Mikälainen anoppi sinulla on?

Raskas. Sekaantuu toisten asioihin.

Tähän astisen kokemuksen perusteella oikein mukava anoppi. Tekee hyvää kasvisruokaa minulle, kerää marjoja meille pakastimeen ja keittää mehut. Kyselee kuulumiset muttei puutu asioihin.

Kiinnostavaa nähdä millainen on sitten isovanhempana. Ainakin odotusajan on ottanut rauhallisesti, kyselee aina voinnit ja kertoo omista kokemuksistaan.

Onko mukavia anoppeja edes olemassa?

Eipä ole ollut ikävä ex-anoppia.

"Sikarissa ensimmäiset henkoset on parhaat, anopissa viimeiset."

Anoppi on tahdoton hissukka. Anoppi saa päättää aamulla, laittaako punaisen vai sinisen paidan päälle. Anoppi ei päätä kotonaan juuri mistään asioista, vaan on appiukon tossun alla. Anopista ei ole juurikaan harmia, koska hän on hieman yksinkertainen ja tahdoton nössö.

Sen sijaan vi##umainen appiukko on paljon pahempi. Appiukko on sovinisti ja narsistinen tyranni. Näen punaista, kun joudun kuuntelemaan tai näkemään kyseistä henkilöä.

En ole vapaaehtoisesti tekemisissä kummankaan kanssa ja onneksi on välimatkaa tarpeeksi. Kiitos myös koronan - meidän ei tarvitse tavata appiukkoa ja anoppia edes pakosta!

Appiukko mukavampi kuin anoppi.

Huomionhakuinen. Päällepäsmäri joka haluaa päättää lastensa perheiden elämästä täysin (haluaa kalustaa väkisin toisten koteja ja tunkea tavaroita kielloista huolimatta, pommittaa kasvatusohjeilla s-postissa, tekstiviesteillä, whats upissa, puheluin ja livenä sekä vaihtelee päinvastaiseen jyrkkiä mielipiteitään lyhyillä aikaväleillä, vaatii myös muuttamaan valitsemaansa asuntoon). Juonittelee ja juoruaa. Tutkii kaappejamme ja lauknuni sisältöä luvatta, kalastelee lapsilta myös vanhemmista juoruttavaa. Olen vetänyt rajat jonka myötä välit vaihtelevat jos yksityisyyttä ja perhettämme loukataan

Vierailija kirjoitti:

Huomionhakuinen. Päällepäsmäri joka haluaa päättää lastensa perheiden elämästä täysin (haluaa kalustaa väkisin toisten koteja ja tunkea tavaroita kielloista huolimatta, pommittaa kasvatusohjeilla s-postissa, tekstiviesteillä, whats upissa, puheluin ja livenä sekä vaihtelee päinvastaiseen jyrkkiä mielipiteitään lyhyillä aikaväleillä, vaatii myös muuttamaan valitsemaansa asuntoon). Juonittelee ja juoruaa. Tutkii kaappejamme ja lauknuni sisältöä luvatta, kalastelee lapsilta myös vanhemmista juoruttavaa. Olen vetänyt rajat jonka myötä välit vaihtelevat jos yksityisyyttä ja perhettämme loukataan

Laukkuni*

Erittäin snobi, esittää rikasta ja hienoa vaikka siihen ei mitään perusteita. Vihjaillut jo 20 vuotta miten minä olen niin paljon huonompi kuin he. Etsii suurennuslasilla minusta virheitä. Välttelen- se onneksi helpompaa kun lapset jo teinejä.

Anoppi on mukava, mutta minä olen hirviö.

Voisitteko kuvitella minkälainen anoppi Teistä tulee kun  aika koittaa. Sanooko Teidän miniänne samoin

Teistä. Saa nähdä?

Vierailija kirjoitti:

Huomionhakuinen. Päällepäsmäri joka haluaa päättää lastensa perheiden elämästä täysin (haluaa kalustaa väkisin toisten koteja ja tunkea tavaroita kielloista huolimatta, pommittaa kasvatusohjeilla s-postissa, tekstiviesteillä, whats upissa, puheluin ja livenä sekä vaihtelee päinvastaiseen jyrkkiä mielipiteitään lyhyillä aikaväleillä, vaatii myös muuttamaan valitsemaansa asuntoon). Juonittelee ja juoruaa. Tutkii kaappejamme ja lauknuni sisältöä luvatta, kalastelee lapsilta myös vanhemmista juoruttavaa. Olen vetänyt rajat jonka myötä välit vaihtelevat jos yksityisyyttä ja perhettämme loukataan

Kylläpä on kamala anoppi sunulla.

Anoppini on mukava, mutta alkoholisti. Tulemme ihan hyvin toimeen. Lapsia hänelle ei valitettavasti voi jättää hoitoon, vaikka hän haluaisikin. Koskaan ei tiedä, koska ratkeaa ryyppäämään. Sairaushan se on.

Aivan mahtava, maailmaa nähnyt, varsin vapaamielinen ja avoin, ei mummoutunut. Välittää todella paljon lapsenlapsistaan ja aina ollut todella ihana minua kohtaan. Aina on voinut puhua mistä vaan. 

Alkuun oli hankalaa, koska olemme niin erilaisia. Anoppi on koko ajan äänessä, itse pidän rauhasta. Anoppi on todella hyväntahtoinen, mutta ei omaa tilannetajua, esim missä tilanteessa voi puhua mitäkin. Kun sain esikoiseni, niin anoppi ajatteli alkuun, että se mitä hän koki esikoisen saatuaan on sama, mitä minä koen. Saattoi tulla meille pitämään minulle seuraa ja sitten loukkaantui, kun meninkin esim päikkäreille tai lähdin yksin lenkille. Tämä saatiin keskustelua auki; anoppi koki itse olleensa yksinäinen lasten ollessa pieniä ja minä puolestaan en kaipaa seuraa 24/7.

Nyt kun lapset ovat jo yli taaperoiän, niin on suurin hössötys helpottanut ja tulemme toimeen ihan kivasti :)

Kuollut

Pieninä annoksina mukava, mutta alkoholisti. Toisinaan luulotautinen, en tiedä johtuuko alkoholismista vai onko taustalla muuta mt-ongelmaa. Esimerkiksi kun saimme mieheni kanssa esikoisemme, anoppi oli varma, että vauva on kuolemansairas. Ihan normaali ja hyvinvoiva vauva, mutta jostain anoppi sai päähänsä, että vauva kuolee pian. Hirveää kuunnella sellaisia puheita tuoreena äitinä. Ja siitä pelosta anoppi sitten sai syyn uudelle ryyppyputkelle...

Minulla oli "hienostunut " anoppi, piti kuulustelun, kun mentiin kihloihin poikansa kanssa. Olivat eri piireistä kun minä ja vanhempani. Olisi halunnut. Pojalleen omista piireistään sivistyneen miniän. Ilmankos meille tuli ero, ehkä ex miehenikin tajusi, etten ole tarpeeksi sivistynyt hänelle.

Kuollut.

Ex-anoppi löytyy mutta edelleen ollaan yhteyksissä. Mukava ja fiksu nainen.