Onko olemassa naisia, jotka myöntävät, että varsinkin 15-30 ikävälillä valitsivat ihan vääriä miehiä ja

Joo, mun jokainen mies on ollut ihan väärä.

Olen iloinen että olen tajunnut sen. Tänä päivänä en enää valitsisi heistä ketään.

Vierailija kirjoitti:

Mitä kusipäisempi luonne ja stereotyyppisesti komeampi naama niin 99% naisista on juuri sen perässä.

Samaan aikaan se kiltti ja kunnollinen mies saa "vaikutat kivalta kaverilta" pakkeja.

Mulla on kyllä jokainen mies ollut komea, mutta ei kusipää.

Vierailija kirjoitti:

Joo, vasta tältä palstalta opin, että nuorena nimenomaan olisi kannattanut pokailla leukalentäjiä ja NHL-kiekkoilijoita, koska markkina-arvoni oli silloin korkeimmillaan. Tyhmänä tuhlasin nuoruuteni ensin kiltin maalaispojan kanssa (1. poikaystävä) ja sittemmin avioiduin urheilua harrastavan yrittäjämiehen kanssa ja elin kiltisti avioliitossa ja perheenäitinä.

Toivottavasti nuoremmat naiset ottavat opikseen opetuksistanne ja kaatavat niitä NHL-tähtiä sydämensä kyllyydestä ennenkuin heidän arvonsa romahtaa.

Lapsetkin kannattaa tehdä näiden laatikkoleukaisten NHL-pelaajien kanssa, niin lapsi saa hyvät geenit. Elarit voi olla hulppeat, niin ketä tahansa möllykkää ei tarvitse ottaa vain kulujen maksamista varten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo tottakai. En tuntenut itseäni ja ymmärtänyt käytöstäni ja valikoin vääriä miehiä. Etsin alitajuisesti miehiä, jotka toisti mun kiintymyssuhdetraumaa (etäinen isä). No eihän niistä suhteista tullut mitään. 28-vuotiaana löysin kumppanini kun olin omat jutut käsitellyt enkä etsinyt enää traumankorjaajaa. Sitten halusinkin tasapainoisen, hyvän ja kiltin miehen :)

oih.. nyt kildtiltä mieheltä pääsee kyynel, suudellessa kylmää kaljatölkkiä ..

Sincc

Ois pitäny tajuta, että joku heittää tähän kilttimies-läppää :D kiltilläki miehellä voi olla luonnetta ja omat mielipiteet, mutta ei petä eikä elä ikuista teini-ikää "jännämiehenä".

Vierailija kirjoitti:

Mitä kusipäisempi luonne ja stereotyyppisesti komeampi naama niin 99% naisista on juuri sen perässä.

Samaan aikaan se kiltti ja kunnollinen mies saa "vaikutat kivalta kaverilta" pakkeja.

Totta kai komea on parempi kuin ruma. Tietenkin. Miksi tuo pitää edes mainita?! Kusipääksi tulkitset kaikki sinua paremmin menestyvät miehet. Ei kerro mitään muista mutta kertoo sinusta.

Kyllä on tullut valittua väärin, isäni oli alkoholin suurkuluttaja ja kännissä usein ilkeä, välillä väkivaltainenkin, joten olen edelleen rikkinäinen nainen, joka on valinnut rikkinäisiä, ilkeitä miehiä. Välissä on ollut ehkä pari sopivampaa valintaa, mutta ne suhteet loppuivat, eivät yleensä mun aloitteesta. Ikääkin mulla on jo lähemmäs 50 v., olen aikuisten lasten äiti. Jossain vaiheessa olin onnellinen, mutten ole ollut enää yli 10 vuoteen. En luota enää kykyyni valita mies hyvin, joten olen valinnut olla olematta kenenkään kanssa. En taida enää uskoa rakkauteen ainakaan itseni kohdalla.

En ole päässyt valitsemaan vaan on ollut aina pakko ottaa se ainoa, jolle olen kelvannut paremman puutteessa. Kaikki suhteet ovat päättyneet pettämiseen jonkun kuumemman misun kanssa. Aion olla lopun elämääni yksin.

Valitsin oikeita silloin siihen tarkoitukseen, mihin heitä halusin. Isäehdokkaat 35+ ovat sitten eri asia.

Nuoruutta en silti vaihtaisi pois. Eikä iässä 15 v ollut edes haku mihinkään perhe-elämään, hulluahan se olisi siinä iässä.

Koskaan ei silti kannata valita miestä, joka yrittää puolestasi päättää valintasi. Vinkkiä ap:llekin.

Vääriä kriteerejä ei ole olemassa. Tietenkin teini-ikäisenä poikaystävälle on aivan eri kriteerit kuin tulevalle aviomiehelle. Niin kuuluu ollakin.

Miehet ja naiset valitsevat väärillä kriteereillä ennen kuin oppivat.

On! Melkein kaikki ainakin meistä jotka oli 90-luvulla nuoria. Sitä oltii nii pihalla, huh.

Vierailija kirjoitti:

En ole päässyt valitsemaan vaan on ollut aina pakko ottaa se ainoa, jolle olen kelvannut paremman puutteessa. Kaikki suhteet ovat päättyneet pettämiseen jonkun kuumemman misun kanssa. Aion olla lopun elämääni yksin.

Olet ainoita naisia ketjussa, jolle toivon onnellista parisuhdetta kunnollisen miehen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Mitä kusipäisempi luonne ja stereotyyppisesti komeampi naama niin 99% naisista on juuri sen perässä.

Samaan aikaan se kiltti ja kunnollinen mies saa "vaikutat kivalta kaverilta" pakkeja.

Se kiltti ja kunnollinen ei ole kiltti ja kunnollinen muuta kuin omasta mielestään, jos ei se ketään saa. 

Miesmaku on jokaisella niin erilainen, että toisen komea on toisen kauhistus. 

Ja toisekseen, kun ihmisen näkee useamman kerran, ei ulkonäkö enää olekaan outo, vaikka se sitä ensin olisi ollut.

Myös niille yleisesti komeille annetaan paljon pakkeja, koska luonne ei välttämättä kiinnosta.

Itse ainakin annoin paki aika monelle paljon komeammalle, kuin mitä nykyinen aviomieheni on. Ja Itseasiassa tämä nykyinen on vielä todella lyhyt verrattuna yhteenkään pakit saaneeseen.

Yksikään ei ole saanut pakkeja ulkonäkönsä suhteen, mutta ei vain muuten ole napannut.

Tulihan sitä tapailtua itselle vääränlaisia miehiä ja suhteista ei tullut mitään. MUTTA en olisi se ihminen kuin nyt olen ilman noita suhteita. Nuo suhteet saivat aikaan sen, että mä käsittelin omat pelkoni ja kammoni parisuhteisiin liittyen. Samalla rakensin itseluottamusta ja itsearvostusta. Opin myös paljon siitä, millaisen suhteen minä haluan/tarvitsen ollakseni onnellinen parisuhteessa. Eli vaikka miehet oli vääriä, niin toisaalta he olivat myös oikeita, koska opin itsestäni todella paljon. Sain myös monia tosi antoisia hetkiä itse suhteiden aikana eli ei ne suhteet täyttö kuraa olleet.

Nyt olen todella onnellinen ja tyytyväinen elämääni ja itseeni. Olen myös ensimmäistä kertaa elämässäni oikeasti valmis sitoutumaan ja perustamaan perhettä. Aikaisemmat suhteet epäonnistuivat osittain sen takia, että sitoutuminen pelotti minua.

N30

Jos kysytään, olenko valinnut vääriä miehiä, niin olen (tottakai, koska suhteet ei ole kestäneet). Kukaan existä ei kuitenkaan ole ollut mikään pettäjä, narsisti, väkivaltainen, päihdeongelmainen tms. joten siinä mielessä eivät ole olleet vääriä

En kadu, että olen ollut suhteessa heidän kanssaan.

No miten nyt ottaa valitsemisen. Ei nainen voi valita kuin niistä miehistä, jotka ovat kiinnostuneita eikä ainakaan itsellä niitä ole kauheasti ollut.

Alle 20-vuotiaana en käynyt treffeillä vielä lainkaan. Eka poikaystävä 21-vuotiaana. Erosimme vuoden päästä, kun emme sopineet yhteen. Seuraavan luulin olevan oikea. Oltiin yhdessä neljä vuotta. Suhde päättyi siihen, kun mies petti ja jätti. En olisi halunnut tätä kokemusta, koska nyt luottaminen on vaikeaa. En pelkää pettämistä, mutta on vaikea luottaa, että joku pysyisi vierellä. Valitettavasti en osannut ennustaa tätä tapahtuvaksi.

Olisin toivonut löytäväni pysyvän kumppanin jo tosi nuorena, mutta näin ei käynyt. Nyt olen 29v.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mua harmittaisi jos en olisi noina nuoruusvuosina kokenut noita "vääriä" miehiä, olis jäänyt paljon kivaa kokematta. Miks mä olisin hissutellut parikymppisenä jonkun villasukissa nyhjäävän latinisti-hyönteistieteilijän kanssa, kun ei ollut kotitontun tarvetta eikä ole kyllä vieläkään. Nuoruus on elämistä ja kokemista varten, jokaisesta kokemuksesta oppii.

Se mies jonka haluat nyt 30? 35? 40? -vuotiaana, ei välttämättä pidä siitä, että olet ollut niin monen väärän miehen kanssa.

No se on hänen ongelmansa.

En ymmärrä ihan tuota kysymyksen asettelua. Parikymppisenä halusin bilettää ja pitää hauskaa, ja silloin siihen sopivat tietynlaiset miehet. Myöhemmin kypsyin itse ja sitä myötä toki hain myös henkisesti kypsempiä miehiä. En enää sellaisia nelikymppisiä, jotka jääneet henkisesti ja muutenkin sille 18 v. tasolle. Ja osa nuoruuden aikaisista miehistä jäi, joten olivat silloin oikeita, mutta eivät olisi myöhemmin enää olleet. 

Sorry, löysin kertaheitolla maailman ihanimman miehen (pojan) ollessani 15 v. Nyt 45 v. myöhemmin rakastan häntä edelleen syvästi. Tunne vaikuttaa olevan molemminpuolinen.