Mulla ei ole oikein mitään kosketuspintaa suomalaisuuteen, vaikka satunkin tällä hetkellä täällä asumaan.

Taitaa ap olla aika nuori vielä. Juurensa hoksaa/sisäistää ehkä vasta hieman vanhempana että mitä se tarkoittaa.

Olen itsekin asunut ja elänyt ympäri maailmaa, nyt hyvä olla Suomessa.

Nolo

Ehkä sinulla ap on enemmän suomalaisuutta sielussasi ja mielessäsi kuin kuvitteletkaan.

Niin on suomalaistyylistä tuo aloituksesi.

terveisin suomalais - korealais - britannialais - kanadalainen "maailmankansalainen", jonka äidinkieli korea, isänkieli suomi, perheen yhteinen kieli englanti ja koti tällä hetkellä kahdessa maassa (Kanada ja Suomi) sekä työ Saksassa. (tästä jo varmaan joku tunnistikin, terveisiä vaan.. ne tietävät mitä kommentillani tarkoitan.)

Kyllä härmä on aina härmä vaikka kuinka monta vuotta asuisi muualla :D 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai kaikki kaverit ulkkareita ja telkkarista katot vaan juutuupii ja netfliksii?

No varmaan suurin osa on asuu muualla kuin Suomessa, kaikki lapsuuden ja opiskelu kaverit tietty.

Suomessa mun kaverit on ulkkareita tai samanlaisii kuin minä, joilla on paljon siteitä Suomen ulkopuolelle.

Ap

Missä päin Suomea tälläinen yhteisö asustaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua naurattaa (ja surettaa myös) kuinka kaikki vetävät herneet nenään tästä postauksesta. Heti tulee näitä lapsellisia "lähe sitten pois Suomesta jos et kerta tykkää" -kommentteja niinkuin päiväkodissa konsanaan. 

Mutta samaistun. Ikänsä Suomessa asuneiden on selvästi joskus vaikeaa ymmärtää sitä silkan ulkopuolisuuden tunnetta, jota paluumuuttaja voi tuntea "omaa" kulttuuria ja maata kohtaan. 

Kun muutin Suomeen, minulla tuli kamalampi kulttuurishokki kuin mihinkään muualle muuttaessa. On kestänyt useampi vuosi toipua siitä ja saada pikkuhiljaa sitä mainitsemaasi kosketusta Suomen kulttuuriin. En vieläkään ole juuri kiinnostunut esim. suomalaisista julkkiksista, mutta alan tietyiltä osilta pikkuhiljaa kuitenkin tuntea itseni osaksi tätä kulttuuria, enkä vain ulkopuoliseksi jonka on pakolla teeskenneltävä että mitään ongelmaa ei ole. 

Olen miettinyt, että olisinpa tiennyt takaisin muuttaeesa, että ihmiset eivät halua kuulla ulkomailla asuvan elämänkokemuksista. Se on raaka totuus. Itsehän sitä toivoisi, että voisi puhua omasta elämästään (kun se on kuitenkin ainut elämä mitä minä olen elänyt). Kokemukseni on kuitenkin ollut, että kun mainitsen jotain elämästäni ulkomailla, täällä kukaan ei halua kuulla siitä. Kai se jotenkin koetaan hyökkäyksenä heidän suomalaisuuttaan kohtaan tms. 

Nyt pidän koko "entisen" elämäni vain omana muistonani, ja olen koittanut vain sopeutua ja asettua omalla tavoin suomalaisuuteeni. Kaikkea minunkaan ei kuitenkaan tarvitse omaksua, vaan olen myös suomalaisen lisäksi "muunmaalainen" sisimmässäni. Ja se on ok.

Ap:lle kaikkea hyvää. 

Samaistun myös. Paluumuuttaminen on oikeasti raskasta. Kaikki, jotka hermostuvat tämän todellisuuden toteamisesta eivät tajua, että se ei ole dissaamista. Jostain syystähän tänne halutaan palata. Sen pitäisi olla hyvä asia! Enkä osaa sanoa, että onko yhtä vaikeaa muaalla, kun en ole muualle paluumuuttanut. Mutta pahinta ollut juuri tuo, että tuntuu, että omasta historiasta ei voi puhua ilman, että se koetaan uhkana tai jotenkin yhdentekevänä. Jos on sattumoisin vaikka jostain maakunnasta ja siellä asunut ikänsä, niin siitä puhuminen on ok, mutta auta armias jos kerrot samalla tavoin ajasta ulkomailla. Se on kuitenkin iso osa persoonaa ja usein ihminen muuttuu asuessaan erilaisessa kulttuurissa. Jotain kertoo sekin, että harvat nuoret, jotka ulkomaille lähtevät esim. opiskelujen vuoksi enää palaavat. Okei, korona-aikana ehkä nähty toisensuuntaista, mutta se tuskin jää pysyväksi. Täällä ei myöskään arvosteta pätkän vertaa ulkomailla hankittua koulutusta tai työkokemusta. On poikkeuksia, mutta harvassa. Vaikka olisit kiivennyt kansainvälisessä ympäristössä ja kilpailussa alasi huipulle, täällä se on jotenkin epäilyttävää. Helpompi palkata joku tuttu tai tutun tuttu tai joku, joka on käynyt saman korkeakoulun jne.

Höpsistä! :D

Nyt menee taas vähän höpinät liirumlaarumiksi.

Tottakai ulkomailla asuessa muuttuu, mutta normaalilla hyvällä itsetunnolla varustetulla ihmisellä asia ei nouse hattuun.

Yrittäkää siis ymmärtää hyvät ihmiset, että te edustatte itseänne ja osaamistanne myös täällä Suomessa ja teidän pitäisi osata olla muiden kanssa. Pystytte vaikuttamaan vain omiin tekemisiinne ja sanomisiinne, joten miettikää miten asianne esitätte, että teitä ei luulla kuzipäiksi. Kannattaa aina muistaa, että jos teillä on kansainvälistä kokemusta ja osaamista, niin teidän kannattaisi käyttää sitä osaamista ihmisten hyväksi, ei ihmisiä vastaan.

Te ette ole mitään uniikkeja lumihiutaleita, vaikka teillä onkin ollut erilaisia asioita historiassanne.

Olen siis asunut ulkomailla vuosia ja tiedän mistä puhun. :)

Juu, sinä kuitenkin ajattelet olevasi uniikki lumihiutale kun olet asunut ulkomailla. Olet tosi harvinaisuus ja kiitos kun suot ymmärryksesi valon meille.

Kuka on niin urpo että tulee sitten jonnekin foorumille siitä jauhamaan. Ellei rolli?

Tunnen yhden ihmisen jolla lapsuudesta asti ollut hyvin kansanvälinen tausta. Hän on hyvin raskasta seuraa koska käsittelee sitä taustaansa koko ajan. Hänellä varmaan ihan muistakin syistä -mitä syitä ihmisillä nyt on

- ongelmia.

Emme siis ikinä oikeastaan keskustele mistään, vaan asetelma on se että hän kertoo hänen kokemuksiaan.

Eli jos puhutaan vaikka opiskeluajasta, keskustelu ei mene niin, että minä kertoisin jotain omasta opiskeluajastani, hän kertoisi omastaan ja sitten keskustelu jatkuisi luontevasti: esim mikä oli erilaista, mikä samanlaista, mikä vain sattumalta sellaista kun oli jne. Sehän olisi ihan mielenkiintoista.

Ongelma on se, että hän ei ole kiinnostunut minun opiskeluajastani, koska se ei ollut kolmannen kulttuurin lapsen opiskeluaikaa. Hän ei myöskään ole kiinnostunut minun vaiheistani, koska ne eivät ole olleet kolmannen kulttuurin lapsen vaiheita. Sinänsä surullista, ja toisaalta ei kovin tavatonta, että kaiken aikaa hän hakee jotakuta joka kuulisi hänet ja ymmärtäisi häntä.

Emme enää kauhean usein tapaa. Hän varmaan ajattelee että minua ärsyttää hänen kansainvälinen taustansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua naurattaa (ja surettaa myös) kuinka kaikki vetävät herneet nenään tästä postauksesta. Heti tulee näitä lapsellisia "lähe sitten pois Suomesta jos et kerta tykkää" -kommentteja niinkuin päiväkodissa konsanaan. 

Mutta samaistun. Ikänsä Suomessa asuneiden on selvästi joskus vaikeaa ymmärtää sitä silkan ulkopuolisuuden tunnetta, jota paluumuuttaja voi tuntea "omaa" kulttuuria ja maata kohtaan. 

Kun muutin Suomeen, minulla tuli kamalampi kulttuurishokki kuin mihinkään muualle muuttaessa. On kestänyt useampi vuosi toipua siitä ja saada pikkuhiljaa sitä mainitsemaasi kosketusta Suomen kulttuuriin. En vieläkään ole juuri kiinnostunut esim. suomalaisista julkkiksista, mutta alan tietyiltä osilta pikkuhiljaa kuitenkin tuntea itseni osaksi tätä kulttuuria, enkä vain ulkopuoliseksi jonka on pakolla teeskenneltävä että mitään ongelmaa ei ole. 

Olen miettinyt, että olisinpa tiennyt takaisin muuttaeesa, että ihmiset eivät halua kuulla ulkomailla asuvan elämänkokemuksista. Se on raaka totuus. Itsehän sitä toivoisi, että voisi puhua omasta elämästään (kun se on kuitenkin ainut elämä mitä minä olen elänyt). Kokemukseni on kuitenkin ollut, että kun mainitsen jotain elämästäni ulkomailla, täällä kukaan ei halua kuulla siitä. Kai se jotenkin koetaan hyökkäyksenä heidän suomalaisuuttaan kohtaan tms. 

Nyt pidän koko "entisen" elämäni vain omana muistonani, ja olen koittanut vain sopeutua ja asettua omalla tavoin suomalaisuuteeni. Kaikkea minunkaan ei kuitenkaan tarvitse omaksua, vaan olen myös suomalaisen lisäksi "muunmaalainen" sisimmässäni. Ja se on ok.

Ap:lle kaikkea hyvää. 

Samaistun myös. Paluumuuttaminen on oikeasti raskasta. Kaikki, jotka hermostuvat tämän todellisuuden toteamisesta eivät tajua, että se ei ole dissaamista. Jostain syystähän tänne halutaan palata. Sen pitäisi olla hyvä asia! Enkä osaa sanoa, että onko yhtä vaikeaa muaalla, kun en ole muualle paluumuuttanut. Mutta pahinta ollut juuri tuo, että tuntuu, että omasta historiasta ei voi puhua ilman, että se koetaan uhkana tai jotenkin yhdentekevänä. Jos on sattumoisin vaikka jostain maakunnasta ja siellä asunut ikänsä, niin siitä puhuminen on ok, mutta auta armias jos kerrot samalla tavoin ajasta ulkomailla. Se on kuitenkin iso osa persoonaa ja usein ihminen muuttuu asuessaan erilaisessa kulttuurissa. Jotain kertoo sekin, että harvat nuoret, jotka ulkomaille lähtevät esim. opiskelujen vuoksi enää palaavat. Okei, korona-aikana ehkä nähty toisensuuntaista, mutta se tuskin jää pysyväksi. Täällä ei myöskään arvosteta pätkän vertaa ulkomailla hankittua koulutusta tai työkokemusta. On poikkeuksia, mutta harvassa. Vaikka olisit kiivennyt kansainvälisessä ympäristössä ja kilpailussa alasi huipulle, täällä se on jotenkin epäilyttävää. Helpompi palkata joku tuttu tai tutun tuttu tai joku, joka on käynyt saman korkeakoulun jne.

Höpsistä! :D

Nyt menee taas vähän höpinät liirumlaarumiksi.

Tottakai ulkomailla asuessa muuttuu, mutta normaalilla hyvällä itsetunnolla varustetulla ihmisellä asia ei nouse hattuun.

Yrittäkää siis ymmärtää hyvät ihmiset, että te edustatte itseänne ja osaamistanne myös täällä Suomessa ja teidän pitäisi osata olla muiden kanssa. Pystytte vaikuttamaan vain omiin tekemisiinne ja sanomisiinne, joten miettikää miten asianne esitätte, että teitä ei luulla kuzipäiksi. Kannattaa aina muistaa, että jos teillä on kansainvälistä kokemusta ja osaamista, niin teidän kannattaisi käyttää sitä osaamista ihmisten hyväksi, ei ihmisiä vastaan.

Te ette ole mitään uniikkeja lumihiutaleita, vaikka teillä onkin ollut erilaisia asioita historiassanne.

Olen siis asunut ulkomailla vuosia ja tiedän mistä puhun. :)

Juu, sinä kuitenkin ajattelet olevasi uniikki lumihiutale kun olet asunut ulkomailla. Olet tosi harvinaisuus ja kiitos kun suot ymmärryksesi valon meille.

Kun vielä ottaa huomioon miten helppoa on lähteä ulkomaille vaikka opiskelemaan. Euroopan maat on niin samanlaisia luin Suomi että ei tarvitse kuin mennä. Erot on vain vivahteita.

Tehkää se että muutatte ulkomaille töihin tekemään rahaa ja paljon. Ei olekaan enää helppoa. Enkä puhu mut perseen myymisestä mikä näyttää olevan nykyään yleistä.

Vierailija kirjoitti:

Kuka on niin urpo että tulee sitten jonnekin foorumille siitä jauhamaan. Ellei rolli?

Rollimiminen tarkoittaa juoruamista. Rolli olisi siis juoruaja.