Onko olemassa naisia, jotka myöntävät, että varsinkin 15-30 ikävälillä valitsivat ihan vääriä miehiä ja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mua harmittaisi jos en olisi noina nuoruusvuosina kokenut noita "vääriä" miehiä, olis jäänyt paljon kivaa kokematta. Miks mä olisin hissutellut parikymppisenä jonkun villasukissa nyhjäävän latinisti-hyönteistieteilijän kanssa, kun ei ollut kotitontun tarvetta eikä ole kyllä vieläkään. Nuoruus on elämistä ja kokemista varten, jokaisesta kokemuksesta oppii.

Se mies jonka haluat nyt 30? 35? 40? -vuotiaana, ei välttämättä pidä siitä, että olet ollut niin monen väärän miehen kanssa.

Sellainen mies on ahdasmielinen, estoinen, mielikuvitukseton, arka ja tuomitseva hissukka. Miksi elämästä nauttiva nainen haluaisi tuollaisen kanssa olla? -eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mua harmittaisi jos en olisi noina nuoruusvuosina kokenut noita "vääriä" miehiä, olis jäänyt paljon kivaa kokematta. Miks mä olisin hissutellut parikymppisenä jonkun villasukissa nyhjäävän latinisti-hyönteistieteilijän kanssa, kun ei ollut kotitontun tarvetta eikä ole kyllä vieläkään. Nuoruus on elämistä ja kokemista varten, jokaisesta kokemuksesta oppii.

Se mies jonka haluat nyt 30? 35? 40? -vuotiaana, ei välttämättä pidä siitä, että olet ollut niin monen väärän miehen kanssa.

Olen eri mutta mistä se mies saisi edes tietoonsa sellaista? 

Myönnän. Toka avioliitto solmittu kun olin 36 ja aivan oikea valinta. 10 vuotta nyt takana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mua harmittaisi jos en olisi noina nuoruusvuosina kokenut noita "vääriä" miehiä, olis jäänyt paljon kivaa kokematta. Miks mä olisin hissutellut parikymppisenä jonkun villasukissa nyhjäävän latinisti-hyönteistieteilijän kanssa, kun ei ollut kotitontun tarvetta eikä ole kyllä vieläkään. Nuoruus on elämistä ja kokemista varten, jokaisesta kokemuksesta oppii.

Se mies jonka haluat nyt 30? 35? 40? -vuotiaana, ei välttämättä pidä siitä, että olet ollut niin monen väärän miehen kanssa.

Huoh, ihan kaikkea ei kuules tarvi kertoa. Ja normaalit aikuiset ihmiset myös ymmärtävät, että yli 30:llä on ollut menneisyys, eivätkä siitä ole sen kummemmin kiinnostuneita. Sellaiset tyypit täytyykin kiertää kaukaa, jotka ovat sairaalloisen kiinnostuneita toisen menneisyydestä.

Ensimmäinen poikaystäväni tuli aikuisena kaapista ulos ja on nykyään naimisissa miehen kanssa. :D Eli aika väärin valittu. Oltiin molemmat 16v silloin.

Toisen poikaystävän kanssa aloin 18-vuitiaana seurustelemaan koska olin yksinäinen ja imarreltu hänen ihastuksestaan. Meillä oli mukavaa yhdessä mutta valitettavasti en ikinä itse oikein ihastunut häneen.

Mitä vatun väliä?

Jokainen tekee vääriä valintoja jossain kohden elämäänsä. Jos nyt sitten mukava heppu osoittautuukin lähemmässä tarkastelussa kuspiäksi ja hyväksikäyttäjäksi niin sellaista sattuu. Ennenmin pitäisi kysyä miksi niin moni mies on kuspää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mua harmittaisi jos en olisi noina nuoruusvuosina kokenut noita "vääriä" miehiä, olis jäänyt paljon kivaa kokematta. Miks mä olisin hissutellut parikymppisenä jonkun villasukissa nyhjäävän latinisti-hyönteistieteilijän kanssa, kun ei ollut kotitontun tarvetta eikä ole kyllä vieläkään. Nuoruus on elämistä ja kokemista varten, jokaisesta kokemuksesta oppii.

Se mies jonka haluat nyt 30? 35? 40? -vuotiaana, ei välttämättä pidä siitä, että olet ollut niin monen väärän miehen kanssa.

Kilttiksen ulinaa vol 54 356.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä ihan tuota kysymyksen asettelua. Parikymppisenä halusin bilettää ja pitää hauskaa, ja silloin siihen sopivat tietynlaiset miehet. Myöhemmin kypsyin itse ja sitä myötä toki hain myös henkisesti kypsempiä miehiä. En enää sellaisia nelikymppisiä, jotka jääneet henkisesti ja muutenkin sille 18 v. tasolle. Ja osa nuoruuden aikaisista miehistä jäi, joten olivat silloin oikeita, mutta eivät olisi myöhemmin enää olleet. 

Eiköhän se mene niin että ne ovat edelleen samoja miehiä, mutta hekin ovat kypsyneet henkisesti ja etsivät eri asioita.

Palstamiehillä on sellainen hassu käsitys että arat ja ujot miehet odottavat vuoroaan kunnes naiset ovat juhlineet tarpeeksi. Ei se niin mene. Nuo miehet odottavat edelleen 3-kymppisenä, kun naiset pariutuvat miesten kanssa jotka ovat myös juhlineet tarpeeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mua harmittaisi jos en olisi noina nuoruusvuosina kokenut noita "vääriä" miehiä, olis jäänyt paljon kivaa kokematta. Miks mä olisin hissutellut parikymppisenä jonkun villasukissa nyhjäävän latinisti-hyönteistieteilijän kanssa, kun ei ollut kotitontun tarvetta eikä ole kyllä vieläkään. Nuoruus on elämistä ja kokemista varten, jokaisesta kokemuksesta oppii.

Se mies jonka haluat nyt 30? 35? 40? -vuotiaana, ei välttämättä pidä siitä, että olet ollut niin monen väärän miehen kanssa.

Se mies, jonka haluan nyt, ymmärtää että kaikilla on menneisyys ja niin on hänellä itselläänkin. Kiinnostun vain fiksuista miehistä ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä ihan tuota kysymyksen asettelua. Parikymppisenä halusin bilettää ja pitää hauskaa, ja silloin siihen sopivat tietynlaiset miehet. Myöhemmin kypsyin itse ja sitä myötä toki hain myös henkisesti kypsempiä miehiä. En enää sellaisia nelikymppisiä, jotka jääneet henkisesti ja muutenkin sille 18 v. tasolle. Ja osa nuoruuden aikaisista miehistä jäi, joten olivat silloin oikeita, mutta eivät olisi myöhemmin enää olleet. 

Eiköhän se mene niin että ne ovat edelleen samoja miehiä, mutta hekin ovat kypsyneet henkisesti ja etsivät eri asioita.

Palstamiehillä on sellainen hassu käsitys että arat ja ujot miehet odottavat vuoroaan kunnes naiset ovat juhlineet tarpeeksi. Ei se niin mene. Nuo miehet odottavat edelleen 3-kymppisenä, kun naiset pariutuvat miesten kanssa jotka ovat myös juhlineet tarpeeksi.

Joo, tässä nyt selvästi taas haetaan sitä samaa vanhaa jorinaa. Huoh, kylläpä ne "kilttikset" ovat sitten pihalla oikeasta elämästä.

Valitsin 20-27 v ulkonäön ja "jännittävyyden" perusteella, tai tuollaiset tyypit oikeastaan tulivat itse tekemää  alotteita. Jännittävyydellä en tarkoita mitään kriminaaleja tai pilvepössyttelijöitä  vain esim. tyyppejä joiden mukana pääsin eri tilaisuuksiin ja eri maihin.Tyypit ovat nyt 20 v myöhemmin päässet "hyviin naimisiin"ja tekevät työkseen intohimoaan. Yksi on valokuvaaja, toinen naimisissa ulkomailla erään maan pääministerin tyttären kanssa (ei Nigerian ), kolmas asuu New Yorkissa etc.

Niin, kaikki normaalit nuoret (naiset JA miehet) haevat nuorena kokemuksia ja pitävät hauskaa. Sitten kun ollaan valmiita pariutuu, niin tehdään. Ei se sen kummempaa ole. 

Valitsin vääriä miehiä kyllä mutta en ehkä niinkään väärillä kriteereillä. Onneksi en ole koskaan halunnut lapsia niin ei tullut tehtyä mitään peruuttamatonta väärien ihmisten kanssa. 

Kyllä myönnän. Tapasin 16-vuotiaana eksäni enkä suosittele kenellekään vakiintumista noin nuorena. Paperilla ja näennäisesti tosi hyvä ja kunnollinen, sitoutumishaluinen ja raitis poika, mutta jotain suhteessa oli pielessä ja selittämättömällä tavalla ajoittain paha olla. Kokemattomana kuvittelin, että vika on minussa. Ja yhteensopimattomuudet osoittautuivat vuosien mittaan isoiksi. Tuurillahan voi kokematonkin löytää heti hyvän, mutta ei se ole oikeasti mikään häpeä odotella sitä vakiintumista 3-kymppiseksi. Eivät ne vähän myöhemmin solmitut liitot syyttä kestä paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Mitä kusipäisempi luonne ja stereotyyppisesti komeampi naama niin 99% naisista on juuri sen perässä.

Samaan aikaan se kiltti ja kunnollinen mies saa "vaikutat kivalta kaverilta" pakkeja.

Naiset valitsee mielummin komean, mielenterveysongelmaisen, kaljottelevan työttömän kuin tavallisen näköisen työssä käyvän normaalin miehen. Näin se vaan menee. Ja sitten naiset tulevat vinkumaan muun muassa näille palstoille kuinka paskoja miehet ovat ja jotku tekee näiden miesten kanssa lapsia ja sitten ollaan yksinhuoltajia, sellaisia ovat tämän maan naiset.

Kiva tietää, et neitsyt ei saa kysyy naisen rellestämisistä, vaikka ite olis rehellinen omasta kokemattomuudesta. :) Oikein reilulta kuulostaa. :)

Rupesin seurustelemaan 18-vuotiaana ja olen miettinyt, mitä hän olisi sanonut, jos olisin heti kertonut, että tämän pitää johtaa avioliittoon ja lapsiin viiden vuoden sisällä. Poika olisi pätkinyt karkuun samoin tein.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä myönnän. Tapasin 16-vuotiaana eksäni enkä suosittele kenellekään vakiintumista noin nuorena. Paperilla ja näennäisesti tosi hyvä ja kunnollinen, sitoutumishaluinen ja raitis poika, mutta jotain suhteessa oli pielessä ja selittämättömällä tavalla ajoittain paha olla. Kokemattomana kuvittelin, että vika on minussa. Ja yhteensopimattomuudet osoittautuivat vuosien mittaan isoiksi. Tuurillahan voi kokematonkin löytää heti hyvän, mutta ei se ole oikeasti mikään häpeä odotella sitä vakiintumista 3-kymppiseksi. Eivät ne vähän myöhemmin solmitut liitot syyttä kestä paremmin.

Jos haluaa odotella vakiintumista - mikä on sinänsä ihan ok - niin miksi se odotteluaika pitää harrastaa fwb-juttuja ja kevytsuhteita narsististen paskiais- ja kusipäämiesten kanssa?

Juu en minä ole koskaan ollut siinä asemassa että voisin "valita" yhtään ketään vaikka olen ollut 15-30 v nainen.

M25 kirjoitti:

Kiva tietää, et neitsyt ei saa kysyy naisen rellestämisistä, vaikka ite olis rehellinen omasta kokemattomuudesta. :) Oikein reilulta kuulostaa. :)

Noinko koville se ottaa, jos naisella on ollut pari, kolme seurustelusuhdetta ennen sinua? Sekö on naisen syy, jos hän ei ole tavannut sinua aiemmin? Reilua, tosiaan.