Miksi minusta tuli varattujen miesten salarakas?

Aikoinaan seurustelin erään miehen kanssa vakavasti 5 vuotta ja tällöin olin kaikenlaista pettämistä vastaan, enkä voinut itse edes kuvitella pettäväni häntä. Pettäminen oli minulle silloin ehdoton NO NO. Olin suhteemme aikana kuitenkin ihastunut yhteen työkaveriini ja hänkin oli minuun, mutta koska rakastin silloista poikaystävääni, en missään nimessä tehnyt elettäkään tämän ihastukseni suuntaan, vaan päätin unohtaa hänet, sillä kyllähän se ihastus ohi menee ajan kanssa. Kuitenkin lopulta kävi niin, että mieheni löysi toisen naisen, jota hän ei myöntänyt aluksi ollenkaan. Kuitenkin hän lopulta jätti minut tämän naisen takia, tosin heidän suhteensa ei kauaa kestänyt tämän jälkeen (n. 3-4 viikkoa).
Kaiken tämän jälkeen minusta tuli itsestäni osallinen pettämiseen. Olen siis miehen kanssa, joka ovat varattu. Siis ei mitään yhden illan juttuja, vaan olen salasuhteessa miehen kanssa, siis toinen nainen. Olen muuten todella empaattinen ja kiltti ihminen, enkä koskaan satuttaisi ketään tahallaan. Mutta miksi pystyn olemaan varatun miehen kanssa, tuntematta mitään tunnontuskia. Itsehän tiedän miltä tuntuu kun tulee petetyksi ja miehellä on toinen nainen, mutta silti en yhtään välitä toisten naisten tunteista. Olenko jotenkin katkeroitunut exäni tekosien takia? Minulla on ollut 2 tällaista suhdetta varattuun mieheen. En ymmärrä mikä muu on voinut muuttaa asenteeni pettämistä kohtaan kuin exäni käytös. En nykyään edes ajattele pettämisen olevan niin kamala asia. Mikä minua vaivaa? :(