Se fiilis kun kaupan kassalla on sun edessä unelmiesi mies :,(
Kävin äsken kaupassa. Ennen minua oli jonossa mies joka oli sellainen josta olen aina haaveillut. Mä jäädyin täysin! Menin ihan sekasin siitä.
Olin lenkiltä tullut ihan punasena ja hikisenä,en uskaltanut katsekontaktia ottaa.
Sinne meni... bussissa aloin itkee. Just täytin 30, enkä ole koskaan ikinä edes saanut nauttia tai tavata miehen josta tykkäisin. Aina vaa ohimennen jossain kassalla tai kadulla.
Mulla käy aina näin. Mä en jaksa enää tää elämä. Olen siis koko elämäni haaveillut tästä.
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tunteen! Viime keväänä meinasin kirjaimellisesti törmätä kaupassa aivan täydelliseen mieheen. Todella harvoin pelkästään jonkun ulkonäkö sillä tavalla sykähdyttää ja jää mieleen. Meinasin silloin ladata Tinderin ihan vaan jotta voisin katsoa, onko se komistus siellä, mutta tiesin katsomattakin ettei olisi ollut.
Miksi nykyään ihmiset ei uskalla tehdä mitään kasvokkain vaan kaikki piiloutuu nettideittisovelluksien taakse? Olisitko edes siellä pyytänyt miestä suoraan ulos vai sanonut vain "moi" ja odottanut että mies tekee sen jälkeen kaiken?
Olen itse joutunut kokemaan niin paljon epätoivottuja lähestymisiä että tiedän millaista se on, en halua aiheuttaa samaa kokemusta toiselle. Sovelluksen kautta saa äkkiä selville onko se ihminen haku päällä vai ei, ja jos on, hän saa itse päättää haluaako keskustella kanssani. Kaikki sinkuthan ovat nykyään tinderissä (paitsi minä, heh).
Olen kyllä ollut Tinderissä aiemmin ja aloittanut keskusteluja, kysellyt ja jopa ehdottanut tapaamistakin (hui kauhistus!).
Niin, mutta sinähän olet nainen. Mistä vetoa, niin se mies ei ole ikinä kokenut minkäänlaista lähestymistä naisen osalta- varsinkaan, jos on niin täydellinen kuin kerroit.
Ihmettelen todella suuresti jos ei ole kokenut. Oli kuitenkin sen tarkemmin kuvailematta sellainen, joka aivan varmasti kääntää monien muidenkin naisten päät.
Joka tapauksessa se tilanne oli ja meni ja pidän erittäin epätodennäköisenä, että enää koskaan sitä ihmistä tulen näkemään. Ei sattunut olemaan omilla kotikulmillani.
Jos se oli oikeasti upea, niin ei naiset uskalla lähestyä sitä. Kuitenkin se on varatttu tai leuhka pettäjäpanomies tms. Sama juttu oikeasti upeiden naisten kohdalla.
Aina löytyy joku joka uskaltaa.
tämänkin miehen olisi pitänyt tietenkin tehdä aloite ja tarjota vielä illallinenkin aloittajalle?
ainakin av-mammojen mukaan.
miksi te naiset ette ota mitään vastuuta edes omasta elämästänne?
Vielä kamalampaa on olla se kassa, ja asiakkaina käy toinen toistaan komeampia miehiä.
t. mieskassa
Tiiätkö milloin pääsee töistä? Sanot, että et tiedä missä lähin huoltoasema on ja pyydä kyytiä, koska sun autosta on bensa loppu.
Kiitä kyydistä ja "unohda vahingossa" pieni lappu penkille, jossa on sun puhelinnumero ja nimi.
Kato soittaako mielenkiinnon takia, ja sillee...
Kaikki olisi latistunut jos mies olisi laittanut Saludopaketin kassahihnalle.
Ostokset oli iso nivea, pornolehti ja rotanloukku
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tunteen! Viime keväänä meinasin kirjaimellisesti törmätä kaupassa aivan täydelliseen mieheen. Todella harvoin pelkästään jonkun ulkonäkö sillä tavalla sykähdyttää ja jää mieleen. Meinasin silloin ladata Tinderin ihan vaan jotta voisin katsoa, onko se komistus siellä, mutta tiesin katsomattakin ettei olisi ollut.
Miksi nykyään ihmiset ei uskalla tehdä mitään kasvokkain vaan kaikki piiloutuu nettideittisovelluksien taakse? Olisitko edes siellä pyytänyt miestä suoraan ulos vai sanonut vain "moi" ja odottanut että mies tekee sen jälkeen kaiken?
Olen itse joutunut kokemaan niin paljon epätoivottuja lähestymisiä että tiedän millaista se on, en halua aiheuttaa samaa kokemusta toiselle. Sovelluksen kautta saa äkkiä selville onko se ihminen haku päällä vai ei, ja jos on, hän saa itse päättää haluaako keskustella kanssani. Kaikki sinkuthan ovat nykyään tinderissä (paitsi minä, heh).
Olen kyllä ollut Tinderissä aiemmin ja aloittanut keskusteluja, kysellyt ja jopa ehdottanut tapaamistakin (hui kauhistus!).
Kaikki sinkut eivät ole nykyään tinderissä. Esim. minä. En koe itselleni sopivaksi tavaksi etsiä kumppania. En kyllä tapaa oikeassa elämässäkään ketään kun on niin suppeat sosiaaliset piirit. Kunpa joku kiva lähestyisi siellä kaupassa. ☺ (Ei toivoa tällä ulkonäöllä.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
no millainen se oli? mikä siinä oli niin ihanaa? kerro! :) (nää on niin ihania juttuja)
tavallaan ymmärrän sua, mulla on mielessä yksi mies, pitäs vaan saada kontakti siihen jotenkin....
Ap tässä. Tiedän että minua tullaan nyt kiusaa, haukkuu ja nauraa pihalle. Olen aika hyvä ihmistuntija. En innostu näistä normi verkkari/urheilumiehistä.
Tämä kyseinen mies oli selkeästi sellainen joka kuuntelee 70-80 luvun musiikki. Oli upea mokka takki, bootsit, jotain lyhyttä karvaa naamassa.Todella komea, pitkä, tyylikäs ja huoliteltu. Kiltti ja rento katse, osti vielä hienoa kahvia.
Juu minullekin aina nauretaan, vaikken innostu näistä perus tunika/herkuttelijanaisista.
Kassatyttö oli vähän fitness-henkinen, mallimaiset kasvot, täydelliset hiukset, pitkät sääret, trimmattu takamus ja ikää n. 20v. Just sen oloinen että tykkää varmasti lenkkeilystä kuten minäkin.
Mä näin kerran baarissa unelmieni miehen. Silmäpeliä pidettiin koko ilta ja lähdin miehen mukaan jatkoille. Paljastui aivan kammottavaksi itsehyväiseksi kusipääksi. :D Sen jälkeen olen heti kättelyssä halunnut tietää komeasta miehestä jotain muutakin ulkonäön lisäksi, ennen kuin voin kiinnostua.
Mikä on kun nykyään ihmisten mielessä on vain lenkkeilyä. Eikö elämään mitään muuta enää mahdu?!
Musiikkia, tunnelmaa?
En olisi itse mennyt hikisenä iskee kun yks seisoo vaa siinä komeana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tunteen! Viime keväänä meinasin kirjaimellisesti törmätä kaupassa aivan täydelliseen mieheen. Todella harvoin pelkästään jonkun ulkonäkö sillä tavalla sykähdyttää ja jää mieleen. Meinasin silloin ladata Tinderin ihan vaan jotta voisin katsoa, onko se komistus siellä, mutta tiesin katsomattakin ettei olisi ollut.
Miksi nykyään ihmiset ei uskalla tehdä mitään kasvokkain vaan kaikki piiloutuu nettideittisovelluksien taakse? Olisitko edes siellä pyytänyt miestä suoraan ulos vai sanonut vain "moi" ja odottanut että mies tekee sen jälkeen kaiken?
Olen itse joutunut kokemaan niin paljon epätoivottuja lähestymisiä että tiedän millaista se on, en halua aiheuttaa samaa kokemusta toiselle. Sovelluksen kautta saa äkkiä selville onko se ihminen haku päällä vai ei, ja jos on, hän saa itse päättää haluaako keskustella kanssani. Kaikki sinkuthan ovat nykyään tinderissä (paitsi minä, heh).
Olen kyllä ollut Tinderissä aiemmin ja aloittanut keskusteluja, kysellyt ja jopa ehdottanut tapaamistakin (hui kauhistus!).
Kaikki sinkut eivät ole nykyään tinderissä. Esim. minä. En koe itselleni sopivaksi tavaksi etsiä kumppania. En kyllä tapaa oikeassa elämässäkään ketään kun on niin suppeat sosiaaliset piirit. Kunpa joku kiva lähestyisi siellä kaupassa. ☺ (Ei toivoa tällä ulkonäöllä.)
Joo, kaikki eivät ole, mutta iso osa joka tapauksessa. Mulla on vähän sama että kohtaan lähinnä vain satunnaisia ihmisiä arjessa, joten oikeastaan ainut tapa hakea kumppania on Tinder. Ehkä menenkin sinne takaisin tässä jossain kohtaa. Jos arjessa joku kiinnostava jonkun harvan kerran vastaan tulisikin, en kehtaisi ikipäivänä mennä juttelemaan. Tinderissä on paljon matalampi kynnys, kun tietää että aloite on tervetullut. Puolensa siinäkin.
Vierailija kirjoitti:
Mikä on kun nykyään ihmisten mielessä on vain lenkkeilyä. Eikö elämään mitään muuta enää mahdu?!
Musiikkia, tunnelmaa?
En olisi itse mennyt hikisenä iskee kun yks seisoo vaa siinä komeana.
TÄMÄ!! itse svaippaan pois kaikki miehet jotka kertovat että urheilevat. Yöök!
Moni kakku päältä kaunis. Jos ulkoisesti upea mies sattuu olemaan sinkku, niin jotain on pahasti vialla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tunteen! Viime keväänä meinasin kirjaimellisesti törmätä kaupassa aivan täydelliseen mieheen. Todella harvoin pelkästään jonkun ulkonäkö sillä tavalla sykähdyttää ja jää mieleen. Meinasin silloin ladata Tinderin ihan vaan jotta voisin katsoa, onko se komistus siellä, mutta tiesin katsomattakin ettei olisi ollut.
Miksi nykyään ihmiset ei uskalla tehdä mitään kasvokkain vaan kaikki piiloutuu nettideittisovelluksien taakse? Olisitko edes siellä pyytänyt miestä suoraan ulos vai sanonut vain "moi" ja odottanut että mies tekee sen jälkeen kaiken?
MATUSAATIOLLE TÄYTYY TEHDÄ HETI JOTAIN!!!
Olen itse joutunut kokemaan niin paljon epätoivottuja lähestymisiä että tiedän millaista se on, en halua aiheuttaa samaa kokemusta toiselle. Sovelluksen kautta saa äkkiä selville onko se ihminen haku päällä vai ei, ja jos on, hän saa itse päättää haluaako keskustella kanssani. Kaikki sinkuthan ovat nykyään tinderissä (paitsi minä, heh).
Olen kyllä ollut Tinderissä aiemmin ja aloittanut keskusteluja, kysellyt ja jopa ehdottanut tapaamistakin (hui kauhistus!).
Kaikki sinkut eivät ole nykyään tinderissä. Esim. minä. En koe itselleni sopivaksi tavaksi etsiä kumppania. En kyllä tapaa oikeassa elämässäkään ketään kun on niin suppeat sosiaaliset piirit. Kunpa joku kiva lähestyisi siellä kaupassa. ☺ (Ei toivoa tällä ulkonäöllä.)
Joo, kaikki eivät ole, mutta iso osa joka tapauksessa. Mulla on vähän sama että kohtaan lähinnä vain satunnaisia ihmisiä arjessa, joten oikeastaan ainut tapa hakea kumppania on Tinder. Ehkä menenkin sinne takaisin tässä jossain kohtaa. Jos arjessa joku kiinnostava jonkun harvan kerran vastaan tulisikin, en kehtaisi ikipäivänä mennä juttelemaan. Tinderissä on paljon matalampi kynnys, kun tietää että aloite on tervetullut. Puolensa siinäkin.
Ongelma vain on siinä että ihmisten paras aines ei tinderöi. Toisaalta sen vuoksi ettei ole edes niin tarvetta, kun ulkonäköä ja sosiaalista ytyä löytyy sutinaan ilman tinderiäkin. Mutta myös itse typerän tinderin vuoksi. Ja jos sitä nyt heikolla hetkellä erehtyykin kokeilemaan, niin kokeilu on hyvin lyhytaikainen, kun huomaa mitä jengiä siellä pyörii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tunteen! Viime keväänä meinasin kirjaimellisesti törmätä kaupassa aivan täydelliseen mieheen. Todella harvoin pelkästään jonkun ulkonäkö sillä tavalla sykähdyttää ja jää mieleen. Meinasin silloin ladata Tinderin ihan vaan jotta voisin katsoa, onko se komistus siellä, mutta tiesin katsomattakin ettei olisi ollut.
Miksi nykyään ihmiset ei uskalla tehdä mitään kasvokkain vaan kaikki piiloutuu nettideittisovelluksien taakse? Olisitko edes siellä pyytänyt miestä suoraan ulos vai sanonut vain "moi" ja odottanut että mies tekee sen jälkeen kaiken?
MATUSAATIOLLE TÄYTYY TEHDÄ HETI JOTAIN!!!
Olen itse joutunut kokemaan niin paljon epätoivottuja lähestymisiä että tiedän millaista se on, en halua aiheuttaa samaa kokemusta toiselle. Sovelluksen kautta saa äkkiä selville onko se ihminen haku päällä vai ei, ja jos on, hän saa itse päättää haluaako keskustella kanssani. Kaikki sinkuthan ovat nykyään tinderissä (paitsi minä, heh).
Olen kyllä ollut Tinderissä aiemmin ja aloittanut keskusteluja, kysellyt ja jopa ehdottanut tapaamistakin (hui kauhistus!).
Kaikki sinkut eivät ole nykyään tinderissä. Esim. minä. En koe itselleni sopivaksi tavaksi etsiä kumppania. En kyllä tapaa oikeassa elämässäkään ketään kun on niin suppeat sosiaaliset piirit. Kunpa joku kiva lähestyisi siellä kaupassa. ☺ (Ei toivoa tällä ulkonäöllä.)
Joo, kaikki eivät ole, mutta iso osa joka tapauksessa. Mulla on vähän sama että kohtaan lähinnä vain satunnaisia ihmisiä arjessa, joten oikeastaan ainut tapa hakea kumppania on Tinder. Ehkä menenkin sinne takaisin tässä jossain kohtaa. Jos arjessa joku kiinnostava jonkun harvan kerran vastaan tulisikin, en kehtaisi ikipäivänä mennä juttelemaan. Tinderissä on paljon matalampi kynnys, kun tietää että aloite on tervetullut. Puolensa siinäkin.
Ongelma vain on siinä että ihmisten paras aines ei tinderöi. Toisaalta sen vuoksi ettei ole edes niin tarvetta, kun ulkonäköä ja sosiaalista ytyä löytyy sutinaan ilman tinderiäkin. Mutta myös itse typerän tinderin vuoksi. Ja jos sitä nyt heikolla hetkellä erehtyykin kokeilemaan, niin kokeilu on hyvin lyhytaikainen, kun huomaa mitä jengiä siellä pyörii.
No minä en kuvittele kuuluvani mihinkään "parhaaseen ainekseen" joten samapa se. Ihan samoja ihmisiä on siellä Tinderissä kuin tosielämässäkin, myös Tinderin ulkopuolella on sitä epämääräistä jengiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tunteen! Viime keväänä meinasin kirjaimellisesti törmätä kaupassa aivan täydelliseen mieheen. Todella harvoin pelkästään jonkun ulkonäkö sillä tavalla sykähdyttää ja jää mieleen. Meinasin silloin ladata Tinderin ihan vaan jotta voisin katsoa, onko se komistus siellä, mutta tiesin katsomattakin ettei olisi ollut.
Miksi nykyään ihmiset ei uskalla tehdä mitään kasvokkain vaan kaikki piiloutuu nettideittisovelluksien taakse? Olisitko edes siellä pyytänyt miestä suoraan ulos vai sanonut vain "moi" ja odottanut että mies tekee sen jälkeen kaiken?
MATUSAATIOLLE TÄYTYY TEHDÄ HETI JOTAIN!!!
Olen itse joutunut kokemaan niin paljon epätoivottuja lähestymisiä että tiedän millaista se on, en halua aiheuttaa samaa kokemusta toiselle. Sovelluksen kautta saa äkkiä selville onko se ihminen haku päällä vai ei, ja jos on, hän saa itse päättää haluaako keskustella kanssani. Kaikki sinkuthan ovat nykyään tinderissä (paitsi minä, heh).
Olen kyllä ollut Tinderissä aiemmin ja aloittanut keskusteluja, kysellyt ja jopa ehdottanut tapaamistakin (hui kauhistus!).
Kaikki sinkut eivät ole nykyään tinderissä. Esim. minä. En koe itselleni sopivaksi tavaksi etsiä kumppania. En kyllä tapaa oikeassa elämässäkään ketään kun on niin suppeat sosiaaliset piirit. Kunpa joku kiva lähestyisi siellä kaupassa. ☺ (Ei toivoa tällä ulkonäöllä.)
Joo, kaikki eivät ole, mutta iso osa joka tapauksessa. Mulla on vähän sama että kohtaan lähinnä vain satunnaisia ihmisiä arjessa, joten oikeastaan ainut tapa hakea kumppania on Tinder. Ehkä menenkin sinne takaisin tässä jossain kohtaa. Jos arjessa joku kiinnostava jonkun harvan kerran vastaan tulisikin, en kehtaisi ikipäivänä mennä juttelemaan. Tinderissä on paljon matalampi kynnys, kun tietää että aloite on tervetullut. Puolensa siinäkin.
Ongelma vain on siinä että ihmisten paras aines ei tinderöi. Toisaalta sen vuoksi ettei ole edes niin tarvetta, kun ulkonäköä ja sosiaalista ytyä löytyy sutinaan ilman tinderiäkin. Mutta myös itse typerän tinderin vuoksi. Ja jos sitä nyt heikolla hetkellä erehtyykin kokeilemaan, niin kokeilu on hyvin lyhytaikainen, kun huomaa mitä jengiä siellä pyörii.
No minä en kuvittele kuuluvani mihinkään "parhaaseen ainekseen" joten samapa se. Ihan samoja ihmisiä on siellä Tinderissä kuin tosielämässäkin, myös Tinderin ulkopuolella on sitä epämääräistä jengiä.
On kahdenlaisia ihmisiä: niitä, jotka ovat Tinderissä ja niitä, jotka eivät. Samanlaisia he eivät ole.
Minäkin eilen tämän keskustelun innoittamana laitin Tinderin näkvyille ja voi luoja mitä kuraa siellä tarjolla.Muistaa taas miksi Tinderi on syystä piilotettu ja joku päivä taas poistan koko leikin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tunteen! Viime keväänä meinasin kirjaimellisesti törmätä kaupassa aivan täydelliseen mieheen. Todella harvoin pelkästään jonkun ulkonäkö sillä tavalla sykähdyttää ja jää mieleen. Meinasin silloin ladata Tinderin ihan vaan jotta voisin katsoa, onko se komistus siellä, mutta tiesin katsomattakin ettei olisi ollut.
Miksi nykyään ihmiset ei uskalla tehdä mitään kasvokkain vaan kaikki piiloutuu nettideittisovelluksien taakse? Olisitko edes siellä pyytänyt miestä suoraan ulos vai sanonut vain "moi" ja odottanut että mies tekee sen jälkeen kaiken?
MATUSAATIOLLE TÄYTYY TEHDÄ HETI JOTAIN!!!
Olen itse joutunut kokemaan niin paljon epätoivottuja lähestymisiä että tiedän millaista se on, en halua aiheuttaa samaa kokemusta toiselle. Sovelluksen kautta saa äkkiä selville onko se ihminen haku päällä vai ei, ja jos on, hän saa itse päättää haluaako keskustella kanssani. Kaikki sinkuthan ovat nykyään tinderissä (paitsi minä, heh).
Olen kyllä ollut Tinderissä aiemmin ja aloittanut keskusteluja, kysellyt ja jopa ehdottanut tapaamistakin (hui kauhistus!).
Kaikki sinkut eivät ole nykyään tinderissä. Esim. minä. En koe itselleni sopivaksi tavaksi etsiä kumppania. En kyllä tapaa oikeassa elämässäkään ketään kun on niin suppeat sosiaaliset piirit. Kunpa joku kiva lähestyisi siellä kaupassa. ☺ (Ei toivoa tällä ulkonäöllä.)
Joo, kaikki eivät ole, mutta iso osa joka tapauksessa. Mulla on vähän sama että kohtaan lähinnä vain satunnaisia ihmisiä arjessa, joten oikeastaan ainut tapa hakea kumppania on Tinder. Ehkä menenkin sinne takaisin tässä jossain kohtaa. Jos arjessa joku kiinnostava jonkun harvan kerran vastaan tulisikin, en kehtaisi ikipäivänä mennä juttelemaan. Tinderissä on paljon matalampi kynnys, kun tietää että aloite on tervetullut. Puolensa siinäkin.
Ongelma vain on siinä että ihmisten paras aines ei tinderöi. Toisaalta sen vuoksi ettei ole edes niin tarvetta, kun ulkonäköä ja sosiaalista ytyä löytyy sutinaan ilman tinderiäkin. Mutta myös itse typerän tinderin vuoksi. Ja jos sitä nyt heikolla hetkellä erehtyykin kokeilemaan, niin kokeilu on hyvin lyhytaikainen, kun huomaa mitä jengiä siellä pyörii.
No minä en kuvittele kuuluvani mihinkään "parhaaseen ainekseen" joten samapa se. Ihan samoja ihmisiä on siellä Tinderissä kuin tosielämässäkin, myös Tinderin ulkopuolella on sitä epämääräistä jengiä.
On kahdenlaisia ihmisiä: niitä, jotka ovat Tinderissä ja niitä, jotka eivät. Samanlaisia he eivät ole.
Olethan sinäkin siellä ilmeisesti ollut, joten aivan turhaan nostat itseäsi jalustalle ja kuvittelet olevasi jotenkin parempi ihminen. Sano nyt vielä että tunnistat kadulla kävellessäkin vastaantulijoista päällepäin, kuka on Tinderissä ja kuka ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tunteen! Viime keväänä meinasin kirjaimellisesti törmätä kaupassa aivan täydelliseen mieheen. Todella harvoin pelkästään jonkun ulkonäkö sillä tavalla sykähdyttää ja jää mieleen. Meinasin silloin ladata Tinderin ihan vaan jotta voisin katsoa, onko se komistus siellä, mutta tiesin katsomattakin ettei olisi ollut.
Miksi nykyään ihmiset ei uskalla tehdä mitään kasvokkain vaan kaikki piiloutuu nettideittisovelluksien taakse? Olisitko edes siellä pyytänyt miestä suoraan ulos vai sanonut vain "moi" ja odottanut että mies tekee sen jälkeen kaiken?
MATUSAATIOLLE TÄYTYY TEHDÄ HETI JOTAIN!!!
Olen itse joutunut kokemaan niin paljon epätoivottuja lähestymisiä että tiedän millaista se on, en halua aiheuttaa samaa kokemusta toiselle. Sovelluksen kautta saa äkkiä selville onko se ihminen haku päällä vai ei, ja jos on, hän saa itse päättää haluaako keskustella kanssani. Kaikki sinkuthan ovat nykyään tinderissä (paitsi minä, heh).
Olen kyllä ollut Tinderissä aiemmin ja aloittanut keskusteluja, kysellyt ja jopa ehdottanut tapaamistakin (hui kauhistus!).
Kaikki sinkut eivät ole nykyään tinderissä. Esim. minä. En koe itselleni sopivaksi tavaksi etsiä kumppania. En kyllä tapaa oikeassa elämässäkään ketään kun on niin suppeat sosiaaliset piirit. Kunpa joku kiva lähestyisi siellä kaupassa. ☺ (Ei toivoa tällä ulkonäöllä.)
Joo, kaikki eivät ole, mutta iso osa joka tapauksessa. Mulla on vähän sama että kohtaan lähinnä vain satunnaisia ihmisiä arjessa, joten oikeastaan ainut tapa hakea kumppania on Tinder. Ehkä menenkin sinne takaisin tässä jossain kohtaa. Jos arjessa joku kiinnostava jonkun harvan kerran vastaan tulisikin, en kehtaisi ikipäivänä mennä juttelemaan. Tinderissä on paljon matalampi kynnys, kun tietää että aloite on tervetullut. Puolensa siinäkin.
Ongelma vain on siinä että ihmisten paras aines ei tinderöi. Toisaalta sen vuoksi ettei ole edes niin tarvetta, kun ulkonäköä ja sosiaalista ytyä löytyy sutinaan ilman tinderiäkin. Mutta myös itse typerän tinderin vuoksi. Ja jos sitä nyt heikolla hetkellä erehtyykin kokeilemaan, niin kokeilu on hyvin lyhytaikainen, kun huomaa mitä jengiä siellä pyörii.
Monillahan se tinderistä pois jääminen johtuu ihan siitä, kun on todettu ettei oma ulkonäkö riitä sinne eikä tykkäyksiä tule. Sitä voi sitten selitellä itselleen vaikka niin, että täysin surkea mesta ja pelkkää ihmiskunnan pohjasakkaa siellä, eikä kiinnosta olla siellä.
Jos se oli oikeasti upea, niin ei naiset uskalla lähestyä sitä. Kuitenkin se on varatttu tai leuhka pettäjäpanomies tms. Sama juttu oikeasti upeiden naisten kohdalla.