Onko muille käynyt niin, että olette vanhemmiten kaunistuneet?

Vierailija kirjoitti:

Itseään ei tarkastele seksuaalisen kiinnostavuuden perusteella. 

Sinä ehkä et.

Vierailija kirjoitti:

Voi että oikeasti!? Oikein hätkähdät? Pitäisköhän käydä specsaversillä? Kyllähän kauniit ihmiset on nimenomaan nuoria. Sorry. En oikein jaksa uskoa. Voit olla ns. Hyvin säilynyt, mutta en usko että kaunis olet enää tuossa iässä.

Sullako ei ollut taas mitään nättiä sanottavaa? Kauniit tavat tekee monesta ihmisestä aivan älyttömän kauniin oli ulkokuori mitä tahansa. Kauneutta on kaiken ikäisissä ihmisissä.

vanhemmiten itsetunto paranee ja näkö huononee

sattumaako 

Kyllä koen kaunistuvani kokoajan. Kukkaan puhjennut :) Tiedän mikä toimii ja mikä ei jne. N28 , eli en nyt varsinaisesti vanha vielä, mutten nuori neitonenkaan.

Mun mielestä oon kyllä, en tiedä onko muut samaa mieltä. Ainaki iho on paremmassa kunnossa enkä värjäile hiuksiani ja kulmakarvat on tummemmat ja paksummat, siis luonnostaan muuttuneet :D

Pikkulapsena olin kyllä ihan söpö, mutta kuvista kattomalla rumennuin jotenki ehkä nelosluokasta eteenpäi ja olin kyllä oikeestaa aika ruma lukiossa. En ainaka itteni mielestä näytä yhtää samalta kui lukiossa.

Oon mielestäni perustasoa ja nuorempana siis ruma.

Mulle kävi tavallaan noin, mutta se oli suoraa seurausta 30kg laihtumisesta.

Äitini ainakin mielestäni kaunistuu koko ajan, on yli 50. Piirteet korostuu ja on jotenkin persoonallisemmankin näköinen kuin nuorena (vertaan siis valokuviin tietty).

Joo oikeastaan. Itsensä hyväksyminen, arvostaminen ja hymy kaunistaa. En koskaan nuorena ajatellut olevani kaunis, vaikka sain kehuja. Itsetuntoni oli huono. Nyt olen 38v ja tyytyväinen ulkonäkööni. Oma äitini on edelleen kaunis 65v.

Ei muille, mutta mulle on.

No todellakin. Oon 29, kaikki luulee mua 20-vuotiaaksi. Alan siis vasta nyt näyttää aikuiselta, ja se on paljon parempi kuin se, että näytän teiniltä.

Mä oon niitä. Olin nuorena kamalan ujo, vähän ylipainoinen enkä tiennyt yhtään, millaiset vaatteet tms sopi. Nyt yli 40-vuotiaana olen hoikka, itsevarmempi, tiedän oman tyylini. Uskallan hymyillä. Kasvot ovat kaventuneet, luusto on suht hyvä. Olisi tietysti ollut kiva olla nuorena kaunis. Toisaalta moni nuorena kaunis tyttö tai komea mies ei näytä vanhempana hyvältä. Näin jokin aika sitten miehen, joka oli todella komea yläpuolella. Hän on nykyisin suorastaan ruma, piirteet on jotenkin ihan vääristyneet.

Yläpuolella = yläasteella.

komistun joka päivä. myös kaupunkimme arvonsa tuntevat naiset tiedostavat asian.

🕶️

Mulla oli nuorempana pyöreät kasvot. Nyt 36- vuotiaana kasvot on kaventuneet ja geenien ja elämäntapojen vaikutus näkyy. Minulta kysytään edelleen papereita ja ikätoverit on monet jo menettäneet hohtonsa. Ne yläaste/ lukioiläisenä kauniit/ komeat ovat jo parhaan kukkansa kukkineet ulkonäöllisesti.

Vastaan vaimoni puolesta! Mielestäni hän kaunistuu ikääntyessään - vaikka kaunis hän on ollut aina. Sanoin sen hänelle itse asiassa tänään kauppamatkalla. Ikää vaimollani on 41 v.

"Prosessiin" liittyy omassa mielikuvituksessani myös hänen ammatillinen kehityksensä, mikä saa hänet säteilemään tietynlaista luonnollista itsevarmuutta minun silmissäni (ei hän epävarma koskaan ole ollut, joten tämä on vain aviomiehen fiilistelyä, heh).

Voi kunpa minullekin olisi käynyt noin! En osaa sanoa onko. Tähän vaikuttaa varmaan myös se, millainen elämä on ollut, ihmisillä sellainen "perusilme" jotenkin jämähtää päälle. Jos kaikki on suht hyvin (on esim. terve ja asiat taloudellisesti hyvin), on helppo olla iloinen.

Itselläni on takana raskaat vuodet, mm. ero, yksinhuoltajaksi jääminen, kova stressi töissä että saa säilyttää työpaikkansa ja tuntuu, että se näkyy sellaisen "surullisen" ilmeen  mallisena naaman valahtamisena.

Toisaalta vaikeiden vuosien jälkeen moni asia on helpottanut, ja tunnistan kyllä myös aloittajan mainitseman asian, että jotain tässä 40 korvilla tapahtuu että ulkonäkö muuttuu. Oman tyylin löytäminen ja elämän tietynlainen tasoittuminen pikkulapsivuosien jälkeen vaikuttanee myös.

N42