Miksi brittiläinen huumori on niin paljon parempaa kuin amerikkalainen?

Brittihuumori tulee kristittyjen kynästä ja amerikkalainen juutalaisten. Jos brittiläinen tuntuu paremmalta, niin olet antisemitisti ja mahdollisesti homoseksuaali.

Vierailija kirjoitti:

Brittihuumori tulee kristittyjen kynästä ja amerikkalainen juutalaisten. Jos brittiläinen tuntuu paremmalta, niin olet antisemitisti ja mahdollisesti homoseksuaali.

Luuletko tosiaan että brittiläisillä olisi joku eri isäntä? :D

Vierailija kirjoitti:

Hyvän esimerkin eri maiden huumorista löytää vanhoista piilokamerajutuista.

Amerikkalaisen jutun ideana on ilkeys, eli houkutellaan joku ihminen esim. uuteen työpaikkaan, pelotellaan hänen puolikuoliaaksi ja nauretaan kaikki yhdessä kun ihminen on lähellä sydänkohtausta.

Britit ja Ranskalaiset tekevät homman toisella tavalla, eivät nöyryytä pilan kohdetta, tekevät jonkun jäynän jossa ei pilkata kohdetta ja usein lopuksi tekijät menevät juttuun mukaan ja nauravat yhdessä pilan kohteen kanssa.

Kaikki piilokamera jutut on epäilyttäviä. Sairasta touhua.

Vierailija kirjoitti:

brittihuumori on parasta , Monty Python tekijän se hotellikomedia , muistaako kukaan , oliko Pitkän Jussin Majatalo voi kiesus kun sai nauraa

Odotinkin, että kuinka kauan menee kuin Pitkän Jussin Majatalon mainitaan tai ylipäänsä Monty Python.

Olen kummankin fani, muttei ne nyt niin ylivertaisia ole. Pitkän Jussin Majatalo perustuu pitkälti koheltamiselle ja sen espanjalaisen työntekijän kiusaamiselle. En mä enää tässä ajassa jaksa sitä sarjaa katsoa. Silloin se oli hyvä ilmestyessään. esim Chaplinin nerokkuutta en ole koskaan tajunnut. Jätkä hoipertelee ja koheltaa. Ei uponnut lapsena, ei aikuisena. - okei, se hahmo on vinkee knalleineen päivineen... siinä se.

Sitten taas tämän päivän koheltaja Mr. Beans. Sen mimiikassa on selkeä pointtinsa, ei ole vain tarpeetonta kaatuilua ja irvistelyä sinne tänne.

Samoin Monty Pythonin sarjat ovat lähes kukkua. MUTTA sen sijaan Pyyttoneiden leffat toimivat monella tasolla vielä tänäkin päivänä.

Näin vaan muutaman mainitakseni.

Tankki täyteen oli paras.

Amerikkalaisen "huumorin" täytyy olla melko suoraviivaista, yksinkertaista ja valmiiksi naurettua, että he tietäisivät missä kohtaa pilkan kohdetta nöyryytettäessä pitää nauraa.

Yksinkertainen kaava on paras ja sen vuoksi myös suomalainen huumori alkaa laskeutua samalle tasolle, Putouksineen ym.

Laitetaan hassu hattu päähän, puhutaan oudosti ja nauretaan yhdessä huumorille joka toimi ehkä alakoululaisten illanvietossa, mutta jota ei voisi koskaan näyttää esim. brittikatsojille.

Meitä yhdistää onneksi Keski-Eurooppaan saksalainen pieruhuumori.

Ei brittihuumori ole paljon parempaa kuin amerikkalainen. Kyllä kummastakin löytyy puolensa.

Jos vertaamaan lähtee, niin pitää sitten verrata samantyyppistä huumoria ja samaa aikaa kuvaavia.

Vierailija kirjoitti:

Koska Bouquet.

Hauskuus perustui muiden mollaamiseen ja kiusaamiseen. Ajatelkaa Elisabetin kauhua.

Toisaalta parodia, mutta mahtoiko kiusaajat sittenkään tajuta kuinka huonoja ovat.

Tällaisella juuri pyritään normalisoimaan ilkeys.

Hyvä huumori vaatii aina kulttuurista ja historiallista vastinpintaa ja sitähän briteillä on. kuninkaalliset, selkeä luokkayhteiskunta paljon sodittuja sotia siirtomaaherruus yms. Noista jutuista on hyvä vääntää huumoria

Huumori on yksilöllistä. Olen suomalainen enkä tykkää tv:ssä esitetyistä suomihuumorista.

Enkä naura naapurinkaan vitseille.

Huumori katsoo henkilökohtaista näkemystä.

Death at a Funeral elokuva on hyvä vertailukohde, kun siitä on britti ja amerikkalainen versio. Se britti elokuva on reilusti parempi versio. Mustakomediaa.

Briteillä on tilannehuumoria, jenkeillä käsikirjoitettua.