Kermapeppuiset vanhemmat ätää kärsimässä jos lapsia ei saa iltaisinkin kotoa pois

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun teinit on harrastaneet mm ratsastusta ja K-popia. Ei siellä ole kuulkaa mitänä muita äitejä odottelemassa jossakin sisällä lämpimässä. Autossa värjötellyt sen 1,5 tuntia kun ei kotiinkaan kannata ajaa kun ei ehdi muutenkaan kuin kääntyä.

Voin käsi sydämellä vannoa että näin kotisohvalla takan edessä on huomattavan paljon mukavampaa kuin kylmässä autossa Simonkylässä keskellä pimeyttä. Tai siellä Sipoon takamailla lannan hajussa.

Ei ole käynyt mielessä lähteä esimerkiksi lenkille äänikirjaa kuunnellen? No, jokainen tavallaan. Mutta turha valittaa miten rankkaa on kyyhöttää autossa yksin.

Pilkkopimeässä vieraassa paikassa jossa ei ole edes hiekotusta? Kaiken maailman spurgujen ja kännisten sekaan siellä Simonkylässä? Juu, ei kiitos.

Oletko tullut ajatelleeksi, että se auto, jossa kyyhötät, on myös kulkuväline?

Meillä nuori käy musiikkiopistossa soittotunnilla kuten ennenkin. On käynyt viime syksystä asti. Riippuu kai alueesta, miten sulkuja mihinkin harrastukseen on tehty. Käyttää maskia kuten käyttää yläkoulussaankin. Käsittääkseni kokoontumisrajoitukset ovat olleet aluekohtaisia? Eihän kaikki lapset harrasta liikuntaseurassa, sekin pitää muistaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä tässä on nyt kyse siitä, että eihän tuo korona ole mihinkään katoamassa. Miettikää nyt hyvänen aika. Miten siitä päästäsiin eroon? Ei yhtään mitenkään. Me voidaan olla täällä kusi sukassa koteihin linnoittautuneina, ja ehkä se saadaan Suomessa kuriin. Mutta tarvitaan vain pari lentoa vaikka nyt Skopjesta, niin taas mennään. Virus muuntuu, rokotteen antama suoja on lyhyt ja rokotettukin tartuttaa. MInkäs teet? Tämän kanssa pitää nyt elää. 

Luin Hesarista, että Helsingissä idässä ei enää ole niin paljon tartuntoja kuin ennen. Mahtaisiko se johtua siitä, että siellä alkaa olla jo koronan sairastaneita ja jonkinasteista laumasuojaa? Eli ehkäpä tää tauti pitää vain sairastaa ja hankkia sitä kautta immuniteettia. Osa tulee siihen kuolemaan aivan kuin influenssaan. Rokote ei todennäköisesti tehoa kaikkiin muunnoksiin. Että kiitos vain kiinalaiset taas tästäkin. Toivottavasti muurahaiskäpy maistui hyvältä. Lepakoista puhumattakaan.

Ja tämän seurauksena lapsilta on ihan turha sulkea harratuksia ja kouluja. He maksavat jatkossa nämä kauheat kustannukset, joita nämä sulkutoimet aiheuttavat. Siihen vaaditaan hyvää terveyttä ja koulutusta. Meillä ei nyt ole oikeasti varaa siihen, että nuo tulevaisuuden maksumiehet masentuvat ja syrjäytyvät. 

Eiköhän semmoiset älylaitteeseen addiktoituneet lapset, jotka istuvat zombeina huoneessaan, ole vanhemmille just niitä helpoimpia. Sulla kai sitten semmoinen perhe.

Sinä taas on olet sellainen vaahtosuinen populisti, jonka mielestä kaikki on kiinalaisten tai skopjelaisten vika.

Tosiasiassa suomalaiset itse toivat hiihtolomareissuilta viruksen Suomeen ja tiesivät tasan itse mitä tekivät.

Viime keväänä näin olikin. Ja tauti myös saatiin nopeasti hallintaan, koska se pyöri lainkuuliaisten suomalaisten keskuudessa. Nyt syksyllä se tuotiin tänne nimen omaan itä-euroopasta vierastyöläisten voimalla. Heitä ei säännöt kiinnosta ja homma räjähti käsiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kahden teinin äitinä voin todeta, että minulle itsellenihän tämä että ei ole harrastuskuskauksia on valtavan suuri helpotus. Huomattava kevennys verrattuna normaaliin arkeen. Naurettavaa miten joku voi kuvitella toisin!

Ei kukaan vanhempi laiskuuttaan sitä kuskausrumbaa harrasta. Hassu ajatuskin.

Kyllä se on tasan toisinpäin.

Ja se kuskaushetki on nimenomaan kahdenkeskistä säännöllistä laatuaikaa ja yhteistä aikaa lapsen/nuoren kanssa.

Tämä! Kyllä niitä kermapeppuja on nimen omaan ne, jotka ei ole koskaan jaksaneet lapselleen mitään harrastusta järjestää. Nyt sitten kiillottavat sädekehäänsä kun ”kotona on mukavaa ja voihan sitä harrastaa postimerkkeilyä”.

Todellakin! Lähdemme harrastuksiin oli ilma mikä tahansa. Jakaikki se vapaehtoistyö. Helpompaa olis parkkeerata ruho sohvalle, ottaa sipisipussi käteen ja katsoa ikkunasta, miten kivasti se oma lapsi pyörittää siellä pihalla lumipalloa.

Mua taas aina yhtä paljon ihmetyttävät nämä vanhemmat, joilla vaihtoehdot ovat joko lapsen kuskaaminen harrastuksiin tai sipseillä mässäily sohvalla. Eikö teillä oikeasti ole yhden yhtä omaa mielenkiinnon kohdetta?

Minä keksin tuhat ja yksi asiaa tehtäväksi siinä vaiheessa kun harrastuskuskaukset vähenevät.

Vierailija kirjoitti:

Mun teinit on harrastaneet mm ratsastusta ja K-popia. Ei siellä ole kuulkaa mitänä muita äitejä odottelemassa jossakin sisällä lämpimässä. Autossa värjötellyt sen 1,5 tuntia kun ei kotiinkaan kannata ajaa kun ei ehdi muutenkaan kuin kääntyä.

Voin käsi sydämellä vannoa että näin kotisohvalla takan edessä on huomattavan paljon mukavampaa kuin kylmässä autossa Simonkylässä keskellä pimeyttä. Tai siellä Sipoon takamailla lannan hajussa.

Mua aina säälittää nuo autossa kännykkää tuijottavat vanhemmat. Missaavat täydellisen hetken treenata. Itse vien aina lapsen harrastuksiin juoksukamat päällä ja hyödynnän sen harrastusajan juokusemalla. Sen tähden ei koronakaan pelota. Terveisin hyväkuntoinen ja normaalipainoinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun teinit on harrastaneet mm ratsastusta ja K-popia. Ei siellä ole kuulkaa mitänä muita äitejä odottelemassa jossakin sisällä lämpimässä. Autossa värjötellyt sen 1,5 tuntia kun ei kotiinkaan kannata ajaa kun ei ehdi muutenkaan kuin kääntyä.

Voin käsi sydämellä vannoa että näin kotisohvalla takan edessä on huomattavan paljon mukavampaa kuin kylmässä autossa Simonkylässä keskellä pimeyttä. Tai siellä Sipoon takamailla lannan hajussa.

Ei ole käynyt mielessä lähteä esimerkiksi lenkille äänikirjaa kuunnellen? No, jokainen tavallaan. Mutta turha valittaa miten rankkaa on kyyhöttää autossa yksin.

Pilkkopimeässä vieraassa paikassa jossa ei ole edes hiekotusta? Kaiken maailman spurgujen ja kännisten sekaan siellä Simonkylässä? Juu, ei kiitos.

Oletko tullut ajatelleeksi, että se auto, jossa kyyhötät, on myös kulkuväline?

Ja mihinkä minä sieltä Simonkylästä ajan? Koivukylään pilkkopimeään vieraaseen paikkaan spurgujen sekaan, Korsoon pilkkopimeään vieraaseen paikkaan spurgujen sekaan vaiko Tikkurilaan pilkkopimeään vieraaseen paikkaan spurgujen sekaan?

Ja sen lisäksi että ajelen sinäkin iltana reilut kaksi tuntia, minun olisi järkevintä sitten suhailla ympäriinsä vielä se väliaikakin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä tässä on nyt kyse siitä, että eihän tuo korona ole mihinkään katoamassa. Miettikää nyt hyvänen aika. Miten siitä päästäsiin eroon? Ei yhtään mitenkään. Me voidaan olla täällä kusi sukassa koteihin linnoittautuneina, ja ehkä se saadaan Suomessa kuriin. Mutta tarvitaan vain pari lentoa vaikka nyt Skopjesta, niin taas mennään. Virus muuntuu, rokotteen antama suoja on lyhyt ja rokotettukin tartuttaa. MInkäs teet? Tämän kanssa pitää nyt elää. 

Luin Hesarista, että Helsingissä idässä ei enää ole niin paljon tartuntoja kuin ennen. Mahtaisiko se johtua siitä, että siellä alkaa olla jo koronan sairastaneita ja jonkinasteista laumasuojaa? Eli ehkäpä tää tauti pitää vain sairastaa ja hankkia sitä kautta immuniteettia. Osa tulee siihen kuolemaan aivan kuin influenssaan. Rokote ei todennäköisesti tehoa kaikkiin muunnoksiin. Että kiitos vain kiinalaiset taas tästäkin. Toivottavasti muurahaiskäpy maistui hyvältä. Lepakoista puhumattakaan.

Ja tämän seurauksena lapsilta on ihan turha sulkea harratuksia ja kouluja. He maksavat jatkossa nämä kauheat kustannukset, joita nämä sulkutoimet aiheuttavat. Siihen vaaditaan hyvää terveyttä ja koulutusta. Meillä ei nyt ole oikeasti varaa siihen, että nuo tulevaisuuden maksumiehet masentuvat ja syrjäytyvät. 

Eiköhän semmoiset älylaitteeseen addiktoituneet lapset, jotka istuvat zombeina huoneessaan, ole vanhemmille just niitä helpoimpia. Sulla kai sitten semmoinen perhe.

Sinä taas on olet sellainen vaahtosuinen populisti, jonka mielestä kaikki on kiinalaisten tai skopjelaisten vika.

Tosiasiassa suomalaiset itse toivat hiihtolomareissuilta viruksen Suomeen ja tiesivät tasan itse mitä tekivät.

Viime keväänä näin olikin. Ja tauti myös saatiin nopeasti hallintaan, koska se pyöri lainkuuliaisten suomalaisten keskuudessa. Nyt syksyllä se tuotiin tänne nimen omaan itä-euroopasta vierastyöläisten voimalla. Heitä ei säännöt kiinnosta ja homma räjähti käsiin.

Viime keväänä suljettiin koulut ja kirjastot. Ei ihme että tauti saatiin hallintaan. Edelleenkin on noloa ja säälittävää vääntää jotain kulkutautia muiden syyksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun teinit on harrastaneet mm ratsastusta ja K-popia. Ei siellä ole kuulkaa mitänä muita äitejä odottelemassa jossakin sisällä lämpimässä. Autossa värjötellyt sen 1,5 tuntia kun ei kotiinkaan kannata ajaa kun ei ehdi muutenkaan kuin kääntyä.

Voin käsi sydämellä vannoa että näin kotisohvalla takan edessä on huomattavan paljon mukavampaa kuin kylmässä autossa Simonkylässä keskellä pimeyttä. Tai siellä Sipoon takamailla lannan hajussa.

Mua aina säälittää nuo autossa kännykkää tuijottavat vanhemmat. Missaavat täydellisen hetken treenata. Itse vien aina lapsen harrastuksiin juoksukamat päällä ja hyödynnän sen harrastusajan juokusemalla. Sen tähden ei koronakaan pelota. Terveisin hyväkuntoinen ja normaalipainoinen.

Jep jep. Ja teikäläisiä on tapaturma-asemat täynnä. Juoksentelette pimeässä hiekottamattomilla poluilla ja loppu onkin historiaa.

Haluaisin myös nähdä miten sinä siellä Sipoon takamailla kinoksessa juokset.

Tässä on juuri se, että tautia on mahdoton tukahduttaa koko maailmasta. Ja ihmiset liikkuvat, joten se leviää ihmisten mukana helposti alueille, joilta se on jo saatu tukahdutettua. Pitkään kestävistä rajoituksista seuraa kauheat taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat, joten on pakko valita pienempi paha. Niin se vain nyt on. 

Neljä lasta, joita kuskataan harrastuksiin. Ei se kyllä mitään lepoa ole vaan itselleni korona on vaan ollut helpotus. Mutta lapset kaipaavat harrastuksiaan eivätkä jaksa mitään etätunteja enää tai pulkalla laskemista.

Eniten olen kyllä huolissani lukiossa/amiksessa olevista, joista osa ei varmaan uskalla kohta enää edes palata ihmisten ilmoille kun sosiaaliset pelot kasvaa eristyksissä. Todella surullista.

Loppujen lopuksi se Tegnellin ajama laumasuoja on ainoa oikea ratkaisu. Ruotsissa olisi vain pitänyt suojata vanhain- ja hoivakodit paremmin. Luvut olivat siksi keväällä niin kauheat. Siellä tapahtuu nopeassa ajassa se, mitä Suomessa tapahtuu pitemmällä aikavälillä. Suomessa rajoitukset on kohta pakko purkaa kaikki, ja silloin luvut nousevat herkästi sinne Ruotsin lukuihin. Siinä vaiheessa Ruotsissa pärjätään jo paremmin. Tämä on kaikki biologiaa. 

Omat lapseni ainakin tykkäävät harrastuksistaan, ja heitä itseään harmittaa että ne on nyt tauolla. Heillä on siellä paitsi sitä kivaa tekemistä (sirkusakrobatiaa, tarkkuusammustaa ilma-aseilla, yleisurheilua ja viulun ja pianon soittoa) ja eri kavereita, kuin koulussa. Onko se jotenkin erikoisen ihmeellistä, että lapsi itse harmittelee että harrastukseen ei pääse? 

Minulle vanhempana tämä on lomaa, kun ei tarvitse kuskata, vaikka vuorotellen muutaman muun perhen kanssa viedäänkin. Vain soittoharrastuksissa ovat käyneet, koska niissä ollaan kahden opettajan kanssa. 

Juttelin äsken yhden "harrastajaäidin" kanssa. Hän kehuskeli lastensa harrastuksilla, jotka alkoivat suunnilleen jo synnytyslaitoksella. Kerroin, ettei meidän lapsilla ole mitään ihmeellisiä harrastuksia, mutta nyt ovat käyneet luistelemassa, hiihtämässä ja laskettelemassa ja pulkkamäessa, kun sitä lunta kerrankin on. Hänen lastensa hienot harrastukset tapahtuvat kaikki sisätiloissa ja ohjatusti. Ilmeisesti aika monien mielestä tekeminen muuttuu "harrastukseksi" vasta siinä vaiheessa, kun sitä ohjaa aikuinen ja siitä pitää maksaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun teinit on harrastaneet mm ratsastusta ja K-popia. Ei siellä ole kuulkaa mitänä muita äitejä odottelemassa jossakin sisällä lämpimässä. Autossa värjötellyt sen 1,5 tuntia kun ei kotiinkaan kannata ajaa kun ei ehdi muutenkaan kuin kääntyä.

Voin käsi sydämellä vannoa että näin kotisohvalla takan edessä on huomattavan paljon mukavampaa kuin kylmässä autossa Simonkylässä keskellä pimeyttä. Tai siellä Sipoon takamailla lannan hajussa.

Ei ole käynyt mielessä lähteä esimerkiksi lenkille äänikirjaa kuunnellen? No, jokainen tavallaan. Mutta turha valittaa miten rankkaa on kyyhöttää autossa yksin.

Pilkkopimeässä vieraassa paikassa jossa ei ole edes hiekotusta? Kaiken maailman spurgujen ja kännisten sekaan siellä Simonkylässä? Juu, ei kiitos.

Oletko tullut ajatelleeksi, että se auto, jossa kyyhötät, on myös kulkuväline?

Ja mihinkä minä sieltä Simonkylästä ajan? Koivukylään pilkkopimeään vieraaseen paikkaan spurgujen sekaan, Korsoon pilkkopimeään vieraaseen paikkaan spurgujen sekaan vaiko Tikkurilaan pilkkopimeään vieraaseen paikkaan spurgujen sekaan?

Ja sen lisäksi että ajelen sinäkin iltana reilut kaksi tuntia, minun olisi järkevintä sitten suhailla ympäriinsä vielä se väliaikakin?

En tunne kyseisiä paikkoja, mutta ilmeisesti siellä on pilkkopimeää vuoden ympäri ja äärimmäisen vaarallista. Älä pidä ainakaan valoja ettei joku spurgu näe.

Siltä varalta että kuitenkin joskus haluat vaikka lenkkeillä, uskoisin että joku vantaalainen sattuu palstalle ja neuvoo reitin spurguarmeijan läpi.

Se, että pidät välillä huolta itsestäsi, ei ole mitenkään lapseltasi pois, vaikka tiedämme toki että lapsesi vuoksi kaiken tämän kärsimyksen koet.

Käsittämätöntä miten moni täällä suorastaan naureskelee toisten ahdingolle, olette te niin hyviä ihmisiä. Ette ilmeisesti muista millaista oli olla nuori? Ette ikinä itse nuorena olleet sosiaalisessa ympäristössä, koulussa ja kavereiden kanssa? Ai niin, olittehan te joten ette voi tietää millaista on, kun se viedään. Monen nuoren syrjäytyminen on nyt käynnissä mutta viis siitä. Sitä nuoruutta ei saa koskaan takaisin.

Ei ole kyse siitä etteikö vanhemmat jaksaisi lapsiaan ja haluaisi olla niiden kanssa, mutta kun noiden nuorten olisi tarkoitus myös itsenäistyä. Olla ikäistensä seurassa eikä hiihdellä pitkin iltaa vanhempien kanssa. Mikään älylaite ei korvaa fyysistä kontaktia toiseen ihmiseen. Käsittämätöntä että nuoren pitäisi tälläistä elämää viettää kun samalla on niin kamalaa jos vanhusten hoitolaitokseen ei päästä vierailemaan, heidän elämässään on kuulemma tärkeää jos omainen pitää kädestä kiinni ja mikään videopuhelu ei korvaa sitä tyhjyyttä. Aikamoista kaksinaismoralismia. KENENKÄÄN elämässä ei ole hyvä jos kontaktit muihin ihmisiin rajoittuu älylaitteisiin.

Tässä ei ole kyse vanhemmista vaan niistä lapsista.

Ymmärrän rajoitukset ja niiden tärkeyden, sen ymmärtävät lapsenikin. Silti heitä harmittaa ihan hitosti, että se LAPSELLE rakas harrastus on tauolla. Harrastus ei ole sitä, että lapsi saadaan työnnettyä johonkin vaan se on lapselle itselleen tärkeä juttu. Valmentajat, joukkuekaverit, onnistumiset ja uuden oppiminen...

Minä en voi korvata hyvää valmentajaa ja kokonaista futisjoukkuetta, enkä sitä pelaamisen riemua omassa jengissä.

Tietenkin tekemistä keksitään, mutta se ei koskaan ole samalla viivalla kuin oikea harrastus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun teinit on harrastaneet mm ratsastusta ja K-popia. Ei siellä ole kuulkaa mitänä muita äitejä odottelemassa jossakin sisällä lämpimässä. Autossa värjötellyt sen 1,5 tuntia kun ei kotiinkaan kannata ajaa kun ei ehdi muutenkaan kuin kääntyä.

Voin käsi sydämellä vannoa että näin kotisohvalla takan edessä on huomattavan paljon mukavampaa kuin kylmässä autossa Simonkylässä keskellä pimeyttä. Tai siellä Sipoon takamailla lannan hajussa.

Mua aina säälittää nuo autossa kännykkää tuijottavat vanhemmat. Missaavat täydellisen hetken treenata. Itse vien aina lapsen harrastuksiin juoksukamat päällä ja hyödynnän sen harrastusajan juokusemalla. Sen tähden ei koronakaan pelota. Terveisin hyväkuntoinen ja normaalipainoinen.

Jep jep. Ja teikäläisiä on tapaturma-asemat täynnä. Juoksentelette pimeässä hiekottamattomilla poluilla ja loppu onkin historiaa.

Haluaisin myös nähdä miten sinä siellä Sipoon takamailla kinoksessa juokset.

Et ole koskaan talvijuoksukengistä kuullut? Tällä hetkellä kylläkin taitaisin hiihtää, kun siellä Sipoossakin on kunnolla lunta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun teinit on harrastaneet mm ratsastusta ja K-popia. Ei siellä ole kuulkaa mitänä muita äitejä odottelemassa jossakin sisällä lämpimässä. Autossa värjötellyt sen 1,5 tuntia kun ei kotiinkaan kannata ajaa kun ei ehdi muutenkaan kuin kääntyä.

Voin käsi sydämellä vannoa että näin kotisohvalla takan edessä on huomattavan paljon mukavampaa kuin kylmässä autossa Simonkylässä keskellä pimeyttä. Tai siellä Sipoon takamailla lannan hajussa.

Mua aina säälittää nuo autossa kännykkää tuijottavat vanhemmat. Missaavat täydellisen hetken treenata. Itse vien aina lapsen harrastuksiin juoksukamat päällä ja hyödynnän sen harrastusajan juokusemalla. Sen tähden ei koronakaan pelota. Terveisin hyväkuntoinen ja normaalipainoinen.

Jep jep. Ja teikäläisiä on tapaturma-asemat täynnä. Juoksentelette pimeässä hiekottamattomilla poluilla ja loppu onkin historiaa.

Haluaisin myös nähdä miten sinä siellä Sipoon takamailla kinoksessa juokset.

Mulla on talvella nastalenkkarit. Kinoksessa juokseminen on muuten ihan suosittua ja todella loistavaa treeniä. Näinhän se on, että kaikki lasten harrastukset on jossain umpikorvessa, eikä edes autolla pääse mihinkään valaistuun paikkaan. Pakko on surffata kännykällä niska kenossa. Olen toki huomannut, että maailma on täynnä näitä tekosyyvanhempia, jotka suureen ääneen ihmettelee, miten voin ehtiä treenata maratoneille. Ei heillä vaan ole aikaa...

Vierailija kirjoitti:

Tässä ei ole kyse vanhemmista vaan niistä lapsista.

Ymmärrän rajoitukset ja niiden tärkeyden, sen ymmärtävät lapsenikin. Silti heitä harmittaa ihan hitosti, että se LAPSELLE rakas harrastus on tauolla. Harrastus ei ole sitä, että lapsi saadaan työnnettyä johonkin vaan se on lapselle itselleen tärkeä juttu. Valmentajat, joukkuekaverit, onnistumiset ja uuden oppiminen...

Minä en voi korvata hyvää valmentajaa ja kokonaista futisjoukkuetta, enkä sitä pelaamisen riemua omassa jengissä.

Tietenkin tekemistä keksitään, mutta se ei koskaan ole samalla viivalla kuin oikea harrastus.

Ihan ohis, mutta pisti silmääni tuo viimeinen lause ”oikeista harrastuksista”. Minä harrastan lukemista, pianonsoittoa, lenkkeilyä ja käsitöitä. Ne ovat ihan yhtä oikeita harrastuksia kuin jalkapallokin, minulle oikeampia, koska tuottavat iloa.

Varmaan huoli on niistä, jotka ei missään muualla ole kuin kotona. Vastahan uutisoitiin juuri nuorison passivoitumisesta ihan kaverisuhteissakin.

Lisäksi osa varmaan harrastaa oikeasti tavoitteellisesti ja kun treeneihin ei pääse, voi herätä kysymys senkin harrastuksen jatkuvuudesta.

Itse en siis sillä seudulla asu ja täällä on lasten harrastusryhmät pyörineet normaalisti.