Rehellisesti: mitä ajattelit koronaviruksesta vuosi sitten?

Heh, tämän keskustelun takia tajusin, että lopetin tupakoinnin lähes 30 vuoden jälkeen 28.1.2020. Hyvä minä! Lopettaminen oli helppoa kun oli hyvä motivaattori; olin juuri lukenut taudista, joka kaataisi tupakoitsijoita ja jonka uskoin leviävän koko maailmaan.

Olin suoraan sanottuna kauhuissani, desinfioin kaikkea maanisesti, eristäydyin, kävin kaupassa öisin, keräsin kotivaran.

Olin monessa asiassa väärässä. Luulin että hallitukset eivät voisi virukselle mitään vaan se leviäisi kulovalkean tavoin koko maailman yli.  Luulin virusta myös tappavammaksi. Olin hysteerikko. 

Olen työssä, jossa tapaan paljon ihmisiä joilla on taipumusta avautua minulle. Tänä vuonna olen puhunut koronasta satojen ihmisten kanssa. Syksyllä tapasin ihmisen, joka sanoi että ei tiedä miten korona-asiaa pitäisi hoitaa, koska ei omaa kompetenssia arvioida sitä asiaa. Kuulemma hän on tyytyväinen että asiantuntijat hoitavat asiaa ja päätökset tehdään asiantuntijoiden tiedon perusteella. Hän sanoi noudattavansa suosituksia eikä mieti asiaa sen enempää.

Oli hätkähdyttävää huomata, että koko vuoden ajalta hän on ollut ainoa ihminen, joka on sanonut ettei tiedä miten asia pitäisi hoitaa eikä ole väheksynyt asiantuntijoita suuntaan eikä toiseen. Aloin itse ajatella samoin, ja myös se on helpottanut oloa. Minun ei tarvitsekaan muodostaa mielipidettä, miten tätä pitää hoitaa, koska minulla ei ole siihen koulutusta eikä tarvittavia tietoja. Olen tyytyväinen hallituksen toimiin. Keväällä aloin ihailla Sanna Marinia ja ihailen edellen.

Lähipiiristä ja asiakkaista on helppo bongata sekä hysteerikot että koronan väheksyjät. Pikkuhiljaa olen vähän väsynyt kumpaankin ryhmään. Hysteerikoista paistaa läpi pikkumaisuus ja halu asettaa itsensä ja oma hyvinvointinsa kaiken muun edelle, heidän vastuullisuutensa on usein ihan puhdasta itsekkyyttä naamioituna hyveelliseen kaapuun. Tunnistan sen hyvin koska ajattelin vuosi sitten samoin.

Tapaan paljon myös salaliittoteoriatason väheksyjiä, joita yhdistää halu päteä, halu kokea että juuri heillä on jotain tietoa jota muilta puuttuu. Oikeasti he ovat täysin vietävissä asiassa kuin asiassa, jos vain joku keksii heihin vetoavan narratiivin. Tärkeintä on vain se, että se ei ole ns. "virallinen totuus". Heidät tunnistaa puolesta lauseesta, koska he käyttävät niin samanlaista kieltä, toistelevat kokonaisia samoja lauseita toisistaan tietämättä. On ironista, että juuri he nimittelevät toisia lampaiksi ja yrittävät uskotella että ovat selvittäneet asioita ja "ajatelleet itse".

Minulle tämä on ollut myös erittäin hyvä vuosi. Olen elänyt terveellisesti ja tosiaan, tupakatta. Tupakan lopettamisesta huolimatta olen laihtunut 10 kiloa. Päästyäni irti hysteriasta olen jollain lailla onnistunut hyväksymään oman ja läheisten kuolevaisuuden, se on ollut iso asia ja helpottanut elämää muutenkin. Minusta on tullut henkisesti huomattavasti vahvempi. Kanttini kestää jatkaa suositusten noudattamista vielä vaikka koko tämän vuoden. Ja seuraavan pandemian tullessa olen paljon valmiimpi.

En ajatellut tässä vaiheessa vielä mitään.

Aloin seurata uutisointia tammikuussa. Tuossa vaiheessa kuolleita raportoitiin olevan 4 ja Kiinan toimenpiteiden mittakaava pysäytti ja kiinnitti huomioni. Pian olin todella huolestunut ja ahdistunut siitä mitä on edessä. En kyennyt ajattelemaan mitään muuta, en syönyt enkä nukkunut. Peruin matkani Helsinkiin ja aloin vältellä paikkoja ja ihmisiä.

Puolisokin oli huolissaan, mutta minusta, epäili että olen psykoosissa. Maaliskuussa sitten tavallaan helpotti, kun muut ympärillä tajusivat tilanteen enkä ollutkaan seonnut.

Olin varma, että kun rajaa ei heti sulettu, niin se  k. tulee tänne.  Ilmeisesti työvoiman saanti piti silti varmistaa.