Lue keskustelun säännöt.
Ikää kohta 55 vuotta, joten elämän viimeinen neljännes on kohtapuoliin alkamassa.
01.02.2021 |
Tuntuu aika oudolta ajatella että näin se vaan on.
1940-luvulla miesten keski-ikä oli juuri tuo n. 55 v, joten siihen peilaten, olen tyytyväinen että elämä vielä jatkuu. Täällä on niin paljon kaikkea mielenkiintoista nähtävää ja tehtävää.
Kommentit (24)
Paitsi jos elät virkeänä 94-vuotiaaksi kuten mummoni, on sinulla vielä melkein toinen samanlainen puolisko elämää jäljellä. Ajattele mieluummin vaikka näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koetko olevasi onnellinen tällä hetkellä? Oletko saanut elämässä mitä halusit?
T. 42v masentunut
No ehkä sellainen semi-onnellinen, ihan ok on asiat. Lapset pärjäävät, ovat saaneet pysyä terveinä, vaikka yhdellä vakava sairaus nuorempana koittelikin. Ei minulla mitään isoja päämääriä oikeastaan koskaan ole ollutkaan, joten mielestäni olen saanut.
Tsemppiä sulle masennuksen kanssa.
Onnea ap, olen sua kymmenen vuotta nuorempi!
Jep, ja siitäkin neljänneksestä 10-20 vuotta totaalista kärsimystä ja kitumista koska vanhuus. Ei aikomustakaan jäädä kokemaan.
Eikö ole keski-ikä ollut 40-luvulla enemmän. Taisi sota vaikuttaa, kun meni 20-vuotiaita melkoinen määrä. Isäni oli myös 20v, kun lähti 3v4kk11pv kestäneelle reissulle, mutta selvisi tietty hengissä, kun minutkin ehti laittaa alulle paljon myöhemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koetko olevasi onnellinen tällä hetkellä? Oletko saanut elämässä mitä halusit?
T. 42v masentunut
Riippuu määritelmästä.
Yhden määritelmän mukaan olet onnellinen, jos sinua ei just nyt v*ta mikään ihan kauheasti.
Vierailija kirjoitti:
Paitsi jos elät virkeänä 94-vuotiaaksi kuten mummoni, on sinulla vielä melkein toinen samanlainen puolisko elämää jäljellä. Ajattele mieluummin vaikka näin.
Toisaalta J. Kasvi täytti juuri 57v eikä kertomansa mukaan tule näkemään seuraavaa syntymäpäivää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se keski-ikä ole voinut olla noin alhainen muuten kuin laskemalla sodassa kuolleet mukaan.
kukaan ei voi aikaansa tietää joten on typerää murehtia jatkuvasti etukäteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu, perälauta näkyy jo. Terv. 75 v.
Olen 52v. Pahinta ei ole se, että sukuni naiset ovat kuolleet kaikki 70-71 vuotiaina. Vaan pahinta on se, että eläkeikäni on yli 65v, joten sen jälkeen olisi vain viitisen vuotta elinaikaa. SHIT!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täytän tänä vuonna 56 vuotta. Ekan kerran ikä on alkanut ”ahdistaa”, olen terve ja käyn töissä.
Elämä tuntuu tyhjältä ja merkityksettömältä. Vähän niin kuin tässäkö tämä nyt oli???
Lapsista nuorempi kirjoittaa ja muuttaa kohta kotoa.
Yritän kuumeisesti keksiä jotain piristävää...
Joo, on mielenkiintoista olla puoli vuosisataa vanha!
Mä päätin laihduttaa, että loppuelämä on helpompaa ja terveys kestää. Toisaalta aion nauttia elämästä eli kun syön, nautin ja liikunnan pitää olla hauskaa. Olen myös itsekäs ja haen hedonistisesti itselleni nautintoa.
Sit on se henkinen puoli, että itseluottamus on yhtäkkiä noussut piippuun asti. Tunnen itseni, pidän itsestäni, en välitä muiden mielipiteistä. Minulle on se ja sama mitä muut ajattelevat minusta jne. Vaikka haen töitä, minua ei häiritse olla työtön (toki rahaa olisi kiva saada enemmän) enkä ajattele koskaan "minua ei palkata koska vanha ja ruma yhy yhy". Minua suorastaan raivostuttaa sellainen väninä. Tiedän olevani hyvä, ja jos työnantaja ei sitä hoksaa, hänen häviönsä :D
Minusta on hyvää vauhtia kasvamassa sellainen vanha, viisas noita-akka, jota saakin vähän pelätä. Ja minä pidän siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koetko olevasi onnellinen tällä hetkellä? Oletko saanut elämässä mitä halusit?
T. 42v masentunut
No ehkä sellainen semi-onnellinen, ihan ok on asiat. Lapset pärjäävät, ovat saaneet pysyä terveinä, vaikka yhdellä vakava sairaus nuorempana koittelikin. Ei minulla mitään isoja päämääriä oikeastaan koskaan ole ollutkaan, joten mielestäni olen saanut.
Tsemppiä sulle masennuksen kanssa.
Olen sinua jonkun vuoden nuorempi ja olen alkanut ajatella sitä mitä ikä ja elämä sen myötä tuovat tullessaan. Nuoruudessani oli tapana aina jonkun kolotuksen kohdalle sattuessa sanoa, että ikä ei tule yksin. Tuntuu aika kolkolta, että tämäkin on nyt todellisuutta eikä vain hokema.
Kirjoittamasi perusteella olet melkoisen hyvä tyyppi. Jossain kohtaa elämää meistä jokainen näitä asioita kai ajattelee: isovanhemmat, vanhemmat, sisarukset, ystävät ja me itse - kaikki me lähdemme. Toivon sulle antoisia vuosia elämässä eteenpäin ihan niiden lukumäärästä riippumatta.
Ap minkä ikäisenä vanhempasi kuolivat?
Onko suvussasi syöpää ym sairauksia?
Ap onko suvussasi muistisairauksia?
Ihan ok jos vaan saa edes sen vielä elää. Tiedä tuota vaikka huomenna tulisi noutaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koetko olevasi onnellinen tällä hetkellä? Oletko saanut elämässä mitä halusit?
T. 42v masentunut
No ehkä sellainen semi-onnellinen, ihan ok on asiat. Lapset pärjäävät, ovat saaneet pysyä terveinä, vaikka yhdellä vakava sairaus nuorempana koittelikin. Ei minulla mitään isoja päämääriä oikeastaan koskaan ole ollutkaan, joten mielestäni olen saanut.
Tsemppiä sulle masennuksen kanssa.Olen sinua jonkun vuoden nuorempi ja olen alkanut ajatella sitä mitä ikä ja elämä sen myötä tuovat tullessaan. Nuoruudessani oli tapana aina jonkun kolotuksen kohdalle sattuessa sanoa, että ikä ei tule yksin. Tuntuu aika kolkolta, että tämäkin on nyt todellisuutta eikä vain hokema.
Kirjoittamasi perusteella olet melkoisen hyvä tyyppi. Jossain kohtaa elämää meistä jokainen näitä asioita kai ajattelee: isovanhemmat, vanhemmat, sisarukset, ystävät ja me itse - kaikki me lähdemme. Toivon sulle antoisia vuosia elämässä eteenpäin ihan niiden lukumäärästä riippumatta.
Kai sitä lähes jokainen, ikääntyessään tarpeeksi, alkaa miettimään niin mennyttä kuin tulevaakin ja omaa kuolevaisuuttaan. Kolotuksia tulee ja menee, enkä ainakaan minä niitä paljolti surkuttele. Työkykyinen kuitenkin olen vielä.
Ja kiitos. Jos nyt hiukan kehtaa itseään kehua, niin olen omastakin mielestä ihan hyvä tyyppi 😄
Olen nähnyt aika läheltä parikin masentunutta, enkä kyllä toivo sitä sairautta kenellekään, joten tarkoitin todella mitä sanoin tuolla tsempillä. Hyvää kevään odotusta vielä lisäksi.
Koetko olevasi onnellinen tällä hetkellä? Oletko saanut elämässä mitä halusit?
T. 42v masentunut