Miten jaksatte matkustaa ystävän kanssa?
Toisesta ketjusta tuli mileen. Eikö teitä kyllästytä nähdä samaa naamaa monta päivää ja kuunnella toisen hölinää. Mistä puhutte monen päivän ajan kun kuulumiset on vaihdettu eka iltana. Miten päätätte minne mennä milloinkin reissun aikana? Olenkohan joku kummajainen kun minulle olisi painajainen matkustaa jonkin ystävän kanssa?
Kommentit (19)
Matkustan joskus kaveriennkanssa. Mekään enne ole KOIO aikaa yhdessä, vaan on myös omia kohteita.
Puhumme yleensä siitä mitä näemme, koemme ja teemme..
Jos ystävä tykkää samanlaisista asioista ei ole lainkaa rasittavaa ja voihan sitä aina reissussa erota toisesta hetkeksi ja tehdä puoli päivää vaikkapa niitä omia juttuja jos toista kiinnostaa eri asiat.
Yhden kerran matkustin, viikon reissu, oli aika raskasta kun toinen oli niin ruokarajoitteinen eli nirso. Yhtenä päivänä kulutettiin monta tuntia siihen että hän löytää oikeaa Coca colaa ja just ne oikeat sipsit.. muutenkin sillä matkalla tuli selväksi että hänelle riitti hotellin allasbaari ja altaalla loikoilu, kun taas minä haluan nähdä mahdollisimman paljon kohteesta. Viihdyn matkoilla parhaiten yksin.
Mitä eroa hyvän ystävän kanssa matkustamiseen on siihen, että matkustaa puolison kanssa?
Monta reissua tehty kimpassa. Yhdessä jotakuinkin 24/7.
Ihan helvetin hauskaa ollu aina.
Ilmeisesti ap:llä ei ole hyviä ystäviä.
Vierailija kirjoitti:
Yhden kerran matkustin, viikon reissu, oli aika raskasta kun toinen oli niin ruokarajoitteinen eli nirso. Yhtenä päivänä kulutettiin monta tuntia siihen että hän löytää oikeaa Coca colaa ja just ne oikeat sipsit.. muutenkin sillä matkalla tuli selväksi että hänelle riitti hotellin allasbaari ja altaalla loikoilu, kun taas minä haluan nähdä mahdollisimman paljon kohteesta. Viihdyn matkoilla parhaiten yksin.
Apua. Tuli mieleen, kun olin kerran työreissulla samassa huoneessa työkaverin kanssa, joka ei tykännyt hotellin tyynystä. Niinpä me kulutettiin aikaa etsimällä tyynyä. Ja eihän Rooman keskustassa mitään tyynykauppoja ole:D
Jossain Rinascentessä oli julmetun kalliita tyynyjä, ei nekään sitten kelvanneet.
Etteikö ystävän kanssa riittäisi puhumista!?! Kyllä siinä ennemmin loppuu aika kuin puheenaiheet.
En jaksakaan. Korkeintaan yhden yön reissun voin tehdä kaverin kanssa. Matkustan aina yksin, silloin on vapaa tekemään itsekkäästi täysin sitä mitä huvittaa ja koska huvittaa. En ole muutenkaan erityisen sosiaalinen enkä kaipaa toisten seuraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhden kerran matkustin, viikon reissu, oli aika raskasta kun toinen oli niin ruokarajoitteinen eli nirso. Yhtenä päivänä kulutettiin monta tuntia siihen että hän löytää oikeaa Coca colaa ja just ne oikeat sipsit.. muutenkin sillä matkalla tuli selväksi että hänelle riitti hotellin allasbaari ja altaalla loikoilu, kun taas minä haluan nähdä mahdollisimman paljon kohteesta. Viihdyn matkoilla parhaiten yksin.
Apua. Tuli mieleen, kun olin kerran työreissulla samassa huoneessa työkaverin kanssa, joka ei tykännyt hotellin tyynystä. Niinpä me kulutettiin aikaa etsimällä tyynyä. Ja eihän Rooman keskustassa mitään tyynykauppoja ole:D
Jossain Rinascentessä oli julmetun kalliita tyynyjä, ei nekään sitten kelvanneet.
Ja miksi sinun piti juosta niitä tyynyjä sen kanssa metsästämässä? Syytä itseäsi jos et osaa sanoa ei.
Riippuu ihan ystävästä. Jotkut muuttuvat reissussa todella rasittavaksi riippakiveksi. Mitään ei uskalleta tehdä yksin, ei muka osata enää sanakaan englantia, ravintolalasku jaetaan sentilleen puoliksi jne.
Joidenkin kanssa eivät vain käy mielenkiinnon kohteet yksiin, joku haluaa olla vain hotellissa, toinen kiertää minuuttiaikataululla aamusta iltaan kaikki mahdolliset nähtävyydet.
Vuosikymmenten kokemuksella nyt tiedän, kenen kanssa minun kannattaa lähteä reissuun. Pari yötä menee tietysti lähes missä seurassa tahansa. 4-5 päivää voi muuttua väärän seuralaisen kanssa kärsimysnäytelmäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhden kerran matkustin, viikon reissu, oli aika raskasta kun toinen oli niin ruokarajoitteinen eli nirso. Yhtenä päivänä kulutettiin monta tuntia siihen että hän löytää oikeaa Coca colaa ja just ne oikeat sipsit.. muutenkin sillä matkalla tuli selväksi että hänelle riitti hotellin allasbaari ja altaalla loikoilu, kun taas minä haluan nähdä mahdollisimman paljon kohteesta. Viihdyn matkoilla parhaiten yksin.
Apua. Tuli mieleen, kun olin kerran työreissulla samassa huoneessa työkaverin kanssa, joka ei tykännyt hotellin tyynystä. Niinpä me kulutettiin aikaa etsimällä tyynyä. Ja eihän Rooman keskustassa mitään tyynykauppoja ole:D
Jossain Rinascentessä oli julmetun kalliita tyynyjä, ei nekään sitten kelvanneet.
Olen ollut työmatkalla työkaverin kanssa, joka on ollut vaativa tyynyn suhteen. Mutta nuo asiat yleensä selvitetään hotellin kanssa ENNEN matkaa. Eihän niitä siellä paikan päällä löydy.
Vierailija kirjoitti:
Mitä eroa hyvän ystävän kanssa matkustamiseen on siihen, että matkustaa puolison kanssa?
Puolison kanssa hellitellään, nukutaan lusikassa, rakastellaan monta kertaa vuorokaudessa. Ystävä on ihan eri, vieras ihminen vaikka olikin tuttu.
Matkustan vain puolisoni kanssa tai yksin. Silloinkin joutuu tekemään kompromisseja mutta niitä tekee, kun toista rakastaa. Puheenaiheet meiltä eivät ole vielä koskaan loppuneet.
Mun ystävät on kyllä loistavia matkakumppaneita, ei meiltä keskustelun aiheet lopu. Aika kyllä
Mulla meni kerran ystäväni kanssa välit poikki jo Ruotsin risteilyllä, niin joo, jätän suosiolla väliin ystävien kanssa matkustelun. 🙃
Mulla on niin ihania ystäviä, että kyllä niiden kanssa jaksaa ❤️
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä eroa hyvän ystävän kanssa matkustamiseen on siihen, että matkustaa puolison kanssa?
Puolison kanssa hellitellään, nukutaan lusikassa, rakastellaan monta kertaa vuorokaudessa. Ystävä on ihan eri, vieras ihminen vaikka olikin tuttu.
Tuota voi tehdä kotonakin. Tuntuisi vähän hölmöltä maksaa itsensä kipeäksi ja matkustaa maailman ääriin vain nukkuakseen ja paneskellakseen. Minä ainakin teen reissussa aika samanlaisia asioita niin vaimoni kuin kavereidenikin kanssa.
Koska mulla on mukavia ystäviä.
By the way: ajatteletko samoin puolisostasi?
Mulla on pari ystävää, joiden kanssa matkustan tosi mielelläni, monta reissua on tehty yhdessä. Ja koskaan ei puheenaiheet ole loppuneet. Eikä me olla matkoilla koko ajan yhdessä, välillä erotaan omille teillemme, kun kiinnostaa eri asiat, ja sitten sovitaan tapaamispaikka tai viestitellään.
Sitten on yksi ystävä, joka on täällä kotioloissa ihan mukava ihminen, mutta en ikinä matkustaisi hänen kanssaan. Puhuu ihan liikaa, myöhästelee, häntä saa odottaa, valittaa herkästi, nirsoilee ruoasta. Ei matkaseuraa.