Ranskan, Saksan ja Venäjän kielten opiskelu romahtanut
Ei enää valita koulussa valinnaiseksi ja jopa yliopistoissakin hakijoiden määrä pudonnut kolmannekseen kymmenessä vuodessa.
Kommentit (47)
Vierailija kirjoitti:
Kieliin tosiaan kannattaa suhtautua sivistyksenä eikä hyötyajattelulla.
Pidemmän päälle avoimuus uusia asioita kohtaan hyödyttää myös käytännössä. Etukäteen ei voi laskeskella, mistä myöhemmin hyötyy.
Luin viisi vuotta aikoinaan saksaa koulussa ja kirjoitin ylppäreissä jopa L:n. En ole tarvinnut sitä sen jälkeen ja olen unohtanut lähes kaiken. Englanti ja ruotsi sujuvat hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Näköjään suomen kielen taidossakin on puutteita. Tiesithän, että Ranska=maa, ranska=ranskan kieli? Kielet kirjoitetaan siis pienellä alkukirjaimella.
Tiesithän, että yhtäläisyysmerkki vaatii seurakseen välilyönnin tai kaksikin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ns. ylimääräisen kielen opiskelu vaatii hirmusti aikaa ja vaivaa. Englannin taas oppii huomaamatta, kun jo alakoulussa roikutaan online-peleissä ja youtubessa.
Eihän se kaikille sovikaan. Mutta nyt ne motivoituneet ja innostuneet lapsetkaan eivät pääse opiskelemaan kieliä, kun ryhmiä ei synny ja opetusta ei anneta.
Kunnilla on x määrä rahaa ja koulujen budjetit on jo tiukoilla ennästään. Mikä on ratkaisusi? Ehkä pikkupaikkakunnilla etäopetus ja suuremmilla voi joutua siirtymään koululta toiseen.
Vierailija kirjoitti:
Olen enemmän huolestunut suomen kielen osaamisesta kuin vieraitten kielten. Luku- ja kitjoitustaidottomuus kantaväestön nuorten keskuudessa lisääntyy koko ajan ja välinpitämättömyys omasta tulevaisuudesta sitä kautta. Vieraitten kielten osaajia on ja tulee olemaan näin pienessä maassa aivan tarpeeksi. Kyse on aina valikoituneesta joukosta ja heitä onneksi on. En ole nähnyt yhtään luotettavaa työnantajien toimittamaa selvitystä ja toivelistaa, kuinka monta kiina
Olet väärässä. Kielten osaajista on nytkin puutetta Suomessa. Suomalaisten kielitaito on rapistunut.
Vierailija kirjoitti:
Lapseni on englantipainotteisella luokalla ollut koko peruskoulun ja saanut monta vuotta englantilaiselta opettajalta englannin opetusta. Numero englannista oli viimeksi 10. Puhuu englantia myls luokkakavereiden kesken. Osaaminen on näin ollen jo hyvää tasoa, en sanoisi vieläkään välttämättä erinomaista. Opiskelee muitakin vieraita kieliä ruotsin lisäksi. Itselle on kielten oppiminen ollut myös hauskaa ja helppoa mutta todella monelle ei! Ei ole järkevää kuvitella, että mnen vieraan kielen taitoa voisi opettaa koko ikäluokille. Ei siinä ole mitään järkeä.
Ei kukaan ole koko ikäluokalle useiden kielten opiskelua tyrkyttämässä. Nyt tilanne on se, että "kukaan" ei opiskele kolmatta kieltä.
Tuo siis liioitellusti, oikeammin sanottuna aiempaa vähemmän opiskellaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ns. ylimääräisen kielen opiskelu vaatii hirmusti aikaa ja vaivaa. Englannin taas oppii huomaamatta, kun jo alakoulussa roikutaan online-peleissä ja youtubessa.
Ei englannin osaamista ole hakata pelejä ja käyttää muutamia komentoja!
Et ole selvästikään seurannut nykylasten online-pelaamista. Peleissä on ensinnäkin usein pitkiä juonellisia selostuksia, lisäksi pelattaessa on koko ajan chat-keskustelu käynnissä muiden pelaajien kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle selvisi just eilen mistä romahtaminen johtuu. Kun ennen kielten ryhmä syntyi, jos sen valitsi 7 oppilasta, niin nyt kunta vastii, että ryhmän minimikoko on 12 oppilasta!
Eipä ole ihme, ettei ryhmiä enää synny. Säästäminen ja resurssien niukkuushan tähän on syynä. Ja nyt se sitten johtaa siihen, ettei kieltenosaajia tulevaisuudessa ole.
80-luvulla ennen lamaa jopa 4-5 oppilaan ryhmiä perustettiin. Oppiminenkin oli pienryhmässä paljon tehokkaampaa.
Silloin oli muukin yhteiskunta mukaan lukien talous aivan erilainen kuin nykyään! T. Silloin peruskoulunsa käynyt
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kieliin tosiaan kannattaa suhtautua sivistyksenä eikä hyötyajattelulla.
Pidemmän päälle avoimuus uusia asioita kohtaan hyödyttää myös käytännössä. Etukäteen ei voi laskeskella, mistä myöhemmin hyötyy.
Luin viisi vuotta aikoinaan saksaa koulussa ja kirjoitin ylppäreissä jopa L:n. En ole tarvinnut sitä sen jälkeen ja olen unohtanut lähes kaiken. Englanti ja ruotsi sujuvat hyvin.
Niin?
Eivät kaikki potentiaalit kaikkien kohdalla toteudu. Lisäksi unohtamiseen voit vaikuttaa vain sinä itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ns. ylimääräisen kielen opiskelu vaatii hirmusti aikaa ja vaivaa. Englannin taas oppii huomaamatta, kun jo alakoulussa roikutaan online-peleissä ja youtubessa.
Ei englannin osaamista ole hakata pelejä ja käyttää muutamia komentoja!
Minun 17v poika pelaa kaiken vapaa-aikansa. Pelatessa hänen huoneestaan kuuluu tasainen puheen purputus. Alakoululaisesta lähtien tämä puhe koostui suomenkielisestä puheesta suomalaisille ja englanninkielisestä puheesta ulkomaalaisille pelikumppaneille. Välillä tulkkasi kavereiden puhetta Suomesta englanniksi ja englannista suomeksi. Sujuvasti ja vaivattomasti. Lukiossa enkun kurssien keskiarvo kakkosella on 10. Monesti pelaajia syytetään kapeasta sanavarastosta ja köyhästä kielen vivahteuden tuntemisesta. Lapsi ei harjoittele englantia yhtään, mutta en piruvie ole yrityksestä huolimatta saanut kiinni osaamattomuudesta esim. Synonyymien tai antonyymien tietämisessä tai eri idiomien tietämisessä. Itsellä akateeminen tutkinto ja työkieli pitkälti englanti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kieliin tosiaan kannattaa suhtautua sivistyksenä eikä hyötyajattelulla.
Pidemmän päälle avoimuus uusia asioita kohtaan hyödyttää myös käytännössä. Etukäteen ei voi laskeskella, mistä myöhemmin hyötyy.
Luin viisi vuotta aikoinaan saksaa koulussa ja kirjoitin ylppäreissä jopa L:n. En ole tarvinnut sitä sen jälkeen ja olen unohtanut lähes kaiken. Englanti ja ruotsi sujuvat hyvin.
Kyllä se kieli kannattaa valita niin, että kyseisen maan kulttuuri ja kirjallisuus kiinnostaa näin muutenkin. On selvää, että kieli ei ole hyödyksi, jos maassa ei ikinä käy eikä halua myöskään lukea maan kirjallisuutta. Aika harva suomalainen työpaikka itsessään vaatii saksankielen taitoa, se on totta.
Saksan kielen taitoisia kuulemma palkataan. Osaan saksaa ja silti työtön. Osaan myös ruotsia. Kielten osaaminen ainakin avartaa maailmankuvaa. Voi lukea uutisia (esim.mä luen Tanskan, Norjankin). Ei ole niin pimennossa kuin vain enkun taitajana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ns. ylimääräisen kielen opiskelu vaatii hirmusti aikaa ja vaivaa. Englannin taas oppii huomaamatta, kun jo alakoulussa roikutaan online-peleissä ja youtubessa.
Ei englannin osaamista ole hakata pelejä ja käyttää muutamia komentoja!
Minun 17v poika pelaa kaiken vapaa-aikansa. Pelatessa hänen huoneestaan kuuluu tasainen puheen purputus. Alakoululaisesta lähtien tämä puhe koostui suomenkielisestä puheesta suomalaisille ja englanninkielisestä puheesta ulkomaalaisille pelikumppaneille. Välillä tulkkasi kavereiden puhetta Suomesta englanniksi ja englannista suomeksi. Sujuvasti ja vaivattomasti. Lukiossa enkun kurssien keskiarvo kakkosella on 10. Monesti pelaajia syytetään kapeasta sanavarastosta ja köyhästä kielen vivahteuden tuntemisesta. Lapsi ei harjoittele englantia yhtään, mutta en piruvie ole yrityksestä huolimatta saanut kiinni osaamattomuudesta esim. Synonyymien tai antonyymien tietämisessä tai eri idiomien tietämisessä. Itsellä akateeminen tutkinto ja työkieli pitkälti englanti.
Poikasi taitaa menestyä koulussa muutenkin ja erinomaista, jos näin on. En silti yleistäisi jonkun 15-vuotiaan perusjonnen kielitaitoa poikasi pohjalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ns. ylimääräisen kielen opiskelu vaatii hirmusti aikaa ja vaivaa. Englannin taas oppii huomaamatta, kun jo alakoulussa roikutaan online-peleissä ja youtubessa.
Eihän se kaikille sovikaan. Mutta nyt ne motivoituneet ja innostuneet lapsetkaan eivät pääse opiskelemaan kieliä, kun ryhmiä ei synny ja opetusta ei anneta.
Kunnilla on x määrä rahaa ja koulujen budjetit on jo tiukoilla ennästään. Mikä on ratkaisusi? Ehkä pikkupaikkakunnilla etäopetus ja suuremmilla voi joutua siirtymään koululta toiseen.
Kouluilla ei kyllä rahaa tuhlailla mihinkään, hyvä pointti sinulla. Lapsiin ja lapsiperheisiin pitäisi panostaa ennen kouluikää enemmän, jotta kaikki tarvittavat lapset pääsisivät jonottamatta tutkimuksiin ja terapioihin. Kun lapset olisivat kouluun tullessa paremmassa kuosissa, niin kouluissa pärjättäisi pienemmällä avustaja- ja erityisopetusresurssilla.
Suurempi rahallinen ratkaisu tulisi siitä, kun kunnat ottaisivat vähemmän riskejä kehityshankkeissaan ja hoitaisivat ne paremmalla ammattitaidolla. Rahaa tuhlaantuisi vähemmän hukkahankkeisiin ja niin lapsiin olisi varaa panostaa enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ns. ylimääräisen kielen opiskelu vaatii hirmusti aikaa ja vaivaa. Englannin taas oppii huomaamatta, kun jo alakoulussa roikutaan online-peleissä ja youtubessa.
Ei englannin osaamista ole hakata pelejä ja käyttää muutamia komentoja!
Minun 17v poika pelaa kaiken vapaa-aikansa. Pelatessa hänen huoneestaan kuuluu tasainen puheen purputus. Alakoululaisesta lähtien tämä puhe koostui suomenkielisestä puheesta suomalaisille ja englanninkielisestä puheesta ulkomaalaisille pelikumppaneille. Välillä tulkkasi kavereiden puhetta Suomesta englanniksi ja englannista suomeksi. Sujuvasti ja vaivattomasti. Lukiossa enkun kurssien keskiarvo kakkosella on 10. Monesti pelaajia syytetään kapeasta sanavarastosta ja köyhästä kielen vivahteuden tuntemisesta. Lapsi ei harjoittele englantia yhtään, mutta en piruvie ole yrityksestä huolimatta saanut kiinni osaamattomuudesta esim. Synonyymien tai antonyymien tietämisessä tai eri idiomien tietämisessä. Itsellä akateeminen tutkinto ja työkieli pitkälti englanti.
Jep. Mun 13-vuotias tytär jutteli eilenkin 3 tuntia brittikaverinsa kanssa pelin lomassa. Englanti on 10, ruotsi 8. Ääntääkin englantia jo paremmin kuin minä.
Minulla on yliopistotutkinto saksasta ja venäjästä. Venäjä auttoi työllistymään 15 vuotta sitten, mutta oli pakko opiskella lisää toiselta alalta yliopistossa, että pystyin pitämään työni ja ylenemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseni on englantipainotteisella luokalla ollut koko peruskoulun ja saanut monta vuotta englantilaiselta opettajalta englannin opetusta. Numero englannista oli viimeksi 10. Puhuu englantia myls luokkakavereiden kesken. Osaaminen on näin ollen jo hyvää tasoa, en sanoisi vieläkään välttämättä erinomaista. Opiskelee muitakin vieraita kieliä ruotsin lisäksi. Itselle on kielten oppiminen ollut myös hauskaa ja helppoa mutta todella monelle ei! Ei ole järkevää kuvitella, että mnen vieraan kielen taitoa voisi opettaa koko ikäluokille. Ei siinä ole mitään järkeä.
Ei kukaan ole koko ikäluokalle useiden kielten opiskelua tyrkyttämässä. Nyt tilanne on se, että "kukaan" ei opiskele kolmatta kieltä.
Tuo siis liioitellusti, oikeammin sanottuna aiempaa vähemmän opiskellaan.
Kyse on nyt lukion ongelmasta. Lukiossa ei esim.pitkän espanjan lukija voi jatkaa omalla tasollaan espanjan opiskelua, koska kurssia ei ole tai se on aivan alkeiskurssi. Lukion sotki edellinen hallitus tehokkaasti ja ylopistojen valintajärjestelmän.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ovat laiskistuneet ja tyhmentyneet.
Ennen maailma oli seikkailu ja sen myötä vieraat kielet. Nykyään käytetään globaalia englantia eikä ylikansallinen kulttuuri houkuta näkemään vaivaa perehtyä syvemmin (vieraiden kielten kautta) yksittäisiin maihin.
Olen kyllä eri mieltä. Tuntuu, että jokainen alle 30-vuotias haluaa lähteä reppureissaamaan Aasiaan tutustumaan sikäläiseen elämänmenoon. Samoin moni nuori on kiinnostunut japanilaisesta tai korealaisesta kulttuurista ja he kuuntelevat sen maan musiikkia, katsovat sarjoja ja lukevat sarjakuvia. Erilaisia Näin elät kuin ranskalainen/ruotsalainen -kirjoja julkaistaan harva se päivä. Mun mies on kiinnostunut Italiasta ja on opetellut puhumaan hyvää italiaa ihan keskenään.
Teinien kohdalla kielten opiskelussa on menty ehkä enemmän itsenäiseen suuntaan. Kielten opiskeluun käytetään YouTubea, seurataan kiinnostavia tyyppejä instassa ja opiskellaan kieltä jonkun kännykkäappsin avulla.
Tosin mä saatan elää jossain kielikuplassa, koska olen itse tosi kiinnostunut kielten opiskelusta ja seurailen muita ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneet samasta asiasta.
Onhan se totta, että kaikki resurssit menevät pakkoruotsiin. Yliopistoistakin on lakkautettu monia eri kielten kursseja, koska kaikki resurssit menevät erilaisiin pakkoruotsin tukikursseihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ns. ylimääräisen kielen opiskelu vaatii hirmusti aikaa ja vaivaa. Englannin taas oppii huomaamatta, kun jo alakoulussa roikutaan online-peleissä ja youtubessa.
Ei englannin osaamista ole hakata pelejä ja käyttää muutamia komentoja!
Minun 17v poika pelaa kaiken vapaa-aikansa. Pelatessa hänen huoneestaan kuuluu tasainen puheen purputus. Alakoululaisesta lähtien tämä puhe koostui suomenkielisestä puheesta suomalaisille ja englanninkielisestä puheesta ulkomaalaisille pelikumppaneille. Välillä tulkkasi kavereiden puhetta Suomesta englanniksi ja englannista suomeksi. Sujuvasti ja vaivattomasti. Lukiossa enkun kurssien keskiarvo kakkosella on 10. Monesti pelaajia syytetään kapeasta sanavarastosta ja köyhästä kielen vivahteuden tuntemisesta. Lapsi ei harjoittele englantia yhtään, mutta en piruvie ole yrityksestä huolimatta saanut kiinni osaamattomuudesta esim. Synonyymien tai antonyymien tietämisessä tai eri idiomien tietämisessä. Itsellä akateeminen tutkinto ja työkieli pitkälti englanti.
Jep. Mun 13-vuotias tytär jutteli eilenkin 3 tuntia brittikaverinsa kanssa pelin lomassa. Englanti on 10, ruotsi 8. Ääntääkin englantia jo paremmin kuin minä.
Niin, entä sitten? On hienoa, että tyttäresi menestyy mutta menestyisi kielissä todennäköisesti ilman pelaamistasi. Minä luin aikoinaan kieliä ja sain hyviä numeroita eikä ollut internetiä keksittykään :) .
Eihän se kaikille sovikaan. Mutta nyt ne motivoituneet ja innostuneet lapsetkaan eivät pääse opiskelemaan kieliä, kun ryhmiä ei synny ja opetusta ei anneta.