Lue keskustelun säännöt.
Liimautuneena näyttöihin. Elämässä ei ole muuta. En jaksa tätä!
01.02.2021 |
Miten te muut etäilijät olette jaksaneet tämän loputtoman näyttöilyn kirouksen?
Olen opiskelija, joka tekee samalla freelancerhommia. Molemmat etänä. Ensin istun päivän luennoilla, etänä tuottaen ruutua. Illat teen ryhmätöitä, paritöitä tai ihan palkkatöitä, kaikki joko videopalaverissa tai itsekseen läppäriä naputellen. Näiden vastapainoksi jos haluaa olla sosiaalinen, se hoituu älypuhelimen avulla. Pidetään hulluna jos soitan, siispä sekin hoituu näyttöä tuijottaen.
Päässä humisee jo lounasaikaan, olo on oudon levoton. Pahinta on koukuttuminen. Kun on hetki aikaa tehdä ihan mitä vaan, automaattisesti kuin autopilotilla, avaan puhelimen selatakseni somea tai rentoudun katsoen telkkaria. Rakkaat vanhat harrastukset, kuten kirjat ja luonto tuntuvat jotenkin mahdottomilta keskittyä. Hävettää olla koukussa tällaiseen turhuuteen.
Ironista kyllä, tähänkin etsin apua internetin kautta, näyttöä tuijotellen.
Kohtalon tovereita?
Kommentit (22)
Vierailija kirjoitti:
Kunhan pääsen taas työttömäksi niin suurin osa ajasta kuluu läppärin ja telkkarin äärellä. Ulkoilut rajoittuu kaupassa käymiseen. Melko varmasti myös päihteitä kuluu reilusti enemmän kuin nyt. Kuulostaa niin hyvältä että odottaminen on yhtä tuskaa.
Sama täällä, mutta vielä pitäisi 1,5 vuotta kärvistellä määräaikaisessa työsopimuksessa, ennen kuin pääsee nauttimaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin kai siellä nykyäänkin rehkitään. Työpäivä putkeen netin selausta saamatta mitään järkevää aikaiseksi on mielestäni se ongelma.