Parisuhteessa koettu väkivalta hämmentää ristiriitojen vuoksi. Miten käsitellä tapahtunutta?

Tahdon avautua tästä asiasta, sillä vaikka olen eronnut kuukausia sitten miehestä niin edelleen koen vaikeuksia ihan todellisuudessa kohdata tapahtuneita asioita. Tarkoitan, etten uskalla kohdata niitä pinnan alla kyteviä tunteita, joita sillon arkipäiväisessä elämässä jouduin sisälleni patomaan.

On helpompi ajatella pinnallisesti, että hän nyt sattui olemaan varsinainen k*sipää vähemmän tai enemmän.
Vaikka hän oli myös ihastuttava niin käytös saattoi olla aivan hämmentävän nopeasti sellaista, etten edes itse tiennyt miten reagoida tai mitä nyt tapahtuu. Sain syyllisyydentunnot niskaani ja häpeän, joka kuorimitti lähes jatkuvasti.
Pahinta oli, ettei tilanteista puhuttu kun sain osani henkisestä väkivallasta.
Esimerkiksi hän komensi, alisti, oli erittäin auktoriteetti, vähätteli ja mitätöi sekä paisutti vaikka epäonnistumisen ruoanlaitossani todella äärimmäisiin mittasuhteisiin. Kuulin aikamoisen arvostelun tilanteissa, joissa olin hänen mielessään surkimus tai äärettömän typerä.
"Tyhmä, tyhmä, tyhmä!", oli varmaan yksi kuulluin totetamus hänen suustaan.

No tähän kaikkeen tottui hullunkurisesti kun jäädytti tunteensa. Näitähän ei käsitelty, jatkettiin elämää kuin mitään ei olisi tapahtunut. Tunteeni eivät saaneet päästä valloilleen, sillä en olisi kestänyt enempää kommentointia väärästä olemuksestani.

Koin vian olevan hyvin pitkälle minussa, Arki oli haastavaa ja aloin olemaan äärimmäisen ahdistunut.
Paremmin ymmärrän sen näin jälkeenpäin katsottuna.
Edelleen kaipaan hänessä monia asioita, niitä hänen hyviä puoliaan. Tuntui, että hänessä oli kaksi persoonaa.
Ihan oikeasti, se oli äärimmäisen hämmentävää. Sitä puolta hänessä rakastan, joka oli minulle läheinen ihminen ja tuki.

Tuli myös fyysinen väkivalta. Josta ei myöskään puhuttu tai jos puhuimme, se oli minun syytäni kuitenkin.
Lopulta pääsin lähtemään.
Elämä on ihan hyvää ja pääsen aloittamaan terapian.

Pelottaa kuitenkin kun alan työstämään näitä asioita kunnolla. Pinnan alla kuohuu mutta en uskalla kunnolla kurkistaa sisään, sillä siihen liittyy niin paljon. On turvallisempaa jakaa nämä asiat jonkun kanssa.

Voisin kirjoittaa paljon enemmän mutta jätetään tämä tähän.
Miten te olette selvinneet, oletteko käsitelleet?