Remontit kesken vuodesta toiseen, mikä siinä on kamalaa?
Meillä vanha omakotitalo joka ollaan muutama vuosi omistettu. Tehtävää paljon, mutta talo on asumiskuntoinen. Ostamisesta lähtien ollut remontti vaiheessa, ja edistetään aina kun on rahaa/aikaa/jaksamista. Sisällä ja ulkona eri juttuja. Meille tämä on täysin ok.
95% ihmisistä miellä käydessään (ennen koronaa) pyörittää silmiään ja lähes kaikkien suusta kuuluu:
- huh mikä työleiri, miten te nyt tällaisen menitte hankkimaan
- miten te ikinä saatte tämän kuntoon kun on lapset ja eläimet ja kaikki
- eikö teillä pää hajoa kun remppa ei ikinä valmistu
- miksette vaan rykäise kaikkea remppaa rahalla pois alta ja elä sitten valmiissa?
Mikis nykyään ihmiset ei kestä asua keskeneräisessä? Lainaa ei haluta ottaa, vapaampaa asua ilman ja tehdä pikkuhiljaa. Näin ennenkin toimittiin, hiljaa tehtiin sen mukana miten oli rahaa ja mahdollisuuksia, eikä törsätty isoihin ja turhiin remppoihin. Nyt tuntuu että kaikkien pitäisi tehdä hienoa ja hulppeaa oli sitten elintaso mikä hyvänsä.
Kommentit (5)
En kestäisi keskeneräisyyttä!
Olemme rakentaneet itse 3 okt 9-14 kuukaudessa. Yhteen tuli viimehetkellä viivästys ja muutimme hieman keskeneräisern. Se oli hirveää! Onneksi saimme kuukaudessa punnerrettua viimeisetkin laatoitukset ja listat paikoilleen.
Samaan aikaan kun teimme 1. talomme 23v sitten lähistöllä aloitettiin muitakin raksoja. Yksi niistä on edelleenkin "vaiheessa". Piha on tekemättä 1/3 kiinteistöissä. Meillä tehty samana kesänä kun on muutettu sisään!
Meillä ollaan oltu remontointivaiheessa yli 20 vuotta eikä kukaan ole ihmetellyt. Pitäähän sitä tekemistä olla.
Oon samaa mieltä, tekemistä on aina hyvä olla!
?