä pikkulasten ympärillä. Miksi pidetään täysin normaalina, että vanhempien elämän koko vapaa-aika pyörii teinien harrastusten ympärillä?

Ystävät, harrastukset, perhejuhlat, kaikki jää. "Meillä on treenit. Ei käy, meillä on turnaus." Miten teinit edes viitsivät, luulisi, että hävettäisi, kun toinen passaisi voimiensa äärirajoilla?

Joku järki ja kohtuus pitäisi olla tässä Kustanna, kuljeta, kannusta -systeemissä.

Jos joku vetoaisi vaikkapa 2- ja 3-vuotiaiden lasten kanssa kaikessa siihen, että ei me pystytä, ei vuosiin pystytä tulemaan eikä menemään minnekään omien ystävien juttuihin eikä elämään mitään omaa elämää, kun on nuo lapset, häntä pidettäisiin epänormaalina uhrautujana. Kun tämä tapahtuu aikuisten kokoisten teinien kohdalla, se on vain ihanaa lasten tukemista.

En harrastanut lapsena mitään, mutta veljeni harrasti jääkiekkoa. Häntä kuskattiin, sillä jäähallille matkaa 10km ja suurinosa matkasta olisi pitänyt kulkea autotien reunaa jalan tai pyörällä.

Ei. Osattiin mennä itse pyörällä ja bussilla.

Olin maaseutulainen, ja kävin 80-90-lukujen taitteessa esiteininä ja teininä kaupungissa yhdessä harrastuksessa kaverini kanssa. Kuskina joko minun isä tai kaverini äiti. Onneksi oli vain kerran viikossa vanhempiemme kannalta. Oltaisiin osattu bussillakin mennä, mutta ei tainnut olla sopivia vuoroja lauantaisin. 

Nuorempana kävin puoli vuotta toisessa harrastuksessa samassa kaupungissa eri kaverin kanssa, silloin mentiin bussilla edes takas.

Ei ollut millä kuskata, fillarit oli ainoita kulkuneuvoja perheessä.

ja paskat , eihän meillä ollut edes autoa , hyvä kun sähkölamppu ja aapiskiria oli -nainen

Hui, aikamoiset saastemäärät autoilulla pelkkien harrastusten takia... Meillä harrastukset on valittu lähialueelta, jolloin rasittavalta kuskaamiselta ja turhalta autoilulta vältytään mahdollisimman usein.

Ei kuskattu. Tooooosi harvoja kuskattiin ylipäätään. Ei ollut siihen aikaan tapana. Bussilla mentiin ja pyörällä kesät talvet 7 km:n päähän tallillekin jos busseja ei kulkenut. Ei ollut pyörätietä sillä matkalla mut sen verran vanhemmat vahti, että hankkivat valot pyörään ja talvella motkottivat, että pipo päähän ja toppahousut jalkaan.

Heh

Kuskattiin, tallille ei päässyt julkisilla ja pyöräillen olisi ollut aika matka (noin 15 km) kaikkien kamojen kanssa. Vuorotellen kuskasivat parin tallikaverin vanhempien kanssa, kun vähintään joka toinen ilta piti päästä hepalle. Mulla oli siis oma, jolla kävin valmennuksissa yms.

Nyt alkaa MOT ja HUSIN kähminnät.

Yle 1